1Kesareassa oli Cornelius-niminen mies, joka palveli sadanpäällikkönä niin sanotussa Italialaisessa kohortissa.
1 Boro fo go no Kaysariya kwaara ra kaŋ maa Korniliyos. Nga ga ti soojey jine funa, Romey sooje jama kaŋ se i ga ne Italiya wane.
2Hän oli hurskas ja jumalaapelkäävä, niin kuin koko hänen perhekuntansakin, hän antoi runsaasti almuja juutalaisille ja rukoili alati Jumalaa.
2 Bora din binde _Yahudance diina|_ ganako hanno no kaŋ ga humburu Irikoy, nga nda nga almayaaley kulu. A ga sargay boobo no _Yahudance|_ kunda se, a ga ŋwaaray Irikoy gaa mo han kulu.
3Kerran hän iltapäivällä yhdeksännen tunnin vaiheilla näki näyssä selvästi Jumalan enkelin, joka tuli hänen luokseen ja sanoi: "Cornelius!"
3 _Han fo|_ zaari guuru hinza cine, a di taray kwaaray Irikoy malayka fo bangayyaŋ ra kaŋ furo nga do. Malayka ne a se: «Korniliyos!»
4Cornelius tuijotti peloissaan enkeliä ja kysyi: "Mitä tahdot, herra?" Enkeli vastasi: "Rukouksesi ja almusi ovat uhrina nousseet Jumalan eteen, ja hän on muistanut sinut.
4 A n'a guna, humburkumay n'a di mo. A ne: «Ifo no, ay jine bora?» Malayka ne a se: «Ni adduwey da ni sargayey to beene hal Irikoy fongu i gaa.
5Lähetä nyt miehiä Joppeen noutamaan tänne Simon, jota kutsutaan myös Pietariksi.
5 Sohõ binde, ni ma boroyaŋ donton Yaffa kwaara ka Siman, kaŋ se i ga ne Bitros, ce.
6Hän asuu Simon-nimisen nahkurin luona, jonka talo on meren rannalla."
6 A go Siman kuuru mortukwa kwaara ga zumbu, kaŋ fuwo go teeko me gaa.»
7Kun enkeli tämän puhuttuaan oli mennyt pois, Cornelius kutsui luokseen kaksi palvelijaansa sekä yhden läheteistään, hurskaan sotilaan.
7 Waato kaŋ malayka kaŋ salaŋ a se din dira, Korniliyos na nga kwaara zanka hinka ce, da sooje fo kaŋ _Yahudance diina|_ ganako hanno no, kaŋ yaŋ go a saajawkoy ra.
8Hän kertoi heille kaiken ja lähetti heidät Joppeen.
8 Waato kaŋ a na hayey kulu dede i se, a n'i donton Yaffa kwaara.
9Seuraavana päivänä, kun miehet olivat matkalla ja jo lähestyivät kaupunkia, Pietari nousi kuudennen tunnin vaiheilla katolle rukoilemaan.
9 A wane suba, waato kaŋ i go ngey dirawo ra, kaŋ i maan kwaara gaa, kala Bitros tun ka kaaru fuwo boŋ danga zaari bindi cine, zama nga ma adduwa te.
10Hänen tuli nälkä ja hän halusi ruokaa, mutta sillä aikaa kun ateriaa valmistettiin hän joutui hurmoksiin.
10 Haray mo n'a di, hal a ga ba ŋwaari. Amma za borey goono ga ŋwaaro soola, kala Bitros di bangayyaŋ.
11Hän näki taivaan avoinna, ja taivaasta tuli alas ikään kuin suuri purjekangas, joka laskettiin maahan neljästä kulmastaan kannateltuna.
11 A di beena feerante, hay fo mo go ga zumbu sanda zaara bambata cine, kaŋ i go g'a deene taaca gaay k'a zumandi ganda.
12Siinä oli kaikenlaisia maan eläimiä, nelijalkaisia ja matelijoita, sekä taivaan lintuja.
12 Alman ce-taaci-koy dumi kulu go a ra, da ganda fanakey, da beene curey.
13Samassa hän kuuli äänen: "Nouse, Pietari! Teurasta ja syö!"
13 Jinde fo mo kaa Bitros do ka ne a se: «Bitros, tun ka wi ka ŋwa.»
14Mutta hän vastasi: "Ei, ei, Herra! En ole koskaan syönyt mitään epäpuhdasta tai kiellettyä."
14 Amma Bitros ne: «Manti yaadin no, ya Rabbi, zama ay mana hari kaŋ ga harram wala kaŋ ga ziibi ŋwa, baa ce fo.»
15Silloin ääni puhui uudelleen: "Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpuhtaaksi."
15 Jinda ye ka kaa a do sorro hinkanta ka ne: «Haŋ kaŋ Irikoy hanandi, ni ma s'a harramandi.»
16Tämä tapahtui kolmesti. Heti sen jälkeen kangas nostettiin taivaaseen.
