1Juudeasta tuli Antiokian seurakuntaan eräitä, jotka opettivat: "Ellette anna ympärileikata itseänne, niin kuin Mooses on säätänyt, ette voi pelastua."
1 Boro fooyaŋ mo fun Yahudiya. I goono ga nya-izey dondonandi ka ne, way: «D'i mana araŋ dambangu Musa alaada boŋ, kulu araŋ si hin ka du faaba.»
2Paavali ja Barnabas asettuivat vastustamaan heitä, ja asiasta käytiin kiivasta väittelyä. Niinpä päätettiin, että Paavali ja Barnabas ja muutamat muut lähtisivät Jerusalemiin apostolien ja vanhimpien puheille, jotta saataisiin selvyys tästä kiistakysymyksestä.
2 Sanno din kande kakaw da canda-canda boobo ngey nda Bulos da Barnaba game ra. Nya-izey na Bulos da Barnaba nd'i ra boro fooyaŋ donton i ma konda sanno din diyey da arkusey do Urusalima.
3Seurakunnan varustettua heidät matkalle he kulkivat Foinikian ja Samarian halki ja kertoivat veljille pakanoiden kääntymisestä. Kaikki ilahtuivat suuresti kuulemastaan.
3 Gaa no, waato kaŋ Almasihu marga n'i gaakasinay da hindoonay kaŋ ga kond'ey baani, i bisa Finiciya da Samariya ka dumi cindey bareyaŋo baaro dede. Baaru woodin kande nya-izey kulu se farhã bambata.
4Kun he saapuivat Jerusalemiin, seurakunta, apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan, ja he kertoivat niistä suurista teoista, joita Jumala heidän matkallaan oli tehnyt.
4 Waato kaŋ i kaa Urusalima, Almasihu marga nda diyey da arkusey n'i kubayni. Ngey mo na hay kulu kaŋ Irikoy te ngey do dede.
5Silloin eräät uskoon tulleet fariseukset puuttuivat asiaan ja sanoivat, että kääntyneet pakanat oli ympärileikattava ja velvoitettava noudattamaan Mooseksen lakia.
5 Amma Farisi fonda boro fooyaŋ kaŋ yaŋ cimandi tun ka ne: «A ga tilas no i m'i dambangu k'i lordi mo ka ne i ma Musa lordey gana.»
6Apostolit ja vanhimmat kokoontuivat käsittelemään tätä kysymystä.
6 Diyey da arkusey margu zama ngey ma sanno din saaware te.
7Kun väittelyä oli kestänyt pitkään, Pietari nousi puhumaan ja sanoi: "Veljet, te tiedätte, että Jumala on jo aikoja sitten teidän keskuudessanne tehnyt valintansa: hän on antanut pakanoiden kuulla minun suustani evankeliumin ja tulla uskoon.
7 Waato kaŋ i na canda-canda beeri fo te, Bitros tun ka kay. A ne i se: «Ay nya-izey, araŋ ga bay kaŋ za gayyaŋ no Irikoy n'ay suuban araŋ game ra, zama ay me ra dumi cindey ma maa Baaru Hanna sanno ka cimandi.
8Jumala, joka tuntee kaikkien sydämet, osoitti hyväksyvänsä heidät vuodattaessaan Pyhän Hengen heihin yhtä lailla kuin meihinkin.
8 Irikoy mo, kaŋ ga biney bay n'i seeda, za kaŋ a n'i no Biya Hanna, sanda mate kaŋ cine a n'iri no.
9Hän ei tehnyt mitään eroa heidän ja meidän välillämme, vaan puhdisti heidän sydämensä uskolla.
9 In d'ey game ra mo, Irikoy mana fayanka fo te, za kaŋ a n'i biney hanandi cimbeeri* do.
10Miksi te siis nyt uhmaatte Jumalaa ja panette opetuslasten harteille ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä me itse ole jaksaneet kantaa?
10 Sohõ binde, ifo se no araŋ goono ga Irikoy si, ka calu* daŋ talibey jindey gaa kaŋ iri kaayey wala iri bumbey si hin ka jare?
11Mehän uskomme, että meidät pelastaa yksin Herran Jeesuksen armo, samalla tavoin kuin heidät."
11 Amma iri cimandi kaŋ Rabbi Yesu gomno do no iri du faaba, sanda mate kaŋ cine ngey mo du a.»
12Koko joukko vaikeni. Kaikki kuuntelivat Barnabasta ja Paavalia, kun nämä kertoivat, miten suuria tunnustekoja ja ihmeitä Jumala oli kansojen keskuudessa tehnyt heidän kättensä kautta.
