¹Kuningas Artakserkseen kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena, nisan-kuussa, olin kerran tarjoilemassa kuninkaalle. Kuningas ei ollut koskaan ennen nähnyt minua masentuneena, ja kun ojensin hänelle viinimaljan,

¹Artaksarsi kumpipa kum sawmnih, Nisan khain, a maa uain a om laiin hichi ahia, uain ka laa, kumpipa kiangah ka piaa. A maah nidangin ka dah nai kei hi.

²hän kysyi: "Miksi näytät noin surulliselta? Et kai sinä ole sairas? Varmaan jokin huoli painaa mieltäsi." Minä pelästyin kovin,

²Huan kumpipan ka kiangah, Na chi lah a na ngal keia, bangdinga dah mel pu na hia? Hiai bangmah dang ahi keia lungtang dahna ahi, a chi a. Huaitakin ka lau mahmah a.

³mutta sanoin sitten kuninkaalle: "Saakoon kuningas elää ikuisesti! Kuinka minä en näyttäisi surulliselta, kun kaupunki, jossa esi-isieni haudat ovat, on tuhottu ja sen portit poltettu?"

³Kumpipa kiang ah, Kumpipa khantawnin dam hen: bangchin ka mel a dah lou dia, ka pipute hante omna, khopi, se gawpa oma, huai a kongpite meiin kangbei hi ven? Ka chi a.

⁴Kuningas kysyi: "Mitä siis toivot minulta?" Minä rukoilin taivaan Jumalaa

⁴Huan kumpipan ka kiang ah, Ahihleh bang ahia na nget? A chia. Huchiin van Pathian kiangah ka thumta hi.

⁵ja vastasin: "Jos sinä, kuningas, näet hyväksi, jos tahdot osoittaa suopeutta palvelijallesi, niin salli minun lähteä Juudaan rakentamaan uudelleen kaupunkia, jossa esi- isieni haudat ovat."

⁵Huan kumpipa kiangah, Kumpipa kipah lam a hiha, na mitmuha na sikhain deihsakna a muh leh, Juda gamah, ka pipute hante omna khopiah ka bawl theihna dingin kei hon sawl lechin, ka chi a.

⁶Kuningas, jonka vieressä istui kuningatar, kysyi minulta: "Kuinka kauan matkasi kestäisi? Milloin tulisit takaisin?" Kun esitin suunnitelmani, kuningas hyväksyi sen ja antoi minulle luvan lähteä, ja minä lupasin palata sovittuun aikaan mennessä.

⁶Huan kumpipan ka kiangah, (kumpinu leng a kiangah a tua, ) Na khualzinna bangtana sawt ahi dia? Huan chikchiangin na hongkik nawn dia? A chi a. Huchiin honsawl kumpipa kipahlam ahia; amah hun ka pia hi.

⁷Sanoin kuninkaalle vielä: "Jos sinä, kuningas, näet hyväksi, anna mukaani Eufratin länsipuolisen maakunnan maaherroille osoitetut käskykirjeet, jotta he sallisivat minun kulkea alueidensa läpi Juudaan.

⁷Huailouin kumpipa kiangah, Kumpipa kipah lam ahih aleh, Juda gam tan ka tun matenga kei a honpaisak jel theihna ding un, luipi khena ukpipate kianga piak ding laikhakte honpe lechin;

⁸Samoin pyydän kirjettä kuninkaan metsien vartijalle Asafille, että hän toimittaisi minulle puuta temppelin portteja ja kaupungin muureja varten ja sitä taloa varten, johon asetun asumaan." Kuningas antoi minulle tällaiset kirjeet, sillä Jumalan suojaava käsi oli ylläni.

⁸In toh kizom kulh kongpite ading leh, khopi kulhbangte ading leh, ka lutna ding in adinga bawl ding inkamte bawlna dia sing a honpiakna dingin, kumpipa gammang kempa Asaph kinagah laikhak khat leng, ka chi a. Huchiin kumpipan a honphalsaka, ka tunga ka Pathian khut hoih a om bangin.

⁹Saavuttuani Eufratin länsipuolisen maakunnan maaherrojen luo annoin heille kuninkaan kirjeet. Kuningas oli lähettänyt kanssani matkaan myös ratsumiehiä päällikköineen.

⁹Huchin luipi khena ukpipate kiang ka hongtunga, a kiang uah kumpipa laikhakte ka pia hi. Huchiin kumpipan honjui dingin sepaihpawl heutute leh sakol tungtuangmite a sawl hi.

¹⁰Mutta horonilainen Sanballat ja ammonilainen virkamies Tobia eivät ollenkaan pitäneet siitä, että nyt oli tulossa mies, joka tahtoi toimia israelilaisten hyväksi.

¹⁰Huan Horon mi, Sanballat leh, sikha Tobia, Amon min ajak un, a lungkham sak mahmaha, Israel tate hoihna zong mi khat lah hongpai a om ngala.