16 Woodin te hala sorro hinza, sahãadin-sahãadin mo, i na haya candi ka kond'a beene.
17Kun Pietari vielä ihmetteli, mitä hänen näkynsä oikein tarkoitti, Corneliuksen lähettämät miehet ilmaantuivat portille. He olivat kyselemällä löytäneet Simonin talon
17 Waato kaŋ Bitros boŋ haw gumo mo bangayyaŋo kaŋ a di feerijo boŋ, kala borey kaŋ yaŋ Korniliyos donton kaa. I jin ka Siman windo hã. I go ga kay windo me gaa.
18ja tiedustelivat nyt kuuluvalla äänellä, oliko talossa vieraana Simon, toiselta nimeltä Pietari.
18 I na borey ce k'i hã hala neewo no Siman zumbu, kaŋ a maa-dake ga ti Bitros.
19Pietarin yhä pohtiessa näkyään Henki sanoi hänelle: "Kolme miestä kysyy sinua.
19 Za Bitros goono ga fongu nda bangayyaŋo din mo, Biya _Hanno|_ ne a se: «Guna, boro hinza goono ga ni hã.
20Mene alas ja lähde epäröimättä heidän mukaansa. Minä olen lähettänyt heidät."
20 Sohõ ni ma tun ka zumbu ganda ka koy i banda. Ma si hay kulu sikka, zama ay no k'i donton.»
21Pietari meni alas miesten luo ja sanoi: "Minä olen se, jota etsitte. Mikä on asianne?"
21 Bitros mo zumbu ganda ka koy borey din do. A ne i se: «Guna, ay no ga ti bora kaŋ araŋ goono ga ceeci. Ifo ga ti araŋ kaayaŋo wo sabaabu?»
22Miehet vastasivat: "Pyhä enkeli on ilmestynyt sadanpäällikkö Corneliukselle, joka on hurskas ja jumalaapelkäävä mies ja hyvässä maineessa kaikkien juutalaisten keskuudessa. Enkeli käski hänen kutsua sinut kotiinsa ja kuunnella, mitä sinulla on sanottavana."
22 I ne a se: «Korniliyos, kaŋ ga ti soojey jine funa, boro adili no kaŋ ga humburu Irikoy, i g'a seeda mo Yahudancey dumi kulu do. Malayka hanante fo ci a se ka ne a ma ni ce nga kwaara, a ma du ka maa ni sanney.»
23Silloin Pietari pyysi miehet sisään vieraikseen. Seuraavana päivänä Pietari lähti matkaan miesten kanssa, ja muutamat Joppessa asuvat veljet tulivat hänen mukaansa.
23 Gaa no Bitros n'i daŋ windo ra k'i zumandi. A suba a tun ka koy i banda. Yaffa kwaara nya-ize fooyaŋ mo n'a dum.
24Sitä seuraavana päivänä hän tuli Kesareaan. Cornelius oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä ja odotti tulijoita.
24 A suba koyne a furo Kaysariya kwaara ra, Korniliyos mo go g'i batu. A jin ka nga dumey da nga corey margu.
25Kun Pietari oli astumassa sisään, Cornelius tuli häntä vastaan ja kumartui hänen edessään maahan saakka.
25 A go mo, waato kaŋ Bitros to ka furo, Korniliyos n'a kubayni. A ye ganda Bitros jine ka sombu a se.
26Mutta Pietari sanoi: "Nouse, minä olen vain ihminen niin kuin sinäkin", ja auttoi hänet ylös.
26 Amma Bitros n'a tunandi ka ne a se: «Ma tun ka kay ni boŋ gaa, ay bumbo mo boro no danga ni cine.»
27Sitten hän Corneliuksen kanssa keskustellen meni sisään ja tapasi siellä suuren joukon ihmisiä.
27 Kaŋ a goono ga salaŋ d'a, i furo _fuwo|_ ra, Bitros na boro boobo gar mo kaŋ margu.
28Hän sanoi heille: "Niin kuin tiedätte, juutalaisen ei ole sallittua seurustella toiseen kansaan kuuluvien kanssa eikä mennä heidän luokseen. Jumala on kuitenkin osoittanut minulle, ettei ketään ihmistä saa pitää epäpuhtaana tai saastaisena.
28 A ne i se: «Araŋ bumbey ga bay kaŋ harram no Yahudance se a ma nga boŋ margu wala a ma lamba dumi waani fo gaa. Amma Irikoy n'ay cabe ay ma si boro kulu lasaabu harram no wala ziibikoy.
29Siksi lähdin vastustelematta, kun minua tultiin hakemaan. Nyt tahtoisin tietää, miksi te pyysitte minua tulemaan."
29 Woodin sabbay se no, waato kaŋ araŋ n'ay ce ay kaa, yana kakaw mo. Ay g'araŋ hã mo sabaabo kaŋ se no araŋ n'ay ce?»
30Cornelius vastasi: "Kolme päivää sitten olin tähän aikaan, yhdeksännellä tunnilla, täällä kotonani rukoilemassa. Silloin seisoi yhtäkkiä edessäni mies, jolla oli hohtavan valkeat vaatteet,
30 Korniliyos mo ne: «Za jirbi taaci kaŋ bisa, saaya wo gaa, ay goono ga adduwa te ay fuwo ra sanda zaari guuru hinza cine. Kal ay di boro fo go ga kay ay jine nda bankaaray kwaaray.