12 Gaa no marga kulu dangay ka hangan Barnaba nda Bulos se. I goono ga alaamey da dambara harey kaŋ yaŋ Irikoy te ngey do dumi cindey game ra din baaru dede.
13Kun he olivat lopettaneet, alkoi Jaakob puhua. Hän sanoi: "Veljet, kuulkaa mitä sanon.
13 Waato kaŋ i dangay no Yakuba na sanno sambu ka ne:
14Simon kertoi, kuinka Jumala ensi kerran lähestyi pakanoita ottaakseen heistä itselleen oman kansan.
14 «Ay nya-izey, wa hangan ay se ka maa. Simeyon na baaro dede mate kaŋ cine Irikoy jin ka dumi cindey kunfa, zama a ma jama fooyaŋ kaa i ra nga maa se.
15Tämä käy yksiin sen kanssa, mitä profeetat ovat kirjoituksissa sanoneet:
15 Annabey sanney mo ga saba nda woodin, mate kaŋ i n'a hantum ka ne:
16-- Sen jälkeen minä palaan ja rakennan jälleen Daavidin sortuneen majan. Raunioista minä sen taas rakennan, minä pystytän sen uudelleen,
16 ‹Woodin banda ay ga ye ka kaa. Ay ga Dawda hukumo kaŋ kaŋ din cina, ay m'a kurmey cina ka tunandi,
17jotta kaikki muutkin ihmiset etsisivät Herraa, kaikki kansat, jotka olen omikseni ottanut. Näin sanoo Herra,
17 zama boro cindey ma Rabbi ceeci, da dumi cindey kulu kaŋ i g'i ce d'ay maa. Yaadin no Rabbi ci, nga kaŋ ga hayey din te,
18joka on antanut tästä tiedon jo ammoin.
18 kaŋ yaŋ go bayrante za zamana sintina.›
19Tästä syystä ei mielestäni pidä hankaloittaa niiden elämää, jotka vieraista kansoista kääntyvät Jumalan puoleen.
19 Woodin sabbay se binde, ay diyaŋo gaa, borey kaŋ yaŋ ga bare ka ye Irikoy do dumi cindey ra, iri ma s'i taabandi.
20Meidän on kuitenkin lähetettävä heille kirje ja kehotettava heitä karttamaan sellaista, minkä epäjumalanpalvelus on saastuttanut, sekä haureutta, verta ja lihaa, josta verta ei ole laskettu.
20 Amma iri ma hantum i se ka ne i ma mooru toorey wane ziibi-ziibey gaa, da zina, da haŋ kaŋ i koote ka wi, da kuri mo.
21Onhan Mooseksen laki jo ikimuistoisista ajoista tullut tunnetuksi joka kaupungissa, kun sitä luetaan synagogissa jokaisena sapattina."
21 Zama za doŋ zamaney ra, kwaara ka kaa kwaara Musa gonda waazukoyaŋ. I g'a tira caw Yahudance diina marga fuwey ra asibti kulu.»
22Silloin apostolit ja vanhimmat yhdessä koko seurakunnan kanssa päättivät valita joukostaan muutamia miehiä ja lähettää heidät Antiokiaan Paavalin ja Barnabaksen kanssa. Valituiksi tulivat Juudas, jota kutsuttiin Barsabbakseksi, sekä Silas -- molemmat seurakunnan johtavia miehiä.
22 Gaa no diyey da arkusey da Almasihu marga kulu care banda di a ga boori ngey ma boroyaŋ suuban marga ra k'i donton Antiyos Bulos da Barnaba banda. Borey kaŋ i suuban neeya: Yahuta, kaŋ se i ga ne Barsaba, da Sila, kaŋ boro beeri yaŋ no nya-izey game ra.
23Heille annettiin mukaan seuraava kirje: "Apostolien ja vanhimpien veljellinen tervehdys pakanuudesta kääntyneille Antiokian, Syyrian ja Kilikian veljille.
23 I na woone wo hantum ka daŋ i kambey ra ka ne: «Iri, diyey da arkusey, kaŋ ti araŋ nya-izeyaŋ, go ga dumi cindey nya-izey kaŋ yaŋ go Antiyos, da Suriya, da Silisiya fo.
24Me olemme kuulleet, että muutamat, jotka ovat tulleet meidän luotamme mutta joita me emme ole lähettäneet, ovat puheillaan järkyttäneet teitä ja saattaneet teidät hämmennyksiin.
24 Iri maa baaru kaŋ boro fooyaŋ kaŋ fun iri do goono g'araŋ taabandi nda sanniyaŋ k'araŋ biney kankam, kaŋ yaŋ iri wo mana lordi fo no i se.
