1Paavali lähti sitten Ateenasta ja meni Korinttiin.
1 Hayey din banda, Bulos tun Atina ka kaa Korint kwaara.
2Siellä hän tapasi Aquilan, Pontoksesta kotoisin olevan juutalaisen, ja tämän vaimon Priscillan. He olivat äskettäin tulleet Italiasta, koska Claudius oli karkottanut Roomasta kaikki juutalaiset. Paavali meni heidän luokseen
2 A du Yahudance fo noodin kaŋ maa Akila, kaŋ i hay Bontos laabu. A mana gay da Italiya funyaŋ, nga nda nga wando kaŋ se i ga ne Birisila, zama Bonkooni Kuludiyos lordi ka ne Yahudancey kulu ma fun Roma kwaara. Bulos mo kaa i do.
3ja jäi työskentelemään heidän kanssaan, sillä heillä oli yhteinen ammatti; he olivat teltantekijöitä.
3 Koyne, zama i kambe goy fo no, a goro i do. I go ga goy care banda, zama i kambe goyo ga ti kuuru-fu teeyaŋ.
4Joka sapattina Paavali kävi keskusteluja synagogassa ja koetti taivuttaa uskoon sekä juutalaisia että kreikkalaisia.
4 Bulos goono ga kakaw Yahudance diina marga* fuwo ra asibti kulu, a goono ga ceeci nga ma Yahudancey da Garekey bare.
5Kun Silas ja Timoteus saapuivat Makedoniasta, Paavali oli jo kokonaan antautunut julistamaan sanaa. Hän todisti juutalaisille, että Jeesus on Messias,
5 Amma waato kaŋ Sila nda Timotiyos kaa ka fun Masidoniya, Bulos na mo ye waazo gaa. A goono ga seeda Yahudancey se ka ne: «Yesu no ga ti Almasihu.»
6mutta juutalaiset väittivät herjaten vastaan. Silloin hän pudisti pölyn vaatteistaan ja sanoi: "Tulkoon teidän verenne teidän itsenne päälle! Minä en enää ole teistä vastuussa. Tästedes puhun pakanoille."
6 Amma waato kaŋ i kakaw ka sanni yaamoyaŋ ci, Bulos na nga bankaarayey kokobe ka ne i se: «Araŋ alhakko go araŋ boŋ, day ay wo, ay ga hanan! Sohõ kay ay ga koy dumi cindey do.»
7Hän lähti heidän luotaan ja asettui Titius Justus - nimisen jumalaapelkäävän miehen taloon, joka oli aivan synagogan vieressä.
7 A tun noodin ka furo boro fo kaŋ se i ga ne Titos Yustos kwaara. Boro no kaŋ ga sududu Irikoy se. A windo go ga lamba Yahudance diina marga fuwo gaa.
8Kuitenkin synagogan esimies Crispus tuli uskoon, ja myös koko hänen perhekuntansa uskoi Herraan. Monet muutkin korinttilaiset, jotka kuuntelivat Paavalia, tulivat uskoon, ja heidät kastettiin.
8 Kirisbos, kaŋ ga ti Yahudance diina marga jine bora na Rabbi cimandi, nga nda nga windo kulu. Korint kwaara boro boobo mo, waato kaŋ i maa _Bulos waazo|_, cimandi, i te i se baptisma mo.
9Eräänä yönä Herra sanoi näyssä Paavalille: "Älä pelkää, vaan puhu edelleen, älä vaikene.
9 Rabbi mo salaŋ Bulos se cin bangayyaŋ ra ka ne a se: «Ma si humburu, amma ma salaŋ, ma si dangay bo.
10Minä olen sinun kanssasi. Kukaan ei käy sinun kimppuusi eikä tee sinulle pahaa. Tässä kaupungissa on paljon minun kansaani."
10 Zama ay go ni banda. Boro kulu si kaŋ ni boŋ ka ni maray, zama ay gonda boro boobo kwaaro wo ra.»
11Niin Paavali viipyi puolitoista vuotta korinttilaisten keskuudessa ja opetti heille Jumalan sanaa.
11 Bulos mo goro noodin jiiri fo da handu iddu. A goono ga Irikoy sanno dondonandiyaŋo te i game ra.
12Mutta sitten, Gallion ollessa Akhaian maakunnan käskynhaltijana, juutalaiset nousivat yksissä tuumin Paavalia vastaan. He veivät hänet käskynhaltijan tuomioistuimen eteen
12 Amma waato kaŋ Galliyo gonda Akaya koytara, Yahudancey tun ka gaaba nda Bulos me folloŋ. I kond'a ciiti karga do
13ja sanoivat: "Tämä mies houkuttelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa lainvastaisella tavalla."
13 ka ne: «Boro wo goono ga borey candi i ma sududu Irikoy se da mate kaŋ si saba nda asariya.»
14Mutta ennen kuin Paavali ehti vastata, Gallio sanoi: "Juutalaiset! Jos olisi kyseessä rikos tai törkeä ilkityö, olisi oikein ja kohtuullista, että kärsivällisesti kuuntelisin teitä.
14 Amma waato kaŋ Bulos ga ba ka nga meyo fiti, Galliyo ne Yahudancey se: «Ya araŋ Yahudancey, da day zamba hari no, wala da goy laalo fo no, doŋ haciika ay ga suuru araŋ se.
