¹Ikonionissa Paavali ja Barnabas menivät samalla tavoin juutalaisten synagogaan puhumaan, ja heidän puheensa johdosta suuri joukko juutalaisia ja kreikkalaisia tuli uskoon.

¹ A ciya mo Ikoniya ra i furo care banda Yahudance diina marga fuwo ra. I salaŋ hala Yahudance da Gareku jama boobo cimandi.

²Mutta ne juutalaiset, jotka eivät uskoneet, lietsoivat suuttumusta muiden kaupunkilaisten keskuudessa ja yllyttivät heitä veljiä vastaan.

² Amma Yahudancey kaŋ wangu ka gana na dumi cindey zuje k'i biney biibandi nya-izey gaa.

³Siitä huolimatta apostolit viipyivät kaupungissa pitkähkön aikaa. He puhuivat rohkeasti, turvaten Herraan, ja Herra vahvisti armonsa sanan tunnusteoin ja ihmein, jotka tapahtuivat heidän kättensä kautta.

³ Bulos da Barnaba binde gay noodin, i goono ga salaŋ da bine-gaabi Rabbi ra. Rabbi na seeda no nga gomno sanno boŋ ka yadda alaamayaŋ, da dambara hariyaŋ ma te d'i kambey.

⁴Kaupungin väki jakautui kahtia: toiset olivat juutalaisten, toiset apostolien puolella.

⁴ Amma kwaara jama fay ihinka, jara go Yahudancey banda, jara fo mo ye diyey banda.

⁵Juutalaiset johtomiehineen, mukanaan suuri joukko kaupunkilaisia, aikoivat jo käydä apostolien kimppuun ja kivittää heidät,

⁵ Waato kaŋ dumi cindey da Yahudancey da ngey jine borey tun Bulosyaŋ gaa zama ngey m'i gurzugandi, k'i catu ka wi da tondiyaŋ,

⁶mutta kun nämä huomasivat, mitä oli tekeillä, he pakenivat Lykaonian puolelle. Lystran ja Derben kaupungeissa ja lähiseuduilla

⁶ kal i du a baaru. I binde zuru ka koy Listra da Darba, kaŋ ga ti Likoniya kwaarayaŋ, da laabo kaŋ go i windanta.

⁷he sitten julistivat evankeliumia.

⁷ Noodin yaŋ mo i goono ga Baaru Hanna waazu.

⁸Lystrassa oli mies, joka syntymästään saakka oli ollut rampa, jaloistaan voimaton, eikä ollut koskaan kyennyt kävelemään.

⁸ Listra ra mo, boro fo goono ga goro kaŋ ce sinda gaabi, larante no za nyaŋo gunda ra. A mana dira baa ce fo.

⁹Mies istui kuuntelemassa Paavalin puhetta, kun Paavalin katse pysähtyi häneen. Paavali huomasi, että mies uskoi voivansa parantua.

⁹ Bora din binde maa Bulos goono ga salaŋ. Bulos mo n'a guna. Waato kaŋ a di bora din gonda cimbeeri* kaŋ ga naŋ a ma du baani,

¹⁰Hän sanoi kovalla äänellä: "Nouse seisomaan! Oikaise jalkasi." Mies hypähti pystyyn ja käveli.

¹⁰ Bulos na jinde sambu nda gaabi ka ne: «Tun ka kay ni cey gaa.» A garmas ka tun ka dira.

¹¹Kun ihmiset näkivät, mitä Paavali oli tehnyt, he huusivat lykaonian kielellä: "Jumalat ovat ihmishahmossa tulleet alas meidän luoksemme!"

¹¹ Waato kaŋ jama di haŋ kaŋ Bulos te, i na ngey jinde tunandi nda Likoniya sanni ka ne: «De-koyey zumbu iri do ka hima borey cine!»

¹²He kutsuivat Barnabasta Zeukseksi, Paavalia taas Hermekseksi, koska hän oli heistä kahdesta se, joka puhui.

¹² I na Barnaba ce Zufsa*, Bulos mo Harmisa*, zama nga no ga ti sanni kondako.

¹³Kaupungin ulkopuolella olevan Zeuksen temppelin pappi toi härkiä ja seppeleitä portille toimittaakseen uhrin yhdessä väkijoukon kanssa.

¹³ Zufsa alfaga, kaŋ a tooru fuwo go kwaara jine, kande yeejiyaŋ da tuuri boosiyaŋ kwaara meyo do. A goono ga miila nga ma sargay te, nga nda jama.

¹⁴Mutta kun apostolit, Barnabas ja Paavali, kuulivat tästä, he repäisivät vaatteensa ja ryntäsivät väkijoukon keskelle huutaen:

¹⁴ Amma waato kaŋ diyey, ngey Barnaba da Bulos, maa woodin baaru, i na ngey kwaayey tooru-tooru. I zuru ka koy jama do, ka ngey jindey sambu

¹⁵"Mitä te oikein teette? Ihmisiä me vain olemme, samanlaisia kuin te. Me julistamme teille hyvää sanomaa ja kehotamme teitä luopumaan näistä tyhjänpäiväisistä jumalista ja kääntymään elävän Jumalan puoleen, hänen, joka on luonut taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on.

