¹Ylipappi kysyi: "Pitääkö syytös paikkansa?"

¹ Alfaga beero mo ne: «Hayey din, ya-cine no i bara?»

²Stefanos vastasi: "Veljet, kansamme isät, kuulkaa minua. Kirkkauden Jumala ilmestyi isällemme Abrahamille, kun hän oli Mesopotamiassa eikä vielä ollut asettunut Harraniin.

² Istifanos ne: «Alborey, nya-izey da baabey, wa hangan ka maa: Irikoy Darzakoyo bangay iri kaayo Ibrahim se waato kaŋ a go Mesopotamiya laabo ra, za a mana goro Haran kwaara ra.

³Jumala sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja sukusi parista ja mene maahan, jonka minä sinulle osoitan.'

³ A ne a se: ‹Ma fatta ni laabo da ni dumey ra, ka koy laabo kaŋ ay ga cabe ni se ra.›

⁴Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui Harraniin, ja hänen isänsä kuoltua Jumala siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.

⁴ Gaa no a fun Kaldancey laabo ra ka kaa ka goro Haran. Waato gaa, a baabo buuyaŋo banda, Irikoy kand'a ne laabu woone ra, naŋ kaŋ araŋ go da goray sohõ.

⁵Jumala ei antanut siitä Abrahamille jalanleveyden vertaa, mutta lupasi, että hän antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen -- vaikka Abrahamilla ei ollut lapsia.

⁵ A mana tubuyaŋ hari no a se a ra, baa sanda ce taamuyaŋ fo cine. Amma Irikoy na alkawli sambu a se ka ne nga ga laabo no a se a ma ciya a wane, d'a dumo kaŋ ga kaa a banda mo wane. Waato din mo Ibrahim sinda ize jina.

⁶Jumala sanoi: 'Sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina vieraassa maassa, ja heitä pidetään orjuudessa ja sorretaan neljäsataa vuotta.

⁶ Yaa no Irikoy ci mo: a ‹banda ga yawtaray goray te mebarawey laabo ra. I g'i daŋ tamtaray mo k'i taabandi jiiri zangu taaci.

⁷Mutta minä' -- niin sanoi Jumala -- 'tuomitsen sen kansan, joka orjuuttaa heitä. Sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa.'

⁷ Dumo kaŋ se i ga may din mo, ay g'a ciiti. Woodin banda no i ga fun ka kaa ka sududu ay se nango wo ra.› Yaadin no Irikoy ci.

⁸Jumala teki Abrahamin kanssa liiton, jonka merkkinä on ympärileikkaus. Abrahamille syntyi Iisak, ja Abraham ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, samoin Iisak Jaakobin ja Jaakob kansamme kaksitoista kantaisää.

⁸ A na Ibrahim no dambanguyaŋ sappa mo. Yaadin no, kaŋ Ibrahim na Isaka hay, a n'a dambangu* zaari ahakkanta hane. Isaka na Yakuba hay _k'a dambangu|_, Yakuba mo na kaayey baaba way cindi hinka hay _k'i dambangu|_.

⁹"Kantaisämme kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssaan

⁹ Kaayey baabey mo canse Yusufu gaa. I n'a neera _boro fooyaŋ se|_ i ma kond'a Misira laabu. Amma Irikoy go a banda

¹⁰ja pelasti hänet kaikista ahdingoista. Jumala antoi hänelle viisautta, niin että farao, Egyptin kuningas, mieltyi häneen ja uskoi hänen hallintaansa koko Egyptin maan ja oman taloutensa.

¹⁰ k'a faaba a gurzuga kulu ra. A n'a no gaakuri da laakal Firawna jine, kaŋ ga ti Misira laabu koyo, hal a na Yusufu daŋ Misira laabo nda nga windo kulu se dabariko.

¹¹Sitten tuli koko Egyptiin ja Kanaaniin nälänhätä, vaikea ahdingon aika, eivätkä isämme saaneet mistään ravintoa.

