¹Saul uhkui yhä vihaa ja murhanhimoa Herran opetuslapsia kohtaan. Hän meni ylipapin luo

¹ Amma Sawulu go day nga funsuyaŋo gaa hala hõ da kaseetiyaŋ da wiyaŋ Rabbi talibey gaa. A kaa alfaga beero do

²ja pyysi tältä Damaskoksen synagogille osoitettuja kirjeitä, jotka valtuuttaisivat hänet vangitsemaan tuolle tielle lähteneet, sekä miehet että naiset, ketkä vain käsiinsä saisi, ja tuomaan heidät Jerusalemiin.

² ka tirayaŋ ŋwaaray a do kaŋ ga naŋ nga ma du ka koy Damaskos kwaara Yahudance diina marga* fuwey do, zama da nga du Fonda din ganakoy, alboro wala wayboro, nga ma kand'ey hawante Urusalima.

³Matkalla, Saulin ollessa jo lähellä Damaskosta, taivaasta leimahti yhtäkkiä valo hänen ympärilleen.

³ A go mo, waato kaŋ a go nga dirawo ra, kaŋ a maan Damaskos, kala sahãadin kaari fo fun beene ka nyaale a windanta.

⁴Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"

⁴ A kaŋ ganda, a maa jinde fo goono ga ne nga se: «Sawulu! Sawulu! Ifo se no ni goono g'ay gurzugandi?»

⁵Hän kysyi: "Herra, kuka sinä olet?" Ääni vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.

⁵ Sawulu mo ne: «Nin no may, ya Rabbi?» Nga mo ne: «Ay no Yesu, kaŋ ni goono ga gurzugandi.

⁶Nouse ja mene kaupunkiin. Siellä saat kuulla, mitä sinun on tehtävä."

⁶ Amma tun ka furo kwaara ra. Noodin no i ga ci ni se haŋ kaŋ ni ga hima ka te.»

⁷Saulin matkatoverit seisoivat sanattomina. He kuulivat äänen mutta eivät havainneet ketään.

⁷ Borey kaŋ go a banda mo kay siw! I goono ga maa jinda, amma i mana di boro kulu.

⁸Saul nousi maasta, mutta kun hän avasi silmänsä, hän ei nähnyt mitään. Toiset veivät hänet Damaskokseen kädestä taluttaen.

⁸ Sawulu tun ka kay nga boŋ gaa. Waato kaŋ a na nga moy fiti, a si ga di hay kulu. I n'a kamba candi ka to d'a Damaskos.

⁹Kolmeen päivään hän ei nähnyt mitään, ei syönyt eikä juonut.

⁹ A te jirbi hinza kaŋ a siino ga di, a mana ŋwa, a mana haŋ mo.

¹⁰Damaskoksessa oli Ananias-niminen opetuslapsi. Herra puhutteli häntä näyssä: "Ananias!" "Tässä olen, Herra", hän vastasi.

¹⁰ Amma talibi fo go no Damaskos, kaŋ a maa ga ti Hananiya. Rabbi mo ne a se bangayyaŋ ra: «Hananiya!» Nga mo ne: «Ay neeya, ya Rabbi.»

¹¹Herra sanoi: "Mene Suorallekadulle ja kysy Juudaksen talosta Saulia, jota kutsutaan Tarsolaiseksi. Hän rukoilee,

¹¹ Rabbi mo ne a se: «Tun ka koy fonda kaŋ se i ga ne Kayante din boŋ ka Yahuta kwaara hã. Zama boro fo go noodin kaŋ se i ga ne Sawulu, Tarsus boro no.

¹²ja näyssä hän on nähnyt, että Ananias-niminen mies tulee sisään ja panee kätensä hänen päälleen, jotta hän saisi näkönsä takaisin."

¹² Zama guna, a goono ga adduwa te, a di mo boro fo kaŋ maa Hananiya bangayyaŋ ra kaŋ ga kaa a do ka nga kambey dake a boŋ, zama a ma du ka di.»

