¹Paavali saapui sitten Derbeen ja Lystraan. Lystrassa oli Timoteus-niminen opetuslapsi, jonka äiti oli kristitty juutalainen mutta isä kreikkalainen.

¹ Bulos kaa mo Darba nda Listra kwaarey ra. Noodin binde, talibi fo go no kaŋ maa Timotiyos. Yahudance wayboro fo kaŋ cimandi ize no, amma baabo wo Gareku boro no.

²Hän oli hyvässä maineessa Lystran ja Ikonionin veljien keskuudessa.

² Nya-izey kaŋ yaŋ go Listra da Ikoniya goono g'a seeda nda seeda hanno.

³Paavali halusi ottaa Timoteuksen matkalle mukaan, ja siksi hän ympärileikkasi tämän. Näin hän teki niiden seutujen juutalaisten tähden, sillä kaikki tiesivät, että Timoteuksen isä oli kreikkalainen.

³ Bulos ga ba nga ma konda bora din nga banda. A n'a sambu ka dambangu, Yahudancey kaŋ go nangey din ra sabbay se, zama boro kulu no ga bay kaŋ Timotiyos baaba ya Gareku boro no.

⁴He kulkivat sitten kaupungista kaupunkiin ja ilmoittivat samalla uskoville apostolien ja vanhimpien Jerusalemissa tekemistä päätöksistä velvoittaen heidät noudattamaan niitä.

⁴ Kaŋ i goono ga gana kwaarey ra, i goono g'i no lordey kaŋ yaŋ diyey da arkusey kaŋ go Urusalima te, i m'i gaay.

⁵Seurakunnat vahvistuivat uskossa ja kasvoivat päivä päivältä.

⁵ Almasihu margey binde tabbat cimi fonda ra, borey mo goono ga tonton _i ra|_ zaari kulu.

⁶He jatkoivat sitten matkaa Frygian ja Galatian halki, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasian maakunnassa.

⁶ Bulosyaŋ gana ka bisa Firijiya laabu, da Galatiya laabu mo, zama Biya Hanna wangu i se i ma sanno ci Aziya laabo ra.

⁷Mysian puolelle tultuaan he yrittivät lähteä Bityniaan, mutta Jeesuksen Henki ei sallinut sitä,

⁷ Waato kaŋ i kaa ka to Misiya jarga, i ceeci ngey ma koy Bitiniya laabo ra, amma Yesu Biya mana yadda i se.

⁸ja niin he kulkivat Mysian kautta ja tulivat Troakseen.

⁸ Waato kaŋ i bisa Misiya, i zulli ka koy Tarawasa kwaara.

⁹Yöllä Paavali näki näyn. Makedonialainen mies seisoi hänen edessään ja pyysi: "Tule meren yli tänne Makedoniaan ja auta meitä."

⁹ Cino ra Bulos di bangayyaŋ fo: Masidoniya boro fo goono ga kay ka ŋwaaray ka ne: «Kaa ne Masidoniya k'iri gaa.»

¹⁰Kun Paavali oli nähnyt tämän näyn, me hankkiuduimme heti lähtemään Makedoniaan, sillä ymmärsimme, että Jumala oli kutsunut meidät julistamaan evankeliumia siellä.

¹⁰ Waato kaŋ Bulos di bangayyaŋo din, sahãadin-sahãadin iri na Masidoniya koyyaŋ fondo ceeci. Iri goono ga ne Irikoy n'iri ce, iri ma Baaru Hanna waazu i se.

¹¹Niin siis lähdimme Troaksesta. Purjehdimme suoraan Samothrakeen ja sieltä seuraavana päivänä Neapoliiseen.

¹¹ Iri tun Tarawasa ka furo hi ra ka daŋandi turr ka koy hala Samotaraki gungo do, a suba mo iri kaa Niyabolis.

¹²Sieltä jatkoimme matkaa Filippiin, roomalaiseen siirtokuntaan, joka on ensimmäisiä kaupunkeja Makedoniaan tultaessa. Viivyimme siellä muutamia päiviä.

¹² Noodin no iri bisa ka koy Filibi, kaŋ ga ti Masidoniya gallu sintina laabo din ra, Roma mayray fo no. Iri goro kwaara din ra ka te jirbi fooyaŋ.

¹³Sapattina menimme kaupungin ulkopuolelle joen rantaan; arvelimme, että siellä olisi rukouspaikka. Istuuduimme sinne ja puhuimme naisille, joita siellä oli koolla.

¹³ Asibti zaaro hane, iri fatta kwaara meyo gaa ka koy gooru yeesa fo me gaa, naŋ kaŋ iri ho hal adduwa teeyaŋ nangu go no. Iri goro ka salaŋ wayborey kaŋ yaŋ margu se.

