¹Mellakan laannuttua Paavali kutsui opetuslapset koolle ja puhui heille rohkaisevasti. Sitten hän hyvästeli heidät ja lähti kohti Makedoniaa.

¹ Waato kaŋ kusuuma ban, Bulos na talibey ce k'i yaamar. A n'i fo, gaa no a tun ka koy Masidoniya.

²Matkansa varrella hän kaikkialla rohkaisi uskonveljiä. Saavuttuaan Kreikkaan

² Waato kaŋ a na laabey din gana ka borey yaamar da sanni dumi kulu, gaa no a kaa Gares laabu.

³hän viipyi siellä kolme kuukautta. Kun hän oli aikeissa jatkaa matkaansa meritse Syyriaan, hän sai kuulla juutalaisten salahankkeesta ja päättikin kiertää Makedonian kautta.

³ Waato kaŋ a te handu hinza noodin, Yahudancey na me-hawyaŋ fo te a boŋ saaya kaŋ cine a goono ga soola nga ma furo hi ra ka koy Suriya. Woodin se no a miila nga ma Masidoniya fonda gana ka ye.

⁴Hänen mukanaan lähtivät beroialainen Sopatros, Pyrrhoksen poika, tessalonikalaiset Aristarkos ja Sekundos, derbeläinen Gaios, Timoteus ja aasialaiset Tykikos ja Trofimos.

⁴ Borey kaŋ yaŋ go a banda neeya: Sobataros, Burros ize, Beriya boro no, da Aristarkos da Sakundos, Tassalonikanceyaŋ no, da Gayos, Darba bora, da Timotiyos, da Aziya borey Ticikos da Turofimos.

⁵Nämä menivät edeltä ja odottivat meitä Troaksessa.

⁵ Amma borey din n'iri jin hal i goono g'iri batu Tarawasa.

⁶Me muut purjehdimme happamattoman leivän juhlan jälkeen Filippistä, ja viisi päivää matkattuamme saavuimme Troakseen heidän luokseen. Viivyimme sitten siellä viikon ajan.

⁶ Iri mo tun Filibi hi ra, buuru kaŋ sinda dalbu bato* jirbey banda. Jirbi gu da care game ra no iri to Tarawasa, iri te jirbi iyye noodin.

⁷Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, jonka seuraavana päivänä oli määrä jatkaa matkaansa, puhui koolla oleville, ja puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka.

⁷ Jirbi iyyanta, kaŋ ga ti alhadi, waato kaŋ iri margu zama iri ma buuru ceeri, Bulos salaŋ i se. A ga ba nga ma biya. A na nga sanno kuukandi mo kala cin bindi.

⁸Ylimmän kerroksen huoneessa, jossa olimme, paloi monta lamppua.

⁸ Fitilla boobo mo goono ga di jidan bisa ra, nango kaŋ iri margu.

⁹Muuan Eutykos-niminen nuorukainen istui ikkunalla, ja kun Paavali yhä jatkoi puhettaan, hän vaipui syvään uneen ja nukuksissa putosi kolmannesta kerroksesta alas. Hänet nostettiin kuolleena maasta.

⁹ Arwasu fo mo kaŋ maa Yutukos goono ga goro fuwo finetar fo boŋ, kala jirbi tiŋo n'a di. Kaŋ Bulos soobay ka nga sanno te binde, arwaso kaŋ jirbi tiŋa di din fun hala jidan bisa fu hinzanta boŋ ka kaŋ ganda. Borey n'a sambu buuko.

¹⁰Mutta Paavali meni alas, painautui häntä vasten, kietoi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, hän on hengissä."

¹⁰ Bulos mo zumbu k'a ganday nga ganda ra. A ne borey se: «Wa si hẽ, zama fundo go a ra.»

¹¹Paavali palasi sitten yläkertaan, mursi leipää ja söi. Hän keskusteli opetuslasten kanssa vielä pitkään, aina aamunkoittoon saakka, ja lähti sitten.

