¹Apolloksen ollessa Korintissa Paavali vaelsi ylänköseutujen halki ja tuli Efesokseen. Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia

¹ A go mo, waato kaŋ Abolos go Korint, Bulos bisa beene haray laabo ra ka kaa Afasos kwaara. A di talibi fooyaŋ noodin.

²ja kysyi heiltä: "Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?" "Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä", nämä vastasivat.

² A ne i se: «Waato kaŋ araŋ cimandi, araŋ du Biya Hanno, wala?» I ne a se: «Hã'a. Iri ya mana baa maa hala Biya Hanno go no.»

³"Millä kasteella teidät sitten on kastettu?" kysyi Paavali. He vastasivat: "Johanneksen kasteella."

³ A ne: «Baptisma woofo no araŋ du?» I ne: «Yohanna baptisma no iri du.»

⁴Silloin Paavali sanoi: "Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen."

⁴ Bulos mo ne: «Yohanna na baptisma te da tuubiyaŋ baptisma ka ne borey se i ma nga kaŋ goono ga kaa Yohanna banda cimandi, danga Yesu nooya.»

⁵Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen,

⁵ Waato kaŋ i maa woodin, i te i se baptisma Rabbi Yesu maa ra.

⁶ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat.

⁶ Waato kaŋ Bulos na nga kambey dake i boŋ, Biya Hanna zumbu i boŋ. I sintin ka salaŋ da ciine waani-waani yaŋ ka annabitaray te.

⁷Heitä oli arviolta kaksitoista miestä.

⁷ Ikulu me-da-me si kala ngey alboro way cindi hinka.

⁸Kolmen kuukauden ajan Paavali sitten kävi synagogassa, keskusteli siellä ja puhui rohkeasti ja vetoavasti Jumalan valtakunnasta.

⁸ Bulos furo Yahudance diina marga* fuwo ra ka salaŋ handu hinza cine da bine-gaabi. A na sabaabey kaa taray, ka borey candi ka kand'ey Irikoy koytara do haray.

⁹Kun muutamat kuitenkin kovettivat sydämensä eivätkä uskoneet, vaan puhuivat Herran tiestä pahaa kaikkien kuullen, Paavali lähti heidän luotaan ja vei opetuslapset mukanaan. Siitä alkaen hän opetti ja keskusteli päivittäin Tyrannoksen koulussa.

⁹ Amma waato kaŋ boro fooyaŋ na hanga sanday te, i wangu ka gana mo, i na sanni futuyaŋ te fondo woodin boŋ borey marga kulu jine. Bulos mo fun i do ka talibey fay ka ye waani. Zaari kulu mo a ga kakaw Tiranos cawyaŋ fuwo ra.

¹⁰Tätä jatkui kaksi vuotta, niin että kaikki Aasian maakunnan asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset, saivat kuulla Herran sanan.

¹⁰ Woodin mo te sanda jiiri hinka hala Aziya gorokoy kulu du ka maa Rabbi sanno, Yahudancey da Garekey kulu.

¹¹Jumala teki ennennäkemättömiä voimatekoja Paavalin kätten kautta.

¹¹ Irikoy mo na dabari goy waani yaŋ te Bulos kambe ra,

¹²Jopa pääliinoja ja muita Paavalin käyttämiä vaatekappaleita vietiin sairaiden päälle, ja taudit kaikkosivat ja pahat henget lähtivät pois.

¹² hal i goono ga sungay tuusuyaŋ calley da cancandiyaŋ ta Bulos do ka kond'ey doorikomey do. Doori waani-waani yaŋ mo fun borey gaa, follay tamey mo follayey dira.

¹³Myös jotkut kiertelevät juutalaiset henkienmanaajat alkoivat loitsiessaan lausua Herran Jeesuksen nimeä. Karkottaessaan sairaista pahoja henkiä he sanoivat: "Minä vannotan teitä sen Jeesuksen nimessä, jota Paavali julistaa."

¹³ Amma Yahudance fooyaŋ kaŋ yaŋ goono ga windi-windi laabo ra, kaŋ tibbonceyaŋ no, si ka Rabbi Yesu maa ce borey kaŋ gonda follayyaŋ boŋ. I goono ga ne: «Ay g'araŋ lordi da Yesu kaŋ Bulos goono g'a baaro waazu.»

¹⁴Näin tekivät myös juutalaisen ylipapin Skeuaksen seitsemän poikaa,

¹⁴ Boro iyye go no, boro folloŋ izeyaŋ no, kaŋ maa Sikewa, Yahudance alfaga beeri fo no. Ngey no goono ga woodin te.

¹⁵mutta paha henki vastasi heille: "Jeesuksen minä tunnen ja Paavalinkin tiedän, mutta keitä te olette?"

¹⁵ Kala folla tu i se ka ne: «Ay ga Yesu bay, ay ga Bulos mo bay, amma araŋ ya may yaŋ no?»

¹⁶Ja mies, jossa paha henki oli, ryntäsi heidän kimppuunsa, nujersi heidät kaikki ja runteli heitä niin, että heidän oli alasti ja verissä päin paettava talosta.