¹⁴Meitä kuuntelemassa oli myös muuan Lyydia, jumalaapelkäävä nainen, joka oli kotoisin Tyatirasta ja kävi kauppaa purppurakankailla. Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vastaan sen mitä Paavali puhui,

¹⁴ I ra wayboro fo go no kaŋ maa Lidiya. Zaara bi neerako no, Tiyatira kwaara boro no, kaŋ ga sududu Irikoy se. A maa iri sanno, Rabbi mo n'a bina feeri hal a yadda nda haŋ kaŋ Bulos goono ga ci.

¹⁵ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin. Hän sanoi sitten meille: "Jos kerran pidätte minua Herraan uskovana, tulkaa kotiini ja jääkää vieraikseni." Hän vaatimalla vaati meitä tulemaan.

¹⁵ Waato kaŋ i te nga nda nga almayaaley se baptisma, a n'iri ŋwaaray ka ne: «D'araŋ di ay ya naanaykoy no Rabbi gaa, araŋ ma kaa ka zumbu ay kwaara.» A n'iri tilasandi no.

¹⁶Kun taas olimme menossa rukouspaikalle, kohtasimme orjatytön, jossa oli tietäjähenki ja joka ennustamalla hankki isäntäväelleen hyvät rahat.

¹⁶ A go mo, waato kaŋ iri goono ga koy adduwa do, kala wandiya fo kaŋ gonda gunayaŋ follay kubanda iri. A goono ga kande nga koyey se riiba boobo gunayaŋo kaŋ a goono ga te din gaa.

¹⁷Tyttö lähti Paavalin ja meidän muiden perään ja huusi: "Nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan palvelijoita ja osoittavat teille pelastuksen tien!"

¹⁷ Wandiya din n'iri da Bulos gana. A kaati ka ne: «Borey wo, Irikoy Beeray-Beeri-Koyo bannyayaŋ no. I goono ga faaba fondo baaro ci araŋ se.»

¹⁸Näin hän teki useana päivänä, kunnes Paavali menetti kärsivällisyytensä, kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinua: lähde hänestä!" Siinä samassa henki lähti.

¹⁸ Jirbi boobo yaŋ ra a goono ga woodin te. Amma Bulos, zama a bina sara gumo, bare ka ne follay laala din se: «Yesu Almasihu maa ra no ay goono ga ni lordi ka ne ni ma fun wandiya din gaa!» Saaya din ra no folla dira.

¹⁹Mutta kun tytön isännät huomasivat, ettei heillä enää ollut toivoa tuloista, he ottivat Paavalin ja Silaksen kiinni ja raahasivat heidät torille viranomaisten luo.

¹⁹ Amma waato kaŋ wandiya koyey bay kaŋ ngey riiba sabaabo dira, i na Bulos da Sila di, ka candi ka kond'ey habo ra mayraykoy jine.

²⁰Kaupungin hallitusmiesten edessä he sanoivat: "Nämä miehet aiheuttavat levottomuutta kaupungissamme. He ovat juutalaisia

²⁰ Waato kaŋ i kand'ey alkaaley do, i ne: «Borey wo Yahudanceyaŋ no, i goono g'iri kwaara kurtunandi gumo.

²¹ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä noudattaa, koska olemme roomalaisia."

²¹ I goono ga alaadayaŋ waazu kaŋ yaŋ si halal iri se iri m'i ta, wala iri m'i gaay, iri kaŋ ga ti Romanceyaŋ.»

²²Kansakin nousi heitä vastaan. Hallitusmiehet käskivät repiä heiltä vaatteet päältä ja ruoskittivat heidät.

²² Jama mo tun ka gaaba nd'ey. Alkaaley mo n'i bankaarayey kortu ka kaa i gaa. I lordi ka ne i ma Bulosyaŋ kar da goobu.

²³Kun heidät oli perin pohjin piesty, heidät teljettiin vankilaan. Vartija sai määräyksen valvoa heitä tarkoin,

²³ Waato kaŋ i n'i kar goobu me boobo, gaa no i n'i daŋ kasu ka kaso batukwa lordi ka ne a m'i batu hal a ma boori.

²⁴ja niinpä hän saamansa käskyn mukaisesti vei heidät vankilan perimmäiseen soppeen ja vielä varmuudeksi pani heidät jalkapuuhun.

²⁴ Nga mo, za kaŋ i n'a lordi nda gaabi yaadin cine, a n'i daŋ kaso ra hala jina haray. A na bakayaŋ* daŋ cey gaa k'i haw.

²⁵Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä.

²⁵ Amma sanda cin bindi cine, Bulos da Sila goono ga adduwa ka baytu Irikoy gaa, kas'ize cindey mo goono ga hangan i se.

²⁶Yhtäkkiä tuli raju maanjäristys. Vankilan perustukset järkkyivät, kaikki ovet lennähtivät auki, ja kaikkien kahleet irtosivat.

²⁶ Kala jirsi boŋ, laabu zinjiyaŋ bambata fo te, hala kaso fuwo dabey zinji. Sahãadin-sahãadin mo kaso fuwo meyey fiti, boro kulu sisirey feeri-feeri mo.