¹³Ananias vastasi: "Herra, minä olen monilta kuullut, kuinka paljon pahaa se mies on Jerusalemissa tehnyt sinun pyhillesi.

¹³ Amma Hananiya tu ka ne: «Rabbi, ay maa bora din baaru boro boobo do, mate kaŋ a na hari laalo boobo te ni hanantey se Urusalima ra.

¹⁴Tännekin hän on tullut ylipappien valtuuttamana vangitsemaan kaikki, jotka huutavat avuksi sinun nimeäsi."

¹⁴ Baa neewo mo, a gonda dabari alfaga beerey do, kaŋ ga naŋ a ma hin ka ni maa ceeko kulu haw.»

¹⁵Mutta Herra sanoi hänelle: "Mene, minä olen valinnut hänet aseekseni, tunnustamaan nimeäni maailman kansojen ja kuninkaiden ja myös Israelin kansan edessä.

¹⁵ Amma Rabbi ne a se: «Koy ni koyyaŋ. Boro wo ya goy jinay suubanante no ay se, a m'ay maa sambu dumi cindey da bonkooney da Israyla izey jine.

¹⁶Minä tulen osoittamaan hänelle, että hän joutuu paljon kärsimään minun nimeni tähden."

¹⁶ Zama ay g'a cabe hari boobo kaŋ tilas kal a ma taabi haŋ ay maa sabbay se.»

¹⁷Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä."

¹⁷ Hananiya mo tun ka koy furo fuwo _kaŋ|_ ra _Sawulu go|_, ka nga kambey dake a boŋ. A ne: «Ay nya-izo Sawulu, Rabbi Yesu kaŋ bangay ni se fonda kaŋ ni gana ka kaa din ra, nga no k'ay donton zama ni ma du ka di, ni ma to da Biya Hanno mo.»

¹⁸Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin.

¹⁸ Sahãadin-sahãadin mo, hari fooyaŋ fun moy gaa sanda camse-camse cine. Gaa no a du ka di koyne. A tun, i te a se baptisma mo.

¹⁹Ruokaa nautittuaan hän taas voimistui. Saul viipyi jonkin aikaa Damaskoksessa opetuslasten luona.

¹⁹ A ŋwa mo ka du gaabi. A te jirbiyaŋ noodin talibey banda kaŋ yaŋ go Damaskos kwaara.

²⁰Hän alkoi heti synagogissa julistaa, että Jeesus on Jumalan Poika.

²⁰ Sahãadin a sintin ka Yesu waazo te Yahudance diina marga fuwey ra ka ne: «Yesu wo, nga no ga ti Irikoy Izo no.»

²¹Kaikki, jotka kuuntelivat häntä, olivat ihmeissään. He sanoivat: "Eikö tämä sama mies pyrkinyt Jerusalemissa tuhoamaan ne, jotka huutavat avuksi Jeesuksen nimeä? Eikö hän tännekin tullut vangitakseen heidät ja viedäkseen ylipappien eteen?"

²¹ Boro kulu kaŋ maa a sanney mo goono ga dambara ka ne: «Wala manti nga no kaŋ na maa wo ceekoy halaci Urusalima ra? Miila woodin boŋ mo no a kaa neewo, zama nga ma kond'ey hawante alfaga beerey do.»

²²Mutta Saul sai yhä enemmän voimaa. Vääjäämättömin todistein hän osoitti, että Jeesus on Kristus, ja saattoi näin Damaskoksen juutalaiset hämmennyksen valtaan.

²² Amma Sawulu soobay ka gaabu ka tonton. A goono ga Yahudancey boŋ haw kaŋ yaŋ goono ga goro Damaskos ra. A goono ga tabbatandi i se ka ne: «Yesu wo day ga ti Almasihu.»

²³Jonkin ajan kuluttua juutalaiset päättivät tappaa Saulin.

²³ Waato kaŋ a te jirbi boobo noodin, Yahudancey saaware ngey game ra ka ne ngey g'a wi.