¹¹ Amma haray fo te Misira laabo da Kanaana laabo kulu ra, kaŋ te kankami bambata, hal iri kaayey mana du haŋ kaŋ ga ngey boŋ ŋwaayandi.

¹²Mutta Jaakob kuuli, että Egyptissä oli viljaa, ja lähetti isämme sinne. Ensimmäistä käyntiä

¹² Amma waato kaŋ Yakuba maa i ne ntaasu go Misira laabo ra, a n'iri kaayey donton sorro sintina.

¹³seurasi toinen, ja silloin Joosef ilmaisi itsensä veljilleen ja farao sai tietää hänen suvustaan.

¹³ Sorro hinkanta alwaato ra no Yusufu na nga boŋ bangandi nga baabayzey se. Firawna mo du ka Yusufu dumo bay.

¹⁴Joosef lähetti sanan isälleen Jaakobille ja kutsui luokseen hänet ja koko sukunsa, seitsemänkymmentäviisi henkeä.

¹⁴ Gaa no Yusufu donton ka nga baabo Yakuba ce, nga da nga dumey kulu, ngey boro wayye cindi gu no.

¹⁵Niin Jaakob meni Egyptiin. Siellä hän kuoli, samoin kantaisämme,

¹⁵ Yakuba mo koy Misira. Nga bumbo bu noodin, d'iri kaayey mo.

¹⁶ja heidät vietiin Sikemiin ja pantiin hautaan, jonka Abraham oli hopealla ostanut Sikemistä Hamorin pojilta.

¹⁶ I kand'ey Sikem laabu k'i daŋ sarayey ra kaŋ Ibrahim day da nzarfu Hamor izey gaa Sikem ra.

¹⁷"Yhä lähemmäs tuli se aika, jolloin Jumala oli täyttävä Abrahamille antamansa lupauksen. Israelin kansa kasvoi kasvamistaan Egyptissä,

¹⁷ Alkawlo kaŋ Irikoy te Ibrahim se alwaato maan. Alwaato din jama soobay ka tonton ka baa gumo Misira ra,

¹⁸kunnes siellä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt mitään Joosefista.

¹⁸ hala: ‹bonkooni fo furo Misira laabo koytara ra kaŋ si Yusufu bay.›

¹⁹Hän juonitteli kansaamme vastaan, sorti isiämme ja pakotti heidät jättämään vastasyntyneet lapsensa heitteille, etteivät ne jäisi eloon.

¹⁹ Bonkoono din binde n'iri dumey hiila k'iri kaayey gurzugandi. A n'i tilasandi i ma ngey ize attaciriyey furu, zama i ma si du ka funa.

²⁰Tuohon aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle mieleinen. Kolme kuukautta häntä hoidettiin kotona,

²⁰ Alwaato din ra no i na Musa hay, nga mo zanka kaŋ ga sogo no Irikoy jine. I n'a biiri mo handu hinza nga baabo windo ra.

²¹ja sitten hänet jätettiin heitteille. Mutta faraon tytär pelasti hänet ja hoiti häntä omana poikanaan.

²¹ Waato kaŋ i n'a furu mo, Firawna ize wandiya di a k'a sambu, k'a biiri danga nga bumbo ize.

²²Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa.

²² I na Musa dondonandi Misira bayray kulu, a te boro beeri mo nga sanney da nga goyey ra.

²³"Kun Mooses oli tullut neljänkymmenen vuoden ikään, hänessä heräsi halu mennä katsomaan israelilaisia, heimoveljiään.

²³ Amma waato kaŋ a to jiiri waytaaci, a ma koy ka nga nya-izey kaŋ ti Israyla izey kunfa furo a bina ra.

²⁴Nähdessään, miten julmasti yhtä heistä kohdeltiin, hän riensi apuun ja kosti pahoinpidellyn puolesta lyömällä egyptiläisen hengiltä.

²⁴ Waato kaŋ a di nga nya-izey ra i goono ga boro fo toonye, a furo ka faasa bora kaŋ i goono ga toonye din se ka Misiranca wi.

²⁵Hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala oli valinnut hänet heidän pelastajakseen, mutta he eivät ymmärtäneet.