25Siksi olemme yksimielisesti päättäneet lähettää edustajamme teidän luoksenne. He tulevat yhdessä rakkaiden veljiemme Barnabaksen ja Paavalin kanssa,
25 Iri mo di, za kaŋ iri te me folloŋ, a ga boori iri ma boro fooyaŋ suuban k'i donton araŋ do. I ga kaa iri baakoy Barnaba da Bulos banda,
26jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden.
26 borey kaŋ yaŋ na ngey fundey nooyandi iri Rabbo Yesu Almasihu maa se.
27Lähetämme siis Juudaksen ja Silaksen, ja he tuovat tämän saman viestin myös suullisesti.
27 Iri binde na Yahuta da Sila donton, kaŋ ngey bumbey ga hayey din ci araŋ se da me sanni.
28Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet:
28 Zama a boori Biya Hanna se d'iri mo se, iri ma si tiŋay fooyaŋ dake araŋ boŋ da manti hayey kaŋ yaŋ ga tilas no:
29karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin."
29 araŋ ma mooru hay kulu kaŋ i salle tooru se, da kuri, da haŋ kaŋ i koote ka wi, da zina. D'araŋ g'araŋ boŋ gaay hayey din gaa, kulu araŋ boriyandi. Araŋ ma goro nda baani.»
30Näin heidät lähetettiin matkaan. Antiokiaan saavuttuaan he kutsuivat seurakunnan koolle ja antoivat kirjeen veljille.
30 A binde, kaŋ i n'i sallama, i zulli ka koy Antiyos. Kaŋ i na marga margu, i na tira no i se.
31Kirje luettiin, ja sen rohkaisevat sanat ilahduttivat kaikkia.
31 Waato kaŋ i n'a caw, i farhã bine-gaabandiyaŋo sabbay se.
32Juudas ja Silas, jotka hekin olivat profeettoja, puhuivat veljille monin sanoin rohkaisten ja vahvistaen heitä.
32 Yahuta nda Sila mo, zama annabiyaŋ no, na nya-izey yaamar da sanni boobo k'i no bine-gaabi.
33He viipyivät kaupungissa jonkin aikaa ja lähtivät sitten rauhantoivotusten saattelemina veljien luota niiden luo, jotka olivat heidät lähettäneet. [
33 I te jirbiyaŋ noodin, gaa no laakal kanay ra no nya-izey n'i sallama i ma ye borey kaŋ yaŋ n'i donton do.
34Silas kuitenkin päätti jäädä heidän luokseen, ja niin Juudas lähti yksin.]
34 Amma a kaan Sila se nga ma goro noodin.
35Paavali ja Barnabas sen sijaan jäivät vielä Antiokiaan. Yhdessä monien muiden kanssa he opettivat ja julistivat Herran sanaa.
35 Bulos da Barnaba mo goro Antiyos. I goono ga dondonandi ka Rabbi sanno waazu, ngey da boro boobo fooyaŋ i banda.
36Jonkin ajan kuluttua Paavali sanoi Barnabakselle: "Lähde kanssani uudelle matkalle kaikkiin niihin kaupunkeihin, joissa olemme julistaneet Herran sanaa. Käymme katsomassa, mitä veljille kuuluu."
36 Jirbi fooyaŋ banda Bulos ne Barnaba se: «Sohõ kay iri ma ye kwaara kulu ra ka nya-izey kunfa, nangey kaŋ iri na Rabbi sanno waazu, hal iri ma du ka di mate kaŋ i bara nd'a.»
37Barnabas halusi ottaa mukaan myös Johanneksen, jota kutsuttiin Markukseksi,
37 Barnaba mo ga ba nga ma konda Yohanna kaŋ se i ga ne Markos ngey banda.
38mutta Paavali ei hyväksynyt häntä matkatoveriksi, koska hän oli Pamfyliassa luopunut heistä eikä ollut lähtenyt heidän kanssaan työhön.
38 Amma Bulos di a mana hima a ma koy ngey banda, zama Bamfiliya no a fun i banda, a mana koy goy i banda.
39Tästä sukeutui niin kova riita, että kumpikin lähti omille teilleen. Barnabas otti Markuksen mukaansa ja purjehti Kyprokseen.
39 Kakaw bambata furo i game ra hal a to naŋ kaŋ Bulos da Barnaba fay. Barnaba konda Markos nga banda. I furo hi ra ka koy Kubrus.
40Paavali puolestaan valitsi toverikseen Silaksen. Veljet jättivät hänet Herran armon haltuun, ja niin hän lähti matkaan,
40 Amma Bulos na Sila suuban, nga nd'a koy. Nya-izey mo n'i talfi Rabbi gomno gaa.
41vaelsi Syyrian ja Kilikian halki ja rohkaisi seurakuntia.
41 Bulos bisa Suriya da Silisiya ka Almasihu margey no bine-gaabi.