¹⁶ Bora kaŋ banda folla bara din kaŋ i ra k'i zeeri. A te i boŋ zaama, kal i zuru ka fun fuwo din ra gaa-koonu. I maray mo.

¹⁷Tämä tuli Efesoksessa sekä juutalaisten että kreikkalaisten tietoon, ja pelko valtasi kaikki ja Herran Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti.

¹⁷ Woodin mo, Afasos gorokoy kulu bay a gaa, Yahudancey ka guna Garekey kulu. Humburkumay na ikulu di, Rabbi Yesu maa mo goono ga du beeray.

¹⁸Monet uskoon tulleet kävivät avoimesti tunnustamassa, mitä kaikkea olivat tehneet,

¹⁸ Boro boobo kaŋ cimandi goono ga kaa ka ngey zunubey ci, ka ngey goyey mo cabe.

¹⁹ja useat, jotka olivat harjoittaneet taikuutta, kokosivat kirjansa yhteen ja polttivat ne kaikkien nähden. Kun kirjojen arvo laskettiin, päädyttiin viiteenkymmeneentuhanteen hopearahaan.

¹⁹ Moodabal teekoy ra boro fooyaŋ mo, kaŋ manti jama kayna bo na ngey tirey margu. I goono g'i ton borey kulu jine. I na tirey noorey lasaabu. A to nzarfu noor'ize zambar waygu.

²⁰Näin Herran sana osoitti voimansa ja levisi yhä laajemmalle.

²⁰ Yaadin no Rabbi sanno goono ga tonton da gaabi gumo ka te sahã.

²¹Näiden tapahtumien jälkeen Paavali Hengen johdatuksesta päätti matkata Makedonian ja Akhaian kautta Jerusalemiin ja sanoi: "Siellä käytyäni minun on mentävä myös Roomaan."

²¹ Hayey din teeyaŋ banda, Bulos na nga bina daŋ Urusalima koyyaŋ gaa, d'a na Masidoniya da Akaya mo gana. A ne i se: «D'ay koy Urusalima, tilas kala ya bisa ka koy di Roma mo.»

²²Kaksi apulaistaan, Timoteuksen ja Erastoksen, hän lähetti Makedoniaan, mutta itse hän jäi vielä joksikin aikaa Aasian maakuntaan.

²² A na boro hinka donton nga saajawkoy ra, i ma koy Masidoniya, ngey Timotiyos da Arastos, amma nga bumbo goro kayna fo noodin Aziya laabo ra.

²³Noihin aikoihin Efesoksessa syntyi Herran tien johdosta paha mellakka.

²³ Alwaato din ra no kusuuma fo tun kaŋ manti ikayna no, Yesu fonda ciine ra.

²⁴Kaupungissa oli Demetrios- niminen hopeaseppä, joka valmistutti hopeisia Artemiin temppelin kuvia ja näin hankki käsityöläisille huomattavat tulot.

²⁴ Zama boro fo go no kaŋ maa Dimitriyos, nzarfu zam no. A ga Artemis* fuwo alhaalo te da nzarfu, kaŋ kande zamey se daymi boobo.

²⁵Hän kutsui koolle nämä ja muut saman alan työntekijät ja sanoi: "Miehet, te tiedätte, että meidän vaurautemme on tämän työn varassa.

²⁵ Day, a n'i margu, da ceeci woodin fonda goy-teerey. A ne: «Ya alborey, araŋ ga bay kaŋ ceeci woone do no iri goono ga du iri arzaka.

²⁶Mutta nyt te voitte nähdä ja kuulla, kuinka tuo Paavali on harhauttanut suuren joukon ihmisiä, ei vain täällä Efesoksessa vaan kohta koko Aasian maakunnassa. Hänhän uskottelee, että ihmiskätten luomukset eivät ole mitään jumalia.

²⁶ Araŋ goono ga di, araŋ goono ga maa mo, kaŋ manti Afasos ra hinne no, amma Aziya baayaŋo kulu ra, Bulos wo na boro boobo candi k'i bare. A goono ga ne woone yaŋ kaŋ kambey goono ga te manti irikoyyaŋ no.

²⁷Tämä uhkaa saattaa meidän ammattimme huonoon huutoon, eikä siinä kaikki: voi käydä niin, että suuren jumalattaremme Artemiin temppeliä ei kohta enää pidetä minään ja hän menettää mahtinsa -- hän, jota koko Aasia ja koko maailma palvelee."

²⁷ Manti mo zama iri ceeco go kataru ra a ma ciya dondayaŋ hari hinne bo, amma hala baa Artemis fuwo, tooru wayboro beero, i g'a ye yaamo mo. I g'a beera zeeri mo, nga kaŋ Aziya nda ndunnya kulu goono ga sududu a se.»

²⁸Tämän kuullessaan miehet vimmastuivat ja huusivat: "Suuri on Efesoksen Artemis!"

²⁸ Waato kaŋ i maa woodin binde, i biney tun. I sintin ka kuuwa ka ne: «Artemis, Afasos wano, ya ibeeri no!»