²⁴Saul sai kuitenkin vihiä heidän hankkeestaan. He pitivät kaupungin porteilla vartiota yötä päivää, jotta saisivat hänet surmatuksi,

²⁴ Amma Sawulu du ka bay i me-hawyaŋo gaa. I goono ga birno meyey batu cin da zaari zama ngey m'a wi se.

²⁵mutta eräänä yönä opetuslapset auttoivat hänet pakoon laskemalla hänet korissa muurilta alas.

²⁵ Amma talibey konda Sawulu cino ra k'a zumandi cilla fo ra birni cinaro fune fo gaa.

²⁶Jerusalemiin saavuttuaan Saul yritti liittyä opetuslasten joukkoon, mutta kaikki pelkäsivät häntä eivätkä uskoneet, että hänestä oli tullut opetuslapsi.

²⁶ Waato kaŋ a kaa Urusalima, a ceeci nga ma lamba talibey gaa, amma i kulu goono ga humburu. I mana cimandi hala nga mo talibi no.

²⁷Silloin Barnabas tuli hänen avukseen ja vei hänet apostolien luo. Hän kertoi heille, kuinka Saul oli tiellä nähnyt Herran, kuinka Herra oli puhunut hänelle ja kuinka hän Damaskoksessa oli rohkeasti julistanut sanomaa Jeesuksesta.

²⁷ Amma Barnaba n'a ceeci ka kond'a diyey do. A na baaru kulu dede i se mate kaŋ cine Sawulu di Rabbi fonda boŋ, a dede kaŋ Yesu salaŋ a se, da mate kaŋ cine Sawulu waazu Damaskos ra da bine-gaabi Yesu maa ra.

²⁸Sen jälkeen Saul eli ja vaikutti heidän parissaan Jerusalemissa. Rohkeasti hän julisti sanomaa Herrasta.

²⁸ Sawulu goro i banda. A goono ga furo ka fatta Urusalima ra. A goono ga waazu da bine-gaabi Rabbi maa ra.

²⁹Hän puhui myös kreikankielisille juutalaisille ja väitteli heidän kanssaan, mutta he yrittivät tappaa hänet.

²⁹ A goono ga salaŋ ka kakaw da Yahudancey kaŋ ga Gareku ciine salaŋ, amma borey din goono ga ceeci ngey m'a wi.

³⁰Kun uskonveljet saivat tietää tämän, he veivät Saulin Kesareaan ja lähettivät hänet sieltä Tarsokseen.

³⁰ Waato kaŋ nya-izey bay woodin gaa, i kande Sawulu Kaysariya k'a donton hala Tarsus.

³¹Kaikkialla Juudeassa, Galileassa ja Samariassa kirkolla oli nyt rauha. Se eli ja rakentui Herran pelossa, ja Pyhä Henki vahvisti sitä, niin että se yhäti kasvoi.

³¹ Almasihu marga mo kaŋ go Yahudiya nda Galili nda Samariya laabey ra du laakal kanay. Almasihu marga tonton ka koy jina. A goono ga dira Irikoy humburkumay ra da Biya Hanna gaakasinay ra hal a soobay ka tonton.

³²Pietari kiersi paikkakunnalta toiselle ja tuli myös Lyddassa asuvien pyhien luo.

³² A go mo, waato kaŋ Bitros goono ga gana kawyey kulu ra, kal a kaa hanantey do kaŋ yaŋ goono ga goro Lidda.

³³Hän tapasi kaupungissa Aineas-nimisen miehen, joka oli halvaantunut ja oli ollut vuoteenomana kahdeksan vuotta.

³³ Noodin no a na boro fo gar kaŋ maa ga ti Inyasu, kaŋ jiiri ahakku no a goono ga kani nga daaro boŋ, zama yeeni bari no.

³⁴Pietari sanoi hänelle: "Jeesus Kristus parantaa sinut, Aineas! Nouse ja kokoa vuoteesi." Mies nousi heti.