²⁷Vartija havahtui unestaan, ja kun hän näki vankilan ovet selkoselällään, hän luuli vankien karanneen ja tempasi miekan surmatakseen itsensä.

²⁷ Kaso batukwa mo, kaŋ a mo hay, a go ga di meyey kulu go feerante mo, a na nga takuba foobu. A ga ba ka nga boŋ wi, zama a ho hala kas'izey zuru no.

²⁸Silloin Paavali huusi kovalla äänellä: "Älä tee itsellesi mitään! Me olemme kaikki täällä."

²⁸ Amma Bulos kuuwa da jinde beeri ka ne: «Ma si hasaraw te ni boŋ se, zama iri kulu go ne.»

²⁹Vartija pyysi valoa, ryntäsi sisään ja heittäytyi vavisten Paavalin ja Silaksen eteen.

²⁹ Batukwa ne i ma kande nga se danji. A waasu ka furo _nda danjo|_ ka ye ganda Bulos da Sila jine. A goono ga jijiri humburkumay sabbay se.

³⁰Hän vei heidät ulos ja kysyi: "Herrat! Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?"

³⁰ A n'i kaa taray ka ne i se: «Ay jine borey, ifo no ay ga te hal ay ma du faaba?»

³¹He vastasivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi."

³¹ I ne a se: «Ma Rabbi Yesu cimandi, ni ga du faaba, nin da ni windo almayaaley.»

³²He puhuivat sitten Herran sanaa hänelle ja koko talonväelle.

³² I na Irikoy sanno ci a se, nga nda borey kulu kaŋ yaŋ go a windo ra.

³³Heti paikalla, keskellä yötä, vanginvartija otti heidät hoiviinsa ja pesi ruoskaniskujen haavat, ja hänet ja hänen perhekuntansa kastettiin heti.

³³ Cino saaya din ra, a n'i sambu k'i biyey nyum. Sahãadin-sahãadin, i te nga nda nga almayaaley kulu se baptisma.

³⁴Hän vei heidät kotiinsa ja kattoi heille ruokapöydän, ja yhdessä koko talonväkensä kanssa hän riemuitsi, kun nyt uskoi Jumalaan.

³⁴ A kond'ey nga windo ra k'i no ŋwaari. A farhã gumo, nga nda nga windo kulu, zama i na Irikoy cimandi.

³⁵Aamulla hallitusmiehet lähettivät oikeudenpalvelijoita tuomaan sanan: "Päästä ne miehet vapaaksi."

³⁵ Amma waato kaŋ mo bo, alkaaley na doogariyaŋ donton ka ne: «Ni ma borey din taŋ i ma koy.»

³⁶Vartija ilmoitti tämän Paavalille. Hän sanoi: "Hallitusmiehet ovat lähettäneet sanan, että teidät on päästettävä vapaaksi. Lähtekää siis, menkää rauhassa."

³⁶ Kaso batukwa mo na sanno din ci Bulos se ka ne: «Alkaaley donton ka ne i m'araŋ taŋ araŋ ma koy. Sohõ binde, araŋ ma fatta ka koy da baani.»

³⁷Mutta Paavali vastasi oikeudenpalvelijoille: "He ovat tutkimatta ja tuomitsematta julkisesti ruoskittaneet meidät, Rooman kansalaiset, ja heittäneet meidät vankilaan. Nytkö he vähin äänin toimittaisivat meidät täältä pois? Ei, tulkoot itse päästämään meidät täältä."

³⁷ Amma Bulos ne i se: «Taray kwaaray no i n'iri goobu, ciiti kulu si. Iri go mo Romanceyaŋ, i n'iri daŋ kasu mo. Sohõ tuguyaŋ ra no i g'iri gaaray? Manti yaadin no! Amma kal i ma kaa ngey bumbey k'iri kaa taray.»

³⁸Oikeudenpalvelijat veivät Paavalin vastauksen hallitusmiehille, ja nämä säikähtivät, kun kuulivat miesten olevan Rooman kansalaisia.

³⁸ Doogarey koy ka sanno din ci alkaaley se. I humburu waato kaŋ i maa kaŋ Bulosyaŋ wo Romanceyaŋ no.

³⁹He tulivat vankilaan, puhuivat suostutellen ja saatettuaan miehet ulos pyysivät heitä lähtemään kaupungista.

³⁹ Gaa no i kaa k'i suurandi. Waato kaŋ i n'i kaa taray, i goono g'i ŋwaaray ka ne i ma dira kwaara ra.

⁴⁰Vankilasta lähdettyään Paavali ja Silas menivät Lyydian luo. Tavattuaan siellä uskonveljiä he rohkaisivat näitä, ja sitten he lähtivät kaupungista.

⁴⁰ Bulosyaŋ fatta kaso ra ka furo Lidiya windo ra. Waato kaŋ i di nya-izey, i n'i yaamar. Gaa no i tun ka dira.