1Saul oli samaa mieltä kuin muut ja hyväksyi sen, että Stefanos surmattiin. Sinä päivänä puhkesi ankara vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan, ja kaikki muut paitsi apostolit hajaantuivat eri puolille Juudeaa ja Samariaa.
1 Sawulu mo yadda da Istifanos wiyaŋo. Zaaro din ra gurzugay bambata tun Almasihu marga gaa kaŋ go Urusalima. Borey kulu mo kar ka say-say Yahudiya nda Samariya laabey ra nangu kulu. Kala diyey hinne no cindi.
2Muutamat hurskaat miehet hautasivat Stefanoksen ja pitivät hänelle suuret valittajaiset.
2 Ganakoy mo na Istifanos fiji ka baray bambata te a se.
3Mutta Saul tahtoi tuhota seurakunnan. Hän kulki talosta taloon, raastoi miehet ja naiset ulos ja toimitti heidät vankilaan.
3 Amma Sawulu goono ga Almasihu marga halaci. A goono ga furo fu ka kaa fu ka alborey da wayborey candi k'i daŋ kasu.
4Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, kulkivat seudulta toiselle ja levittivät evankeliumin sanaa.
4 Borey kaŋ yaŋ say-say din mo koy nangu kulu ka Sanno waazu.
5Filippos tuli Samarian pääkaupunkiin ja julisti sen väelle sanomaa Kristuksesta.
5 Filibos mo koy Samariya laabo gallu fo ra ka Almasihu waazo te i se.
6Kun samarialaiset kuulivat, mitä hän puhui, ja näkivät ne tunnusteot, joita hän teki, he tulivat sankoin joukoin kuulemaan häntä.
6 Jama mo na Filibos sanno kaŋ a ci ngey se din hangan da bina folloŋ, waato kaŋ i maa, i di mo alaamey kaŋ a goono ga te.
7Monet vapautuivat saastaisista hengistä, jotka lähtivät heistä kovalla äänellä huutaen, ja monet halvaantuneet ja rammat paranivat.
7 Zama i ra boro boobo kaŋ gonda follayyaŋ, i follayey goono ga fatta. I goono ga kaati nda jinde beeri. Yeenikooni nda laruko boobo mo du baani.
8Kaupungin täytti ilo ja riemu.
8 Gallo din ra mo borey goono ga farhã gumo.
9Jo pitkään oli kaupungissa harjoittanut noituutta muuan Simon, joka väitti olevansa jotakin suurta ja piti Samarian kansaa ihmetyksen vallassa.
9 Boro fo go no mo kaŋ maa Siman, kaŋ doŋ moodabal-teeko no gallo ra. A ga Samariya laabo borey dambarandi, ka nga boŋ sambu sanda boro beeri.
10Kaikki, pienimmästä suurimpaan, juoksivat hänen perässään ja sanoivat: "Hän on Suuri Voima, Jumalan voima."
10 Borey kulu goono ga hangan a se, za ikayney ka koy hal ibeerey gaa. I goono ga ne: «Boro wo ga ti Irikoy gaabo kaŋ se i ga ne beeraykoy.»
11Häntä kuunneltiin, koska hän jo pitkän aikaa oli noitatempuillaan hämmästyttänyt ihmisiä.
11 I goono ga hangan a se mo, zama za gayyaŋ no a goono g'i dambarandi nda nga moodabalo.
12Mutta kun ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
12 Amma waato kaŋ i cimandi waazo kaŋ Filibos goono ga te Irikoy koytara da Yesu Almasihu maa boŋ, i te i se baptisma, alborey da wayborey.
13Jopa Simon itse uskoi, ja hänet kastettiin. Hän pysytteli sitten Filippoksen seurassa, ja nähdessään ne suuret ihmeet ja voimateot, joita Filippos teki, hän oli hämmästyksestä suunniltaan.
13 Siman bumbo mo cimandi. Waato kaŋ i te a se baptisma, a lamba Filibos gaa. A goono ga dambara gumo waato kaŋ a di alaamey da dabari goy bambatey kaŋ yaŋ goono ga te.
14Kun Jerusalemissa olevat apostolit kuulivat samarialaisten ottaneen vastaan Jumalan sanan, he lähettivät Pietarin ja Johanneksen heidän luokseen.
14 Waato kaŋ diyey kaŋ yaŋ go Urusalima maa baaro kaŋ Samariya borey na Irikoy Sanno ta mo, i na Bitros da Yohanna donton i do.
15Perille tultuaan nämä rukoilivat Samarian uskovien puolesta, että he saisivat Pyhän Hengen.
15 Waato kaŋ i to noodin, i na adduwa te borey din se, zama i ma du Biya Hanna.
16Henki näet ei ollut vielä laskeutunut kehenkään heistä; heidät oli ainoastaan kastettu Herran Jeesuksen nimeen.
16 Zama a mana zumbu i ra boro kulu boŋ jina, kala day i te i se baptisma hinne Rabbi Yesu maa ra.
17Pietari ja Johannes panivat kätensä heidän päälleen, ja he saivat Pyhän Hengen.
17 Gaa no Bitrosyaŋ na ngey kambey dake i boŋ, Biya Hanno mo zumbu i boŋ.
18Kun Simon näki, että ne, joiden päälle apostolit panivat kätensä, saivat Hengen, hän tarjosi heille rahaa
18 Waato kaŋ Siman di diyey kambey dakeyaŋ gaa no Irikoy na Biya Hanno no, a na nooru salle diyey se.
19ja sanoi: "Antakaa minullekin tuollainen valta, että kenen päälle panen käteni, se saa Pyhän Hengen."