²⁵ A ho hala nga nya-izey ga faham kaŋ Irikoy g'i faaba Musa kamba do, amma i mana faham.

²⁶Seuraavana päivänä hän tuli paikalle juuri kun kaksi heistä tappeli keskenään, ja hän yritti saada sovinnon aikaan. Hän sanoi: 'Miehet, tehän olette veljiä! Miksi te käytte toistenne kimppuun?'

²⁶ A wane suba mo, a kaa ka Israyla ize fooyaŋ gar kaŋ yaŋ goono ga yanje. Musa ga ba nga m'i sasabandi. A ne i se: ‹Ya alborey, araŋ ya care nya-izeyaŋ no. Ifo se no araŋ goono ga care toonye?›

²⁷Mutta se mies, joka oli tappelun aloittanut, työnsi Mooseksen syrjään ja sanoi: 'Kuka sinut on pannut meidän päälliköksemme ja tuomariksemme?

²⁷ Amma bora kaŋ goono ga nga hangasino toonye din na Musa tuti ka ne: ‹May ka ni daŋ koy da ciitiko iri boŋ?

²⁸Aiotko tappaa minutkin, niin kuin eilen tapoit sen egyptiläisen?'

²⁸ Wala ni ga ba ni ma ay mo wi mate kaŋ ni na Misiranca wi bi?›

²⁹Tämän kuultuaan Mooses pakeni. Hän eli sitten muukalaisena Midianin maassa, ja hänelle syntyi siellä kaksi poikaa.

²⁹ Musa binde zuru sanno din sabbay se. A koy yawtaray Midiyan laabo ra ka goro. Noodin no a na ize hinka hay.

³⁰"Kun oli kulunut neljäkymmentä vuotta, autiomaassa lähellä Siinainvuorta hänelle ilmestyi enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta.

³⁰ Waato kaŋ a te jiiri waytaaci noodin, malayka fo bangay a se Sinayi tondo do ganjo ra danji beele ra gumbi fo ra.

³¹Mooses hämmästyi tätä näkyä ja meni lähemmäs katsoakseen tarkemmin, mutta silloin hän kuuli Herran äänen:

³¹ Waato kaŋ Musa di a kulu, a n'a dambarandi. A maan zama nga ma guna, kal a maa Irikoy jinde kaŋ ne:

³²'Minä olen sinun isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.' Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsoa.

³² ‹Ay no ga ti ni kaayey Irikoyo, Ibrahim da Isaka nda Yakuba Irikoyo.› Musa mo jijiri, a mana ta nga ma guna koyne.

³³Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.

³³ Rabbi ne a se: ‹Ma ni taamey kaa ni cey gaa, zama nango kaŋ ni goono ga kay din, nangu hanante no.

³⁴Minä olen nähnyt, miten kansaani sorretaan Egyptissä, ja kuullut, miten se huokaa. Nyt olen astunut alas vapauttaakseni kansani. Tule, minä lähetän sinut Egyptiin.'

³⁴ Haciika, ay di ay borey kaŋ go Misira laabo ra kankamo, ay maa i durayyaŋey mo. Ay zumbu zama ay m'i faaba se. Sohõ binde koy, ay ga ni donton Misira laabu.›

³⁵"Tämän Mooseksen israelilaiset olivat kieltäneet sanoen: 'Kuka sinut on pannut päälliköksi ja tuomariksi?' Mutta juuri hänet Jumala lähetti päälliköksi ja vapauttajaksi, kun enkeli ilmestyi hänelle orjantappurapensaassa.

³⁵ Musa wo, kaŋ i wang'a ka ne a se: ‹May ka ni daŋ koy da ciitiko iri boŋ?›, nga no Irikoy donton koy da faabako Malayka kambe do kaŋ bangay a se gumbo ra.

³⁶Juuri hän johti heidät pois ja teki ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä, Punaisellamerellä ja autiomaassa neljänkymmenen vuoden ajan.