²⁹Koko kaupunki joutui kuohuksiin. Väkeä tuli virtanaan kaupungin teatteriin, ja ihmiset riistivät mukaansa Gaioksen ja Aristarkoksen, Paavalin makedonialaiset matkatoverit.

²⁹ Kwaara kulu to mo da kururuwa. I kulu te me folloŋ mo ka tun da zuray ka koy marga batama do. I goono ga Gayos da Aristarkos candi ka kond'ey, kaŋ yaŋ ti Masidoniya boroyaŋ, kaŋ ngey da Bulosyaŋ ga dira care banda.

³⁰Paavali halusi mennä kokouspaikalle, mutta opetuslapset estivät häntä.

³⁰ Waato kaŋ Bulos ga ba nga ma furo borey do, talibey wangu a se.

³¹Myös muutamat maakunnan korkeat hallitusmiehet, jotka olivat hänen ystäviään, lähettivät hänelle sanan ja varoittivat häntä menemästä teatteriin.

³¹ Kwaara jine boro fooyaŋ mo, kaŋ yaŋ ti a corey, donton a gaa k'a ŋwaaray ka ne a ma si koy marga batama do.

³²Teatterissa vallitsi täysi sekasorto. Toiset huusivat sitä, toiset tätä, eivätkä useimmat edes tienneet, miksi oli kokoonnuttu.

³² Boro fooyaŋ binde kuuwa ka hay fo ci, boro fooyaŋ mo goono ga hay fo waani ci. Zama jama boŋ haw, i baayaŋo mo mana bay haŋ kaŋ se no i margu.

³³Sitten väkijoukon huomio kohdistui Aleksandrokseen, jota juutalaiset työnsivät esiin. Aleksandros viittasi kädellään pitääkseen puolustuspuheen.

³³ Jama ra boro fooyaŋ na Iskandari fahamandi _da haŋ kaŋ goono ga te|_. Yahudancey mo n'a tuti ka daŋ jama jine. Iskandari mo na nga kamba sambu, zama a ga ba nga ma salaŋ borey se k'i kaa kambe.

³⁴Mutta kun huomattiin, että hän oli juutalainen, kaikki alkoivat yhteen ääneen huutaa: "Suuri on Efesoksen Artemis!" Tätä kesti parin tunnin ajan.

³⁴ Amma waato kaŋ i di kaŋ Yahudance no, borey kulu soobay ka wurru me fo kal a to sanda guuru hinka cine ka ne: «Artemis, Afasos wano, ya ibeeri no!»

³⁵Lopulta kaupungin sihteeri sai joukon rauhoittumaan. "Efesolaiset!" hän huusi. "Kaikkihan tietävät, että Efesoksen kaupunki on pantu vaalimaan suuren Artemiin temppeliä ja hänen taivaasta pudonnutta kuvaansa.

³⁵ Waato kaŋ kwaara hantumkwa na jama laakal kanandi, gaa no a ne i se: «Ya Afasos borey, may no si bay kaŋ Afasos kwaara ga ti Artemis beero windo batukwa, d'a himando mo kaŋ fun beene ka kaŋ?

³⁶Tätä ei kukaan voi kiistää. Pysykää siis rauhallisina, älkää tehkö mitään harkitsematonta.

³⁶ Za kaŋ i si du ka woodin yaŋ ze, a ga hima woodin se araŋ laakaley ma kani, araŋ ma si hay fo te da cahãyaŋ.

³⁷Nämä miehet, jotka te toitte tänne, eivät ole temppelinryöstäjiä eivätkä liioin ole herjanneet meidän jumalatartamme.

³⁷ Zama araŋ kanda borey wo, a go mo, i manti tooru fuwo zayyaŋ no, wala mo i manti iri wayboro tooro kaynakoyaŋ.

³⁸Jos Demetrios ja hänen ammattitoverinsa haluavat nostaa syytteen jotakuta vastaan, niin sitä varten on käskynhaltijat ja oikeusistuimet -- syyttäkööt siellä toisiaan.

³⁸ Da day Dimitriyos da zamey kaŋ go a banda gonda sanni fo ngey da boro kulu kaŋ no game ra, ciiti fuyaŋ go no feerante, ciitikoyaŋ mo go no. Wa naŋ i ma kande care kalima noodin.

³⁹Jos teillä taas on joitakin muita vaatimuksia, ne käsitellään laillisessa kansankokouksessa.

³⁹ Amma d'araŋ gonda sanni fo kaŋ boŋ araŋ ga ba araŋ ma salaŋ, i ga woodin sasabandi ciiti faada ra.

⁴⁰Tästä tämänpäiväisestä voi meille olla seurauksena kapinasyyte, ja meidän olisi vaikea löytää selitystä tälle mellakalle."

⁴⁰ Zama haciika hunkuna iri go kataru ra, d'i n'iri kalima kusuuma wo se, kaŋ sinda kobay. A boŋ mo iri si hin ka marga sabaabo cabe.» Waato kaŋ a na woodin ci, a na marga sallama.

⁴¹(H19:40)Näin puhuen hän sai kokouksen hajaantumaan.