¹¹Kun olin saapunut Jerusalemiin ja ollut siellä kolme päivää,

¹¹Huchiin Jerusalem ah ka honga, huaiah ni thum ka omta hi.

¹²lähdin muutamien miesten kanssa yöllä liikkeelle. En ollut kertonut kenellekään, mitä Jumala oli kehottanut minua tekemään Jerusalemin hyväksi. Minä ratsastin aasilla, muut kulkivat jalan.

¹²Huan janin ka thou a, kei leh ka kianga om mi tawm chikte; Jerusalem adia hih ding ka lungtang sunga ka Pathianin bang ahia a koih mi kuamah ka hilh kei a: ka kiangah ganta, a tunga ka tuanna ganta chihlouh, leng a om kei hi.

¹³Lähdin yöllä ulos kaupungista Laaksoportin kautta, suuntasin kulkuni kohti Lohikäärmelähdettä ja Lantaporttia ja tutkin Jerusalemin muureja. Ne olivat raunioina, ja portit oli poltettu.

¹³Huan janin gulpi tuileh lam, ekvum kongpi lamah, guam kongpia paiin ka pawt khiaa, a chimsa, Jerusalem kulhbangte leh, meia kangsa kongpite ka velta hi.

¹⁴Jatkoin matkaani Lähdeportille ja Kuninkaanlammikolle. Sieltä ei aasini mahtunut enää kulkemaan eteenpäin,

¹⁴Huan tuikhuk kongpi leh kumpipa dil ah ka hoha: himahleh ka nuaia om ganta paina ding mun a om kei hi.

¹⁵ja niin ratsastin yön aikana laaksoa pitkin ja tarkastelin sieltä käsin muuria. Sitten palasin Laaksoportin kautta takaisin kaupunkiin.

¹⁵Huan luita juiin janin ka pai toua, kulhbang ka vela; huan ka kik nawna, guam kongpi ah ka luta, huchiin ka kiknawnta hi.

¹⁶Johtomiehet eivät tienneet, missä olin käynyt ja mitä olin tehnyt, sillä en ollut ilmoittanut aikeistani juutalaisille, en papeille, ylimyksille, johtomiehille enkä muillekaan, joita asia koski.

¹⁶Huchiin ka paina lam hiam, ka hih hiam vaihawmmiten a theikei uh; Judate kiangah leng, siampute hiam, miliante hiam, vaihawmte hiam leh nasep sem midangte kiangah leng ka gen nai kei hi.

¹⁷Mutta nyt sanoin heille: "Te näette, millaisessa vaarassa olemme, kun Jerusalem on raunioina ja sen portit on poltettu. Meidän on ryhdyttävä rakentamaan Jerusalemin muureja. Emme saa enää alistua tähän häpeään."

¹⁷Huan a kiang uah. I dinmiun uh hoihlouh dan na mu ua, Jerusalem a siat khit dan, huaia kongpite meia a kat khit dan: simmoha I om nawn louhna dingin, kisa un Jerusalem bang I lam nawn ding uh, ka chi a.

¹⁸Kerroin myös, kuinka hyvin Jumalan käsi oli johtanut minua ja mitä kuningas oli minulle sanonut. He sanoivat: "Meidän täytyy ruveta rakentamaan muureja." Ja he kävivät tarmokkaasti käsiksi työhön.

¹⁸Huan ka tunga hoih ka Pathian khut tanchin amau ka hilha; ka kianga a gen kumpipa thute leng, Huan amau, Thou niin lam ni, a chi ua. Huchiin nasep hoih sem dingin a khutte uh a hatsakta uhi.

¹⁹Mutta kun horonilainen Sanballat, ammonilainen virkamies Tobia ja arabialainen Gesem kuulivat tästä, he ivasivat ja pilkkasivat meitä ja sanoivat: "Mitä te oikein olette tekemässä? Aiotteko kapinoida kuningasta vastaan?"

¹⁹Himahleh Horon mi Sanballat leh, Amon mi, sikha Tobia Arabia mi Gesemin a jak un, a honnuihsan ua, a hon simmoh ua, Bang thil ahia na hih uh? Kumpipa tunga hel ding na hi uhia? a chi ua.Huan amau ka dawnga a kianga uah, Van Pathian, aman kou a honlohching sak ding, huaijiakin kou a sikhate ka thou ding ua ka lam ding uh: himahleh nou Jerusalem ah tan na neikei ua, thuneihna leng, theihgigena leng, ka chi hi.

²⁰Minä vastasin heille: "Taivaan Jumala auttaa meitä. Olemme hänen palvelijoitaan ja ryhdymme rakennustöihin. Mutta teillä ei ole osuutta eikä oikeutta Jerusalemiin, eikä teistä jää tänne mitään muistoa."

²⁰Huan amau ka dawnga a kianga uah, Van Pathian, aman kou a honlohching sak ding, huaijiakin kou a sikhate ka thou ding ua ka lam ding uh: himahleh nou Jerusalem ah tan na neikei ua, thuneihna leng, theihgigena leng, ka chi hi.