15Mutta kun te riitelette sanoista ja nimistä ja omasta laistanne, se on teidän asianne. Siinä minä en rupea tuomariksi."
15 Amma hala day sanney da maayey d'araŋ bumbey asariya fintalyaŋo no, araŋ bumbey ma woodin guna. Ay si ciya woodin yaŋ ciitiko.»
16Hän ajoi heidät pois tuomioistuimen edestä
16 A n'i gaaray mo ciiti karga jine.
17eikä välittänyt vähääkään, kun kansanjoukko kävi käsiksi Sosteneeseen, synagogan esimieheen, ja pieksi hänet avoimesti oikeuspaikalla.
17 Ngey mo, ikulu na Sostano di, kaŋ ga ti Yahudance diina marga jine bora. I n'a kar ciiti karga jine, amma Galliyo mana woodin yaŋ kulu saal.
18Paavali viipyi Korintissa vielä jonkin aikaa. Sitten hän hyvästeli veljet ja lähti purjehtimaan kohti Syyriaa yhdessä Priscillan ja Aquilan kanssa. Hän oli Kenkreassa leikkauttanut hiuksensa, koska oli antanut uhrilupauksen.
18 Amma hayey din banda, Bulos goro ka te jirbi boobo noodin. Gaa no a na nya-izey to baani. A furo hi noodin ka koy hala Suriya laabu, Birisila nda Akila mo koy a banda. A jin ka nga boŋo cabu Sankariya kwaara ra, zama a na sarti sambu.
19Kun he saapuivat Efesokseen, Paavali erosi matkatovereistaan. Hän meni sitten synagogaan ja keskusteli siellä juutalaisten kanssa.
19 I kaa Afasos. Bulos n'i naŋ noodin. Nga bumbo furo Yahudance diina marga fuwo ra ka kakaw da Yahudancey.
20Nämä pyysivät häntä jäämään pitemmäksi aikaa, mutta hän ei suostunut
20 Waato kaŋ i n'a ŋwaaray a ma ye ka goro ngey do koyne, a mana yadda.
21vaan hyvästeli heidät sanoen: "Tulen kyllä uudelleen luoksenne, jos Jumala suo." Sitten hän purjehti Efesoksesta,
21 Amma a n'i fo ka ne: «Da Irikoy ba, ay ga ye ka kaa araŋ do.» Gaa no a furo hi Afasos ka dira.
22nousi Kesareassa maihin ja jatkoi edelleen Jerusalemiin. Hän tervehti seurakuntaa ja matkasi sitten Antiokiaan.
22 Waato kaŋ a zumbu Kaysariya, a koy ka Almasihu marga fo, gaa no a koy Antiyos.
23Viivyttyään siellä jonkin aikaa hän lähti taas matkaan, vaelsi Galatian ja edelleen Frygian halki ja rohkaisi kaikkialla opetuslapsia.
23 Kaŋ a goro noodin alwaatiyaŋ, gaa no a tun ka Galatiya nda Firijiya laabey gana ka talibey kulu no bine-gaabi.
24Efesokseen tuli Apollos, Aleksandriassa syntynyt juutalainen, joka oli etevä puhuja ja tunsi kirjoitukset perin pohjin.
24 Yahudance fo kaŋ se i ga ne Abolos, kaŋ i hay Iskandariya kwaara, kaa Afasos. Boro no kaŋ ga waani sanni, bayraykooni mo no Irikoy Tira Hanney ra.
25Hänelle oli opetettu Herran tie, ja pyhää intoa hehkuen hän julisti sanaa ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta hän tunsi vain Johanneksen kasteen.
25 Bora din na Rabbi fonda dondon gumo. A gonda anniya beeri mo nga bina ra. A goono ga salaŋ ka dondonandi mo gumo hayey kaŋ ga ti Yesu waney boŋ. Day Yohanna baptisma hinne no a ga bay.
26Apollos alkoi rohkeasti puhua synagogassa. Kuultuaan hänen julistustaan Priscilla ja Aquila ottivat hänet huostaansa ja perehdyttivät hänet tarkemmin Jumalan tiehen.
26 A soobay ka salaŋ da bine-gaabi Yahudance diina marga fuwo ra. Amma waato kaŋ Birisila nda Akila maa _a sanno|_, i kond'a ka Irikoy fonda feeri a se hal a ma boori.
27Kun Apollos sitten halusi lähteä Akhaiaan, veljet kannustivat häntä ja kirjoittivat opetuslapsille, että nämä ottaisivat hänet suopeasti vastaan. Akhaiaan saavuttuaan hän Jumalan armosta oli suureksi avuksi uskoville.
27 Waato kaŋ a ba nga ma bisa ka koy Akaya, nya-izey n'a no bine-gaabi. I hantum talibey se noodin ka ne i m'a kubayni. Nga mo, waato kaŋ a to noodin, a na borey kaŋ yaŋ cimandi gomni do gaa gumo.
28Kaikkien kuullen hän vakuuttavasti kumosi juutalaisten väitteet ja osoitti kirjoituksiin vedoten, että Jeesus on Messias.
28 Zama taray kwaaray no a na Yahudancey zeeri nda gaabi ka cabe i se Irikoy Tira Hanney ra kaŋ Yesu no ga ti Almasihu.