³⁴ Bitros ne a se: «Inyasu, Yesu Almasihu goono ga ni no baani. Tun ka ni daaro hanse.» Sahãadin-sahãadin mo a tun.

³⁵Kaikki, jotka asuivat Lyddassa ja Saaronin tasangolla, näkivät hänet, ja he kääntyivät ja uskoivat Herraan.

³⁵ Lidda nda Saruna gorokoy kulu di a, i bare mo ka kaa Rabbi do.

³⁶Joppessa oli opetuslasten joukossa Tabita-niminen nainen; nimi on kreikaksi Dorkas. Hän teki paljon hyvää ja avusti köyhiä runsain määrin.

³⁶ Talibi wayboro fo go no Yaffa kwaara ra, kaŋ se i ga ne Tabita, kaŋ a maa feerijo ga ti Jeeri. Waybora din to da goy hanno da nooyaŋey kaŋ a ga te.

³⁷Mutta noihin aikoihin hän sairastui ja kuoli, ja hänet pestiin ja kannettiin kattohuoneeseen.

³⁷ A go no, jirbey din ra waybora jante ka bu. Waato kaŋ i n'a nyumay binde, i n'a jisi jidan bisa fu-ize fo ra.

³⁸Lydda on lähellä Joppea, ja kun opetuslapset kuulivat Pietarin olevan siellä, he lähettivät kaksi miestä viemään hänelle sanan: "Tule kiireesti meidän luoksemme."

³⁸ Za kaŋ Lidda ga maan Yaffa kwaara, waato kaŋ talibey maa kaŋ Bitros go noodin, i na boro hinka donton a gaa k'a ŋwaaray ka ne: «Ma waasu ka kaa iri do.»

³⁹Pietari lähti heti miesten mukaan. Kun hän tuli paikalle, hänet vietiin kattohuoneeseen, ja leskivaimot kerääntyivät hänen ympärilleen ja näyttivät itkien hänelle paitoja ja muita vaatteita, jotka Dorkas oli tehnyt ollessaan vielä heidän kanssaan.

³⁹ Bitros mo tun ka koy i banda. Waato kaŋ a to noodin, i kond'a jidan bisa fu-izo ra. Wayborey kulu kaŋ yaŋ kurnye bu mo kaa ka kay a jarga. I goono ga hẽ ka bankaaray waani-waani yaŋ cabe kaŋ yaŋ Tabita te za a go ngey do.

⁴⁰Pietari käski kaikkien poistua. Hän polvistui ja rukoili. Sitten hän kääntyi vainajan puoleen ja sanoi: "Tabita, nouse!" Nainen avasi silmänsä, ja nähdessään Pietarin hän nousi istumaan.

⁴⁰ Amma Bitros n'i kulu kaa taray, gaa no a gurfa ka adduwa te. A ye ka bare buukwa do haray ka ne: «Tabita, tun!» Waybora na nga moy fiti. Waato kaŋ a di Bitros, a tun ka goro.

⁴¹Pietari ojensi hänelle kätensä ja auttoi hänet jalkeille. Sitten Pietari kutsui huoneeseen lesket ja kaikki pyhät, ja he saivat nähdä, että Tabita oli elossa.

⁴¹ Bitros na nga kambe no a se k'a kayandi. Gaa a na hanantey da wayborey kaŋ yaŋ kurnye bu din ce, k'a no i se baafuna.

⁴²Tapahtumasta levisi tieto ympäri Joppea, ja monet uskoivat nyt Herraan.

⁴² Woone ciya mo hari kaŋ Yaffa gorokoy kulu gond'a bayray. Boro boobo mo na Rabbi cimandi.

⁴³Pietari jäi vielä joksikin aikaa Joppeen ja asui erään Simon-nimisen nahkurin luona.

⁴³ A go mo, Bitros goro jirbi boobo Yaffa ra, Siman kuuru mortukwa kwaara.