¹Noomi, Ruutin anoppi, sanoi: "Tyttäreni, minä tahtoisin hankkia sinulle oman kodin, jotta elämäsi olisi turvattua.

¹Huan, a pi Naomiin a kiangah, Ka tanu, nang dinga hoih ding omna ka honzon sak sinta kei dia hia?

²Onhan meillä sukulaisemme Boas, jonka palvelijattarien kanssa sinä olet ollut pellolla. Tänä iltana hän viskaa ja puhdistaa ohria puimatantereellaan.

²I tanaupa Boazi, a sikha nungakte toh a na navasepnapa om hilou hia? Ngaiin, tu jan chiangin barli-buh phual ah a jap siangsin hi.

³Peseydy, voitele itsesi tuoksuöljyllä, ota päällysviittasi ja mene puimatantereelle. Pidä kuitenkin varasi, ettei Boas näe sinua, ennen kuin on syönyt ja juonut.

³Huchiin, kisil inla, kinilh inla, kizepna puan silh inla, phualah va hohsuk in, ahihhangin an bang a nek a a dawn khit masiah a kiangah kithei sak het ken.

⁴Katso, minne hän nukkumaan mennessään asettuu, mene sitten hänen luokseen, nosta hänen peitettään jalkopäästä ja käy siihen makuulle. Hän sanoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä."

⁴Huan, hichi ahi dinga, a lup chiangin a lupna chiamteh inla, huan, lut inla, a khe lem inla, lumin; huan, aman na hih ding a honna hilh ding a chi a.

⁵Ruut lupasi Noomille noudattaa tarkoin hänen neuvojaan.

⁵Huan, aman a kiangah, Na gen peuh ka hih ding a chi a.

⁶Ruut meni puimatantereelle ja teki niin kuin hänen anoppinsa oli sanonut.

⁶Huchiin phualah a hoh suka, a pi hilh bangbang in a hih hi.

⁷Kun Boas oli syönyt ja juonut, hän kävi hyvillä mielin viljakasan viereen nukkumaan. Ruut hiipi sinne, kohotti Boasin peitettä jalkopäästä ja kävi siihen makuulle.

⁷Huan, Boaziin an a ne a, a dawn khitin a lungsimin nuam a honsa mahmah a, buhvum bula lum dingin a hohta hi; huan awlawlin a vahoh a, a khe a lema, a lum samta hi.

⁸Puolenyön aikoihin Boas hätkähti hereille, hapuili ympärilleen ja huomasi, että hänen jalkopäässään makasi nainen.

⁸Huan, hichi ahi a, janlaiin huai mipa a lauta, a langkhat a nga a; huan, ngaiin, a khe kiangah numei a na lumta maia.

⁹Hän kysyi: "Kuka sinä olet?" Ruut vastasi: "Olen Ruut, sinun palvelijattaresi. Ota minut suojaasi, olethan perheemme lunastaja."

⁹Huan, aman, Kua na hia? a chi a. Aman, Na sikhanu Ruthi ka hi; huchiin na sikhanu na puan honjawnin, ka tanau bul lah na hi ngala, a chi a.

¹⁰Boas sanoi: "Herra sinua siunatkoon, tyttäreni! Koska et ole juossut nuorten miesten perässä, et köyhien etkä rikkaiden, olet osoittanut vielä suurempaa uskollisuutta sukuasi kohtaan kuin silloin, kun lähdit anoppisi mukaan.

¹⁰Huan, aman Ka tanu, TOUPAN nang hon vualjawl hen: tangval genthei hiam, hau hiam na zuih louh danin a tunglai sangin a nunglam ah hoihna na nak hihlat jaw hi.

¹¹Älä ole huolissasi, tyttäreni. Minä teen kaiken mitä pyydät, sillä kaikki tässä kaupungissa tietävät, että olet kunnon nainen.

¹¹Huchiin ka tanu, lauken aw; na gen bangbang in na tungah ka hih ding; I khua a mi tengteng in lah numei kizentak na hi chih a theivek ngal ua.

¹²Minä olen kyllä sinun sukulunastajasi, mutta on toinenkin lunastaja, joka on sinulle vielä läheisempää sukua.

¹²Huan, tanau kinai ihi ngut a, himahleh kei sanga naizaw a om hi.

¹³Jää tänne täksi yöksi, ja jos se toinen mies huomenna lunastaa sinut, niin lunastakoon, mutta ellei hän halua lunastaa sinua, niin minä lunastan sinut, niin totta kuin Herra elää! Lepää siinä aamuun asti."

¹³Tujan zaw om peuhmah inla, jingchiang jingsangin na tunga aman a tanau hih ding a hihnop leh a hoih ahi dinga, tanau tuampen hih leh ake: ahihhangin tanau hihding na tunga ahih nop kei leh, tanau hih ding pen TOUPA a hing ngei bangin ken ka hih ngeingei ding: jingsang tan lum nilouh maiin, a chi a.

¹⁴Niin Ruut makasi Boasin jalkopäässä aamuun asti, mutta hän nousi jo hämärissä, ennen kuin ihmiset saattoivat tuntea toisensa. Boas ajatteli: "Toivottavasti kukaan ei saa tietää, että tämä nainen kävi puimatantereella."

¹⁴Huchiin jingsang tanin a khe bulah a luma: huan, kuamah kimuh chian theih main a thoua, Phual ah numei a hong chih himhim kuamah in theikei u heh, a chi hima,

¹⁵Ruutille hän sanoi: "Anna tänne hartialiinasi ja pidä siitä kiinni." Ruut piteli liinaa, ja Boas mittasi siihen kuusi mitallista ohria ja nosti sen hänen kannettavakseen. Sitten Ruut lähti kaupunkiin.

¹⁵Huan, a kiangah, Na puansilh la inla, dohin, a chi a. huchiin a doha; huan, barli buh dan guk a teha, a suana; huan, khuaah a paita hi.

¹⁶Kun Ruut tuli anoppinsa luo, tämä kysyi: "Miten sinun kävi, tyttäreni?" Ruut kertoi kaiken, mitä mies oli hänelle sanonut,

¹⁶Huan, a pi kiang a tunin, Ka tanu, bang nong chi a oi? a nachi a. Huan, aman huai mipain a tunga thil ana hih tengteng a hilh hi.

¹⁷ja lisäsi: "Hän sanoi, ettei minun sovi mennä anoppini luo tyhjin käsin, ja antoi minulle nämä kuusi mittaa ohria."

¹⁷Hiai barli buh dan guk a honpiaa, Na pi kiangah a vuakin pai het ken, a honchi hi, a chi a.Huan, aman, Ka tanu, bangchibangin ahia thil a hongom sin na theih main om maiin; tunia hiai thil a hih khit mateng huai mipa lah a dai mai sin ngal keia, a chi a.

¹⁸Silloin Noomi sanoi: "Odota rauhassa, tyttäreni, kunnes saat tietää, miten asia ratkeaa. Se mies ei hellitä, vaan vie asiansa päätökseen vielä tänä päivänä."

¹⁸Huan, aman, Ka tanu, bangchibangin ahia thil a hongom sin na theih main om maiin; tunia hiai thil a hih khit mateng huai mipa lah a dai mai sin ngal keia, a chi a.