19 A ne: «W'ay mo no dabaro wo, zama boro kulu kaŋ boŋ ay ga kambey dake ma du Biya Hanno.»
20Mutta Pietari sanoi hänelle: "Kadotukseen joudut rahoinesi, kun luulet, että Jumalan lahja on rahalla ostettavissa!
20 Amma Bitros ne a se: «Ni nooro ma halaci ni banda, zama ni ho hala ni ga du Irikoy nooyaŋo da nooru.
21Sinulla ei ole tässä osaa eikä arpaa, sillä sinä et ole vilpitön Jumalan edessä.
21 Ni sinda baa wala fondo kulu muraado wo ra, zama ni bina siino ga saba Irikoy jine.
22Käänny siis tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa! Kenties hän antaa ajatuksesi anteeksi.
22 Woodin se, ma tuubi ka fun ni izelaalotara din ra ka ŋwaaray Rabbi gaa, hala hambara a ma ni yaafa nda ni bina miilayaŋo wo.
23Minä näen, että sinä olet myrkkyä täynnä ja vääryys pitää sinua kahleissaan."
23 Zama ay di kaŋ ni goono ga to da forti, ni go mo izelaalotaray kumsa ra.»
24Silloin Simon sanoi: "Rukoilkaa minun puolestani Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään tuollaista, mitä sanoitte!"
24 Gaa no Siman tu ka ne: «Araŋ ma ŋwaaray ay se Rabbi gaa, zama hayey kaŋ araŋ ci ma si kaŋ ay boŋ, baa afolloŋ.»
25Kun apostolit olivat puhuneet Herran sanaa ja todistaneet hänestä, he lähtivät takaisin Jerusalemiin ja julistivat matkalla evankeliumia monissa Samarian kylissä.
25 Waato kaŋ i seeda ka Rabbi sanno salaŋ mo, gaa no Bitrosyaŋ ye Urusalima, ka Baaru Hanna waazu Samariya kawye boobo ra.
26Herran enkeli puhui Filippokselle: "Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio."
26 Amma Irikoy malayka salaŋ Filibos se ka ne: «Tun ka koy dandi kambe haray, fonda boŋ kaŋ ga fun Urusalima ka koy Gaza, kaŋ ga gana ganjo ra.»
27Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla
27 A tun ka koy mo. Guna, boro fo go ga kaa kaŋ Etiyopi boro no, mantaw fo no kaŋ gonda dabari boobo Kandata cire, kaŋ ga ti Etiyopi wayboro bonkoono. A arzaka kulu go mantawo din kamba ra. Mantawo koy Urusalima zama nga ma sududu noodin.
28ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.
28 Waato kaŋ a goono ga ye fu, a go ga goro nga torko ra ka annabi Isaya tira caw.
29Henki sanoi Filippokselle: "Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä."
29 Biya _Hanno|_ mo ne Filibos se: «Ma maan ka to torka din gaa.»
30Filippos juoksi vaunujen luo, ja kuullessaan miehen lukevan profeetta Jesajaa hän sanoi: "Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?"
30 Filibos mo zuru ka koy a do. Kal a maa bora goono ga annabi Isaya tira caw. A ne: «Ni goono ga faham da haŋ kaŋ no ni goono ga caw?»
31Mies vastasi: "Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo." Hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan vierellään.
31 Cawka ne: «Mate n'ay ga te ka faham, da manti ay du boro fo kaŋ ga cab'ay se?» A na Filibos ŋwaaray a ma kaaru ka goro nga jarga.
32Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä: -- Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.
32 Nango kaŋ a goono ga caw Irikoy Tira Hanna ra neeya: «I n'a candi sanda feeji nya kaŋ i goono ga koy wi, sanda feej'ize kaŋ go ga dangay mo nga hamni hõseko jine, yaadin cine no a mana nga meyo fiti.
33Kun hänet alennettiin, hänen tuomionsa otettiin pois. Kuka voi laskea hänen jälkeläistensä määrän? Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä.
33 A kaynandiyaŋo ra i n'a cimi ciito ta a gaa. May no g'a banda baaro dede? Zama i n'a fundo kaa ndunnya ra.»
34Hoviherra sanoi Filippokselle: "Voisitko sanoa, kenestä profeetta puhuu, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"
34 Mantawo mo tu Filibos se ka ne: «Ay ga ni ŋwaaray, ma ci ay se: annabo wo, may sanni no a goono ga te? Nga bumbo no, wala boro fo gaa no a go?»
35Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.
35 Filibos mo na nga meyo fiti ka sintin Irikoy Tira Hanna sanno wo gaa ka Yesu waazo te a se.
36Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" [
36 I dirawo gaa, kal i to hari fo do. Mantawo ne: «Guna hari neeya. Ifo no g'ay ganji ni ma te ay se baptisma?»
37Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."]
37 Filibos ne: «Da ni ga cimandi da ni bina kulu, a ga hin ka te.» A tu ka ne: «Ay ga cimandi kaŋ Yesu Almasihu ya Irikoy Izo no.»
38Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet.
38 A lordi ka ne i ma torka kayandi. I boro hinka zumbu ka furo haro ra, nga, Filibos da mantawo. A te a se baptisma.
39Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa.
39 Waato kaŋ i fun haro ra, Rabbi Biya na Filibos hamay ka kond'a. Mantawo mana ye ka di a, amma a na nga dirawo te da farhã.
40Filippos ilmaantui sitten Asdodiin. Evankeliumia julistaen hän kulki kaupungista kaupunkiin, kunnes tuli Kesareaan.
40 Amma i di Filibos Azatos ra. Kaŋ a goono ga bisa noodin, a na Baaru Hanna waazu kwaarey kulu ra kal a kaa Kaysariya kwaara.