³⁶ Bora din no k'i kaa taray, kaŋ a na dambara hariyaŋ da alaamayaŋ te Misira ra da Teeku Cira ra, da ganjo ra mo jiiri waytaaci.

³⁷Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: 'Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni.'

³⁷ Nga ga ti Musa din kaŋ ne Israyla izey se: ‹Irikoy ga annabi fo tunandi araŋ se araŋ nya-izey game ra, danga ay cine.›

³⁸Juuri Mooses, silloin kun kansa oli koolla autiomaassa, välitti isillemme sen, mitä enkeli puhui hänelle Siinainvuorella. Hän otti vastaan elävät sanat antaakseen ne edelleen meille.

³⁸ Woone ga ti bora kaŋ go jama ra ganjo ra iri kaayey banda nda malayka kaŋ salaŋ d'a Sinayi tondo ra banda. A na sanni fundikooney ta mo ka no iri se.

³⁹Mutta meidän isämme eivät suostuneet tottelemaan häntä, vaan työnsivät hänet syrjään ja mielittelivät takaisin Egyptiin.

³⁹ Amma iri kaayey si ba ngey m'a gana, hal i wang'a ka ngey biney bare ngey ma ye Misira do haray.

⁴⁰He sanoivat Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka johdattavat meitä. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.'

⁴⁰ I ne Haruna se: ‹Ma tooruyaŋ te iri se kaŋ yaŋ ga furo iri jine. Zama Musa wo, bora kaŋ n'iri kaa Misira laabo ra, iri si bay haŋ kaŋ du a.›

⁴¹Niin he sitten tekivät sonnipatsaan, toivat sille uhreja ja viettivät ilojuhlaa tämän omatekoisen jumalansa kunniaksi.

⁴¹ Jirbey din ra mo i na handayze tooru fo te ka kande tooro se sargay. I goono ga farhã ngey kambey goyo se.

⁴²Mutta Jumala käänsi heille selkänsä ja hylkäsi heidät, antoi heidän palvoa taivaan tähtiä. Näinhän sanotaan profeettojen kirjassa: -- Toitteko te minulle teuraita ja muita uhreja autiomaassa niiden neljänkymmenen vuoden aikana, toitteko, Israelin sukukunta?

⁴² Amma Irikoy bare k'i nooyandi i ma sududu beene marga se, mate kaŋ i hantum annabey tira ra ka ne: ‹Ya Israyla dumo, jiiri waytaaci ganjo ra, manti ay se no araŋ goono ga kande almanyaŋ da sargayyaŋ k'i sarga* bo.

⁴³Molokin telttaa ja Raifan-jumalan tähteä te kannoitte, kuvia, jotka itse olitte kumarrettaviksenne tehneet! Niinpä minä siirrän teidät pois, Babylonin tuolle puolen.

⁴³ Araŋ na tooro kaŋ se i ga ne Molok hukumo sambu, da Ramfan tooru handariya, himandi-himandey kaŋ araŋ te zama araŋ ma sombu i se. Ay mo g'araŋ dagu ka konda araŋ Babila se ya-haray.›

⁴⁴"Meidän isillämme oli autiomaassa todistuksen teltta. Mooses oli sen tehnyt, sen käskystä, joka hänelle puhui, näkemänsä mallin mukaan.

⁴⁴ Iri kaayey gonda seeda hukumo ganjo ra, mate kaŋ Irikoy kaŋ salaŋ Musa se lordi ka ne a m'a te deedando kaŋ a di din boŋ.

⁴⁵Sen teltan meidän isämme saivat perinnöksi, ja he toivat sen mukanaan vallatessaan Joosuan johdolla tämän maan kansoilta, jotka Jumala karkotti heidän tieltään. Näin oli Daavidin aikaan saakka.

⁴⁵ Iri kaayey du hukumo din ngey alwaato ra. I kand'a Yasuwa banda waato kaŋ i na dumi cindey koytaray ŋwa kaŋ yaŋ Irikoy gaaray iri kaayey jine. Hukumo go no mo kal a ma koy to Dawda jirbey gaa.

