¹Noomilla oli miehensä Elimelekin puolelta sukulainen, rikas ja mahtava mies nimeltä Boas.

¹Huan, Naomiin a pasal tanau, Elimelek suan, mi neizou tak tanau a neia; a min Boazi ahi.

²Eräänä päivänä Ruut sanoi Noomille: "Tahtoisin mennä pellolle poimimaan maahan pudonneita tähkiä, jos joku siellä sen minulle sallii." Noomi vastasi: "Mene vain, tyttäreni."

²Huan, Moab mi Ruthiin Naomi kiangah, lou lamah ka hoh dia, mi louah honhehpihmi peuh buhsang ka va zong ding aw, a chi a. Huan, a kiangah Hoh ve, ka tanu, achia.

³Niin Ruut lähti poimimaan tähkiä viljankorjaajien jäljiltä ja osui sattumalta peltopalstalle, jonka omisti Boas, Elimelekin sukulainen.

³Huchiin a hohta, buh lamite lakmaih a va zonga; huchiin Elimelek suan Boazi lou takah a vahoh kha geih a.

⁴Myös Boas saapui Betlehemistä ja sanoi viljankorjaajille: "Herra kanssanne!", ja he vastasivat: "Herra sinua siunatkoon!"

⁴Huchiin, ngaiin, Bethlehem a kipanin Boazi ava hoha, buh lamite kiangah, Na kiang uah Toupa om hen, a chi a, Huan, amau, TOUPAN hon vualjawl heh, chiin a dawng uh.

⁵Boas kysyi palvelijaltaan, joka johti leikkuuväkeä: "Kuka tuo tyttö on?"

⁵Huchiin Boaziin a sikha, buh lamite tunga houtu kiangah; Hiai koilam nungak ahia oi? a chi a.

⁶Palvelija vastasi: "Hän on se moabilainen, joka tuli tänne Noomin mukana Moabin maasta.

⁶Huan, a buh lamite tunga houtu a sikhain, Moab nungak, Moab gam akipan Naomi toh hongpai ahi.

⁷Hän pyysi minulta lupaa poimia maahan pudonneita tähkiä viljankorjaajien jäljessä, ja nyt hän on ollut työssä yhtä mittaa aamuvarhaisesta tähän saakka. Hän ei ole levännyt juuri lainkaan."

⁷Huan, aman, honhehpih inla, na buhsang uh ka zong ding a, buh lamiten a buhphal uh a lakkhawm khit chiang in ka zong zel ding aw, achia; huchiin a hong a, in a tomchik a om chih louh jingsang a kipan a om nilouh ahi, chiin a dawng hi.

⁸Silloin Boas sanoi Ruutille: "Kuulehan, tyttäreni! Älä mene muiden pelloille poimimaan. Jää tänne ja pysy minun palvelijattarieni mukana.

⁸Huchiin Boaziin Ruthi kiangah, Ka tanu, ngai dih ve; buhsang zong in lou dangah hoh kenla, hiai akipan pai ken, ka sikha nungakte kiangah om gige in.

⁹Pidä silmällä, millä pellolla minun mieheni leikkaavat, ja kulje heidän jäljessään. Minä olen kieltänyt väkeäni koskemasta sinuun. Jos sinua janottaa, niin mene noiden astioiden luo ja ota sieltä vettä niin kuin muukin väki."

⁹A buh lak uh en gige inla, a nung uh sui jelin; tangvalte nang bangmah hon chih lou dingin thu ka pe vekta hi; huan, na dang a tak peuh chiangin tuibel a tangvalte tui tawisa va dawn jelin, a chi a.

¹⁰Silloin Ruut vaipui polvilleen, kumarsi maahan saakka ja sanoi hänelle: "Miten sinä voit olla minulle näin hyvä? Kohtelet minua kuin tuttavaa, vaikka olen vierasmaalainen."

¹⁰Huchiin a kun a, lei siin a khupboha, a kiangah, Nam dang lah ka hi ngala, nang hichi banga non theih nopa non na hehpih bangchidan ahia? a chi a.

¹¹Boas vastasi hänelle: "Minulle on moneen kertaan kerrottu, kuinka hyvä sinä olet ollut anopillesi miehesi kuoltua ja miten jätit isäsi ja äitisi ja synnyinmaasi ja lähdit ventovieraan kansan pariin.

¹¹Huan, Boaziin a dawnga, a kiangah, Na pasal sih nusiah na pi tunga na thilhihdan tengteng min a hinhilh vek ua; huan, na nu leh na pa leh na pianna gam paisan a tumalama na mi theih ngeilouhte kianga na hong pai dante leng.

¹²Herra palkitkoon sinulle tekosi, niin että saat täyden hyvityksen häneltä, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta tulit etsimään suojaa."

¹²TOUPAN na thilhih honthuk henla, TOUPA, Israelte Pathian, ki humbitna dinga a kha nuai na hondelh in na hoihman tampiin honpia hen, a chi a.