¹¹ Waato kaŋ a ye ka kaaru koyne, ka buuru ceeri ka ŋwa, gaa no a soobay ka salaŋ i se kala mo bo. Waato gaa no a dira noodin.

¹²Poika vietiin elävänä kotiin, ja kaikki olivat iloissaan ja rohkealla mielin.

¹² I kande arwaso fundikooni. I du bine-gaabi gumo.

¹³Menimme sitten laivaan ja purjehdimme kohti Assosta, jossa meidän oli määrä ottaa Paavali mukaamme; näin hän oli päättänyt, koska halusi mennä sinne jalan.

¹³ Iri wo furo hiyo ra ka to jina ka koy Assos ka Bulos sambu noodin, zama woodin boŋ no iri saaware, za kaŋ Bulos ne nga ga koy ce gaa.

¹⁴Kun tapasimme toisemme Assoksessa, otimme hänet laivaan ja jatkoimme Mityleneen.

¹⁴ Waato kaŋ a kuband'iri Assos, iri mo n'a sambu ka kaa Mitilen.

¹⁵Lähdettyämme sieltä taas merelle tulimme seuraavana päivänä Kiossaaren kohdalle, sitä seuraavana olimme Samoksessa, ja päivää myöhemmin saavuimme Miletokseen.

¹⁵ Kaŋ iri tun noodin, a suba iri kaa Ciyos jarga, a subasiyo iri to Samos, jirbi hinzanta mo iri to Militos.

¹⁶Paavali oli näet päättänyt purjehtia Efesoksen ohi, ettei häneltä kuluisi liiaksi aikaa Aasiassa. Hän piti kiirettä ehtiäkseen, mikäli mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin.

¹⁶ Zama Bulos ho nga ma gana ka bisa Afasos hi ra zama nga ma si gay Aziya ra. A goono ga waasu no. D'a ga hin ka te, a ga ba nga ma du ka Pantakot* zaaro te Urusalima.

¹⁷Miletoksesta Paavali lähetti sanan Efesokseen ja kutsui seurakunnan vanhimmat luokseen.

¹⁷ Za Militos a donton ka Afasos Almasihu marga arkusey* ce.

¹⁸Kun nämä olivat tulleet, Paavali puhui heille: "Te tiedätte, millä tavoin minä kaiken aikaa, siitä päivästä alkaen jona tänne Aasiaan tulin, olen toiminut teidän keskuudessanne.

¹⁸ Waato kaŋ i kaa a do, a ne i se: «Araŋ bumbey ga bay, za hano kaŋ hane ay na ce daŋ Aziya laabo ra, gora kaŋ dumi ay te araŋ game ra jirbey kulu.

¹⁹Olen palvellut Herraa nöyrin mielin, kyyneleet silmissä, kaikissa koettelemuksissa, joita juutalaiset juonillaan ovat minulle aiheuttaneet.

¹⁹ Ay goono ga may Rabbi se da lalabu kulu, da mo mundi da taabey kaŋ yaŋ ay haŋ Yahudancey me-hawyaŋey do.

²⁰En ole vaiennut mistään sellaisesta, mikä on teille hyödyksi, vaan olen julistanut sanaa ja opettanut teitä sekä julkisesti että kodeissanne.

²⁰ Araŋ ga bay mo, yana wangu hari albarkante kulu ciyaŋ araŋ se k'araŋ dondonandi kwaara batamey ra da windi ka kaa windi mo.

²¹Sekä juutalaisia että kreikkalaisia olen todistuksellani taivuttanut kääntymään Jumalan puoleen ja uskomaan meidän Herraamme Jeesukseen.

²¹ Ay goono ga seeda Yahudancey da Garekey se ka ne i ma tuubi Irikoy se, i ma iri Rabbi Yesu cimandi mo.

²²"Nyt on Pyhä Henki sitonut minut ja vie minua Jerusalemiin, enkä tiedä, mitä siellä on osakseni tuleva.