⁴⁶Jumala mieltyi Daavidiin, ja niin Daavid pyysi, että saisi etsiä asuinpaikan Jaakobin suvun Jumalalle.

⁴⁶ Dawda wo du gaakuri Irikoy jine. A na Irikoy ŋwaaray mo nga ma du ka nangoray cina Yakuba Irikoyo se.

⁴⁷Mutta Salomo rakensi hänelle asuttavaksi talon! Korkein ei kuitenkaan asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa.

⁴⁷ Amma Suleymanu no ka windo cina a se.

⁴⁸Profeettahan sanoo:

⁴⁸ Amma Beeraykoyo si ga goro fuwey ra kaŋ i te da kambey bo, mate kaŋ annabi ci ka ne:

⁴⁹-- Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni koroke. Millaisen talon te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, mikä olisi minun asuinsijani?

⁴⁹ ‹Beene ya ay karga no, ganda mo ay ce furkange no.› Irikoy ne: ‹Fu woofo dumi no araŋ ga cina ay se? Wala man gaa no ga ti ay fulanzamyaŋ do?

⁵⁰Olenhan omin käsin tehnyt tämän kaiken!

⁵⁰ Manti ay kamba no na hayey wo kulu te?›

⁵¹"Te niskuroijat, ympärileikatut mutta sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä -- niin kuin isänne, niin myös te!

⁵¹ Araŋ boŋ sandey, araŋ kaŋ araŋ biney d'araŋ hangey mana du dambanguyaŋ, duumi araŋ goono ga gaaba nda Biya Hanna. Danga mate kaŋ cine araŋ kaayey te din, yaadin no araŋ mo goono ga te.

⁵²Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet!

⁵² Annabi woofo no kaa kaŋ araŋ kaayey man'a gurzugandi? Annabey kaŋ yaŋ kande Adilitaraykoyo kaayaŋo baaro mo, i n'i wi. Sohõ araŋ ciya a nooyandikoyaŋ d'a wiikoyaŋ.

⁵³Te saitte enkelien tuomana lain, mutta ette ole sitä noudattaneet."

⁵³ Araŋ na Tawretu ta kaŋ Irikoy samba malaykey kambe ra, amma araŋ man'a gana.»

⁵⁴Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan.

⁵⁴ Waato kaŋ i maa hayey din, sanno n'i biney dooru. I na ngey hinjey kaama a gaa.

⁵⁵Mutta Pyhää Henkeä täynnä Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella.

⁵⁵ Amma Istifanos to da Biya Hanno. A na nga moy basu beene, a di Irikoy darza, a di Yesu mo goono ga kay Irikoy kambe ŋwaaro gaa.

⁵⁶Hän sanoi: "Taivaat ovat avoinna minun silmieni edessä, ja Ihmisen Poika seisoo Jumalan oikealla puolella!"

⁵⁶ A ne: «Guna! Ay goono ga di beena feerante da Boro Izo kaŋ goono ga kay Irikoy kambe ŋwaaro gaa.»

⁵⁷Silloin he alkoivat huutaa suureen ääneen, tukkivat korvansa ja ryntäsivät yhtenä miehenä hänen kimppuunsa.

⁵⁷ Gaa no i wurru da jinde beeri ka ngey hangey daabu. I zuru ka kaŋ a boŋ ce folloŋ.

⁵⁸He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan.

⁵⁸ I n'a jindaw birno banda, k'a catu ka wi da tondiyaŋ. Seedey mo na ngey bankaarayey jisi arwasu fo do kaŋ se i ga ne Sawulu.

⁵⁹Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: "Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni."

⁵⁹ Waati kaŋ i goono ga Istifanos catu ka wi da tondiyaŋ, a goono ga Rabbi ce ka ne: «Ya Rabbi Yesu, m'ay fundo ta.»

⁶⁰Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: "Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!" Sen sanottuaan hän nukkui pois.

⁶⁰ A gurfa ganda mo ka ce da jinde beeri ka ne: «Ya Rabbi, ma si zunubi woone lasaabu i se.» Waato kaŋ a na woodin ci, a kani.