1Vielä Herra puhui Jobille. Hän sanoi:
1Huailouin Toupan Job a dawnga, hichiin a chi a:
2-- Voiko tämä, joka näin arvostelee Kaikkivaltiasta, käydä oikeutta häntä vastaan? Sen, joka tahtoo ojentaa Jumalaa, on oltava valmis vastaamaan sanoistaan.
2Kuapeuh awlmoh neilou in thil bangkim hihthei a kiselpih diam? Kuapeuh Pathian kiselpih, huai tuh amah dawngsak un.
3Silloin Job sanoi Herralle:
3Huan Jobin Toupa a dawnga, hichiin a chi a.:
4-- Olen liian vähäinen. Miten voisin vastata sinulle? Minä panen käden suulleni ja vaikenen.
4Ngaiin, Bangmah ka hi keia; bang ka hon dawng dia? Ka kam ah ka khut ka koih.
5Kerran minä olen puhunut, enää en sitä tee. Tein sen vielä toisenkin kerran, mutta nyt pysyn vaiti.
5Khatvei ka pauta a, ka dawng kei ding; ahi nihvei, himahleh ka pau nawn kei ding.
6Nyt Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:
6Huchiin Toupan Job pingpei akipanin a dawnga, hichiin a chi a:
7-- Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
7Ki pasal sakin tuin na kawng gak in: nang akipan ka honphut dia, kei kiangah na honphuang ding hi.
8Väitätkö sinä, että minä en tuomitse oikein? Syytätkö minua vääryydestä, jotta itse saisit olla oikeassa?
8Ka vaihawmna nangawn bangmahloua koih ding na hi hia? Siam na tantheihna dia, kei honmohpaih ding na hi hia?
9Onko sinun käsivartesi kuin Jumalan käsivarsi? Jyliseekö sinun äänesi niin kuin hänen äänensä jylisee?
9Ahihkeileh Pathian bangin ban na nei hia? Huan amah bangin awin vanpi na gingsak thei hia?
10Hyvä on! Varustaudu kuin kuningas, pue yllesi valtiaan komeus ja loisto!
10Tuin nang hoihkim leh zahnain kijem in; zahna leh lalnain kivan in.
11Päästä vihasi valloilleen, etsi ylvästelijät, paina heidät maahan!
11Na hehna dimlette sungkhia in; huan mi chih kisatheite en inla, hihniam in.
12Lannista ylpeät, tallaa jumalattomat maahan!
12Mi chih kisathei en inla, kainiam in; huan a dinna uah migiloute tuanchil in.
13Peitä heidät kaikki maan multaan, kätke heidän kasvonsa pois näkyvistä.
13Leivui ah amaute selkhawm in; mun daiah a mai uh kan in.
14Silloin minäkin ylistän sinua, olethan saanut voiton oman kätesi voimalla!
14Huchiin na khut taklamin nang a hondam thei chih ka honthei ding.
15Näetkö virtahevon? Minä olen sen tehnyt, niin kuin olen tehnyt sinut. Se syö ruohoa niin kuin lehmä,
15Nang kon siam banga ka siam, tuin en in chingpi; bawngtal bangin loupa a ne.
16mutta näetkö, miten vahvat ovat sen lanteet, näetkö, miten voimakkaat ovat sen vatsan lihakset?
16En in tuin, a hatna a kawngah a oma, a gilpi thate ah a hatna a om hi.
17Sen häntä on kuin setrin runko, reisien jänteet ovat kuin punottua köyttä.
17Sidar sing bangin a mei a tangsaka: a pheite thaguite phankhawmin a om hi.
18Luut ovat kuin pronssiputket, selkäranka on kuin rautaa.
18A guhte dal lawng ahi uh; a guh leh tangte sik tawn bang ahi.
19Se on Jumalan luomisteoista uljain, vain sen luoja voi sitä käskeä.
19Pathian lampitea a pipen ahi: amah bawlpa kiain a namsau amah kiang lam naih dingin a bawl thei ding.
20Vuoret antavat sille ruokaa, metsän eläimet leikkivät sen lähellä.
20Chihtaktakin mualten an amah a puak ua; gamsate tengteng mawlna munah.
21Lootuspensaan alla se makaa kaislojen keskellä, liejun kätköissä.
21Tuilili singte nuaiah a luma, pumpeng mun dai leh gam nawng ah.
22Lootuspensaat suojaavat sitä, antavat sille varjonsa, rannan pajut sen ympäröivät.
22Tuilili singten amah a limun a khuh ua; luite singnahkaiten amah a tuam kimvel vek.
23Se ei säiky, vaikka virta on väkevä, se lepää kaikessa rauhassa, vaikka vesi tunkeutuu suuhun.
23Ngaiin, lui a dimlet leh, a ling kei: a kam chiang pha hialin Jordan khang mahleh, a muang hi.A kiven laiin kuapeuhin amah sikkawiin a man diam, ahihkeileh thangin a nak a vut pailet diam?
24Kuka astuu sen silmien eteen? Kuka kiinnittää sen turpaan talutusrenkaan?
24A kiven laiin kuapeuhin amah sikkawiin a man diam, ahihkeileh thangin a nak a vut pailet diam?