31ja hän sanoi: 'Cornelius, Jumala on kuullut rukouksesi ja muistanut almusi.
31 A ne: ‹Korniliyos, Irikoy maa ni adduwa. A fongu nda ni sargayey mo nga jine.
32Lähetä sana Joppeen ja kutsu luoksesi Simon, jota sanotaan myös Pietariksi. Hän asuu nahkuri Simonin talossa meren rannalla.'
32 Day sohõ, ma donton Yaffa kwaara ka Siman kaŋ se i ga ne Bitros ce. A go Siman kuuru mortukwa kwaara, kaŋ go teeko me gaa.›
33Niinpä lähetin heti noutamaan sinua, ja teit hyvin, kun tulit. Nyt olemme kaikki täällä Jumalan edessä kuullaksemme, mitä Herra on sinun käskenyt puhua."
33 Sahãadin-sahãadin binde, ay donton ka ni ce. Ni mo, ni boriyandi kaŋ ni kaa. Sohõ binde, iri borey kulu go ne Irikoy jine, zama iri ma hangan ka maa hay kulu kaŋ Rabbi na ni lordi nd'a.»
34Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: "Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä.
34 Bitros mo na nga me feeri ka ne: «Haciika, ay di kaŋ Irikoy si baar'a-baar'a te.
35Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen tahtoaan, kuului tämä mihin kansaan tahansa.
35 Amma ndunnya dumey kulu ra, bora kaŋ ga humbur'a ka adilitaray goy te, nga no Irikoy ga ta.
36Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut -- hän, joka on kaikkien Herra.
36 Woone ga ti sanno kaŋ a donton Israyla izey se, ka laakal kanay baaru hanna waazu Yesu Almasihu do, nga kaŋ ga ti ikulu se Rabbi.
37"Te tiedätte, mitä on tapahtunut ensin Galileassa ja sitten kaikkialla Juudeassa sen jälkeen kun Johannes saarnasi ja kastoi.
37 Araŋ bumbey ga bay haŋ kaŋ te Yahudiya kulu ra, ka sintin Galili ra, baptisma kaŋ Yohanna waazu din banda.
38Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla. Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki jotka olivat joutuneet Paholaisen valtaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan.
38 Araŋ ga bay mate kaŋ Irikoy na Biya Hanna da dabari zumandi Yesu Nazara bora boŋ. A windi ka gomni goy te, ka borey kulu kaŋ Iblisi* goono ga taabandi no baani, zama Irikoy go a banda.
39Tämän me voimme vahvistaa todeksi, kaiken tämän, minkä hän teki Juudean maassa ja Jerusalemissa. Hänet he ripustivat ristinpuulle ja surmasivat,
39 Iri mo seedayaŋ no hay kulu boŋ kaŋ a te Yahudiya laabo ra da Urusalima ra. I n'a wi mo kanjiyaŋ bundo gaa.
40mutta Jumala herätti hänet kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä --
40 Irikoy mo n'a tunandi a buuyaŋo jirbi hinzanta hane, k'a no a ma bangay.
41ei kaikelle kansalle, vaan todistajille, jotka Jumala oli ennalta valinnut, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen kun hän oli noussut kuolleista.
41 Day, a mana bangay jama kulu se bo, kala seedey kaŋ Irikoy jin ka suuban yaŋ se, sanda iri nooya, kaŋ ŋwa ka haŋ a banda a bu ka tunyaŋo banda.
42Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi.
42 Yesu n'iri lordi mo ka ne iri ma waazu jama se ka seeda mo ka ne: Nga no ga ti bora kaŋ Irikoy waadu fundikooney da buukoy ciitikwa.
43Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi."
43 Annabey kulu mo goono g'a seeda ka ne a maa do, boro kulu kaŋ g'a cimandi ga du zunubi yaafayaŋ.»
44Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen sanojaan kuulemassa.
44 Za Bitros goono ga sanney din salaŋ, kala Biya Hanna zumbu borey kulu kaŋ yaŋ goono ga maa sanno din boŋ.
45Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin;
45 Yahudancey kulu kaŋ cimandi, ngey kaŋ yaŋ kaa Bitros banda te dambara, zama i di kaŋ Irikoy na Biya Hanna zumandi dumi cindey mo boŋ gomni.
46he kuulivat, kuinka nämä puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalan suuruutta. Silloin Pietari sanoi:
46 Zama i maa i goono ga salaŋ da ciine waani-waani yaŋ ka Irikoy beerandi. Gaa no Bitros tu ka ne:
47"Kuka voi estää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?"
47 «Boro fo ga hin ka hari ganji kaŋ i ga baptisma te d'a borey wo se, za kaŋ i du Biya Hanna sanda iri cine?»
48Hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. He pyysivät sitten häntä jäämään sinne vielä muutamaksi päiväksi.
48 Bitros binde lordi ka ne i ma te i se baptisma Yesu Almasihu maa ra. Gaa no i na Bitros ŋwaaray a ma goro ngey banda jirbiyaŋ.