¹³Ruut vastasi: "Sinä olet minulle kovin hyvä. Olet lohduttanut minua ja puhunut lempeästi minulle, vaikka en edes kelpaisi sinun palvelusväkesi joukkoon."

¹³Huan, aman, Pu, honhehpihin; nang non lungmuana, na sikha nungakte laka mi hikei mahleng, na sikhanu hoihtakin non houpihta ngala, a chi a.

¹⁴Kun tuli ruoka-aika, Boas sanoi Ruutille: "Tule tänne syömään ja kasta leipäpalasi hapanviiniin." Ruut meni istumaan leikkuuväen viereen, ja Boas tarjosi hänelle paahdettuja jyviä. Ruut söi itsensä kylläiseksi, ja jyviä jäi vielä ylikin.

¹⁴Huan, annek hunin Boaziin a kiangah, Hongpai dih ve, tanghoute hongne sam inla, tanghou themte uain thukah diah samin, a chi a. huchiin buh lamite kiangah a tua; huan, buh kan a pia a; a ne a, a kham nungin leng a ne val laia.

¹⁵Kun hän sitten taas oli lähdössä poimimaan, Boas sanoi väelleen: "Antakaa hänen poimia myös lyhteiden välistä älkääkä sättikö häntä.

¹⁵Huan, buhsang zong dinga a ding nawnin, Boaziin a tangvalte kiangah, Buhphal lakate leng tawm jel henla, tai kei un.

¹⁶Voitte lyhteistäkin kiskaista muutaman tähkän ja jättää hänen poimittavakseen. Ette saa moittia häntä."

¹⁶Huan, a lom-ate leng, dohkhiak sak unla, nutsiat jel unla, tom henla, tai kei un, chiin thu a pia a.

¹⁷Ruut poimi pellolla tähkiä iltaan saakka, ja kun hän pui poimimansa tähkät, hän sai ohria säkillisen verran.

¹⁷Huchiin loua buhsang nitaklam tanin a zonga; huan, a zonsa akhena, barli-buh epha khat hiamtak ahi.

¹⁸Hän kantoi jyvät kaupunkiin ja näytti anopilleen, kuinka paljon oli kerännyt. Hän otti esille myös jyvät, jotka olivat aterialla jääneet häneltä syömättä, ja antoi ne anopilleen.

¹⁸Huan, a pua a, khuaah a paita, huan, a piin a buhsang zon a namu a; huan aman a khamnunga a nekbang a suah a, a pia hi.

¹⁹"Missä sinä olet tänään ollut poimimassa?" kysyi Noomi. "Kenen pellolla olit? Siunattu se, joka on kohdellut sinua noin hyvin!" Ruut kertoi nyt anopilleen, missä oli ollut, ja sanoi: "Se mies, jonka pellolla tänään olin, on nimeltään Boas."

¹⁹Huan, a piin a kiangah, Tunia koi lama buhsang ahia na zon? Koi ah ahia na na vasep? A hon nathei nuampa vualjawl in om hen, a chi a. Huan, aman kua kiangah ahia a vasep chih a pi a hilh hi. Tunia ka va nasepna min Boazi ahi, a chi a.

²⁰Noomi sanoi miniälleen: "Siunatkoon häntä Herra, joka on aina muistanut niin eläviä kuin kuolleita." Ja hän lisäsi: "Boas on meille sukua, hän on perheemme sukulunastaja."

²⁰Huan, Naomiin a mounu kiangah, Toupa, mihing leh misi tunga a hehpihna tawp tuan ngeilou in amah vualjawl hen, achia. Huan, Naomiin a kiangah, huai mi, I kinaihpih, I tanau bul eive, a chi a.

²¹Ruut sanoi: "Hän sanoi minulle vielä, että minun pitää pysyä hänen väkensä mukana, kunnes koko hänen viljasatonsa on saatu korjatuksi."

²¹Haun, Moab mi Ruthiin, A hi mahve, ka kiangah leng, Ka buh a lakkhit vek mateng uh ka tangvalte kiangah tel gige in, leng honchi eive, a chi a.

²²Noomi sanoi miniälleen Ruutille: "Hyvä on, tyttäreni, että pääset Boasin palvelijattarien mukaan. Jollakin muulla pellolla voisi joku ahdistella sinua."

²²Huan, Naomiin a mounu Ruthi kiangah, Ka tanu, lou danga a honmuh het louhna ding un a sikha nungakte lakah ngen pai lechin a hoih ding, a chi a.Huchiin, barli buh leh buhpi lak khit matengin Boazi sikha nungakte lakah ngen buhsang zingin a hoha, huan, a pi kiangah a om hi.

²³Niin Ruut pysytteli Boasin palvelijattarien joukossa poimimassa tähkiä koko ohranleikkuun ja vielä vehnänleikkuunkin ajan, mutta hän asui anoppinsa luona.

²³Huchiin, barli buh leh buhpi lak khit matengin Boazi sikha nungakte lakah ngen buhsang zingin a hoha, huan, a pi kiangah a om hi.