¹⁵ ka ne: «Ya alborey, ifo se no araŋ goono ga woone te? Zama iri mo boroyaŋ no da takayaŋ sanda araŋ cine. Iri kaa ka kande araŋ se Baaru Hanno, hal araŋ ma bare ka fay da hari yaamey din. Wa kaa Irikoy fundikoono do, nga kaŋ na beene da ganda te, da teeko, da hay kulu kaŋ yaŋ go i ra.

¹⁶Menneiden sukupolvien aikana hän on sallinut kaikkien kansojen kulkea omia teitään,

¹⁶ Zamaney kaŋ yaŋ bisa ra, Irikoy na ndunnya dumey naŋ i ma dira ngey fondey ra.

¹⁷mutta silti hän ei ole jättänyt antamatta todistusta itsestään. Hän on tehnyt teille hyvää, hän on antanut vettä taivaalta ja sadon ajallaan, hän on ravinnut teidät ja täyttänyt teidät ilolla."

¹⁷ Amma a mana nga boŋ naŋ seeda si, mate kaŋ a goono ga gomni te, k'araŋ no beene hari da kunji alwaati, k'araŋ kungandi, k'araŋ biney toonandi da farhã.»

¹⁸Näin puhuen he vaivoin saivat kansan estetyksi uhraamasta heille.

¹⁸ Kala nda cat, da sanni woodin yaŋ no i du ka hin jama hal i ma si sargayey din te ngey se.

¹⁹Antiokiasta ja Ikonionista tuli kuitenkin juutalaisia, jotka taivuttivat kansan puolelleen. Paavalia kivitettiin, ja hänet raahattiin kaupungin ulkopuolelle, koska hänen luultiin kuolleen.

¹⁹ Amma Yahudancey kaa noodin kaŋ yaŋ fun Antiyos da Ikoniya. Waato kaŋ i hin jama, i na Bulos catu da tondiyaŋ, k'a kurru ka kond'a kwaara banda. I ho hal a bu no.

²⁰Mutta kun opetuslapset kerääntyivät hänen ympärilleen, hän nousi maasta ja palasi kaupunkiin. Seuraavana päivänä hän lähti Barnabaksen kanssa Derbeen.

²⁰ Amma waato kaŋ talibey kay a windanta, a tun. A furo kwaara ra _i banda|_. A wane suba, nga nda Barnaba fatta ka koy Darba kwaara.

²¹Paavali ja Barnabas julistivat Derbessä evankeliumia ja saivat monet kääntymään opetuslapsiksi. Sitten he palasivat Lystraan, Ikonioniin ja Antiokiaan,

²¹ Waato kaŋ i na Baaru Hanna waazu kwaara din ra, hal i du ganako boobo, i ye Listra da Ikoniya da Antiyos,

²²rohkaisivat opetuslapsia ja kehottivat heitä pysymään uskossa. He sanoivat: "Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta."

²² ka talibey no bine-gaabi, k'i yaamar ka ne i ma mo ye cimi fondo wo gaa. I ma bay mo kaŋ a ga tilas iri ma taabi boobo haŋ hal iri ga furo Irikoy koytara ra.

²³Kullekin seurakunnalle he valitsivat vanhimmat, ja rukoiltuaan ja paastottuaan he jättivät opetuslapset Herran turviin, hänen, johon nämä nyt uskoivat.

²³ Waato kaŋ i na arkusuyaŋ daŋ i se Almasihu marga fo kulu ra, i te adduwa nda mehaw* mo, gaa no i n'i talfi Rabbi kaŋ i cimandi din gaa.

²⁴Kuljettuaan sitten Pisidian halki Paavali ja Barnabas tulivat Pamfyliaan.

²⁴ I bisa Bisidiya ka kaa Bamfiliya.

²⁵He julistivat sanaa Pergessä ja jatkoivat matkaansa Attaliaan.

²⁵ Waato kaŋ i na sanno ci Bargata ra mo, i zulli ka kaa Ataliya.

²⁶Sieltä he purjehtivat Antiokiaan, missä heidät oli annettu Jumalan armon haltuun siihen työhön, jonka he nyt olivat saattaneet päätökseen.

²⁶ Noodin no i furo hi ka kaa hala Antiyos, nango kaŋ i n'i talfi Irikoy gomno gaa, goyo kaŋ i toonandi din se.

²⁷Perille saavuttuaan he kutsuivat seurakunnan koolle ja kertoivat, että Jumala oli heidän kauttaan tehnyt suuria tekoja ja että hän oli muillekin kuin juutalaisille avannut uskon oven.

²⁷ Waato kaŋ i kaa, i na Almasihu marga margu. Gaa no i na hay kulu kaŋ Irikoy te ngey do dede, da mate kaŋ a na cimbeeri* meyo fiti dumi cindey se.

²⁸He viipyivät sitten jonkin aikaa opetuslasten keskuudessa.

²⁸ I goro jirbi boobo talibey banda noodin.