²² Sohõ binde guna, Biya _Hanno|_ goono g'ay boy ka kond'ay Urusalima. Ay si bay mo haŋ kaŋ ga du ay noodin.

²³Tämän vain tiedän: joka kaupungissa Pyhä Henki vakuuttaa, että minua odottavat kahleet ja ahdinko.

²³ Kala day Biya Hanna goono ga seeda ay se kwaara ka kaa kwaara ka ne: sisiriyaŋ da taabi goono g'ay batu.

²⁴Eloon jäämiseni ei minulle kuitenkaan merkitse mitään sen rinnalla, että pääsen matkani päähän ja saatan loppuun Herralta Jeesukselta saamani palvelutehtävän: julistaa evankeliumia Jumalan armosta.

²⁴ Amma ay s'ay fundo himandi hay kulu, sanda hay fo kaŋ gonda nafa, hal ay m'ay bata nda goyo mo kaŋ ay ta Rabbi Yesu do toonandi, ay ma Irikoy gomno Baaru Hanna wo seeda.

²⁵"Nyt tiedän, että te ette enää näe minua, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa olen elänyt ja julistanut Jumalan valtakuntaa.

²⁵ Sohõ mo guna, ay ga bay kaŋ araŋ kulu si ye ka di ay moyduma koyne, araŋ kaŋ yaŋ game ra ay gana ka Irikoy koytara waazu.

²⁶Siksi minä tänä päivänä vakuutan teille, että jos joku teistä joutuu kadotukseen, syy ei ole minun:

²⁶ Woodin sabbay se no, ay ga seeda araŋ se hunkuna ka ne: ay ga hanan. Boro kulu alhakku si ay boŋ.

²⁷minä olen avoimesti julistanut teille kaiken, mitä Jumalan pelastussuunnitelmaan kuuluu.

²⁷ Zama ay mana wangu ka Irikoy saawara kulu ci araŋ se.

²⁸"Pitäkää huoli itsestänne ja koko laumasta, jonka kaitsijoiksi Pyhä Henki on teidät pannut; huolehtikaa seurakunnasta, jonka Herra omalla verellään on itselleen lunastanut.

²⁸ Araŋ ma haggoy d'araŋ boŋ, da kali kulu mo, kaŋ boŋ Biya Hanna n'araŋ daŋ jine boroyaŋ, zama araŋ ma Irikoy marga kuru, kaŋ a day da nga bumbo kuro.

²⁹Minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän joukkoonne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.

²⁹ Ay ga bay kaŋ ay dirawo banda sakali* futaykooniyaŋ ga furo araŋ game ra, i si kalo naŋ bo.

³⁰Teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka julistavat totuudenvastaisia oppeja vetääkseen opetuslapset mukaansa.

³⁰ Baa araŋ ra boro fooyaŋ ga tun. I ga hari siiroyaŋ dede, zama ngey ma ganakoyaŋ candi ngey banda.

³¹Olkaa siis valveilla ja muistakaa, että minä kolmen vuoden ajan olen lakkaamatta, yötä päivää kyynelsilmin opastanut itse kutakin teistä.

³¹ Woodin se binde, araŋ ma batu. Araŋ ma fongu kaŋ jiiri hinza ay mana araŋ afo-fo kulu yaamaryaŋo naŋ cin da zaari. Ay na woodin te nda mo mundi mo.

³²"Jätän nyt teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, sen sanan, jossa on voima rakentaa teitä ja antaa perintöosa kaikkien pyhitettyjen joukossa.

³² Sohõ binde ay g'araŋ talfi Irikoy gaa, d'a gomno sanno mo gaa kaŋ gonda dabari k'araŋ cina k'araŋ no tubu mo hanantey kulu banda.

³³Hopeaa tai kultaa tai vaatteita en ole keneltäkään halunnut.

³³ Ay mana boro kulu nzarfu, wala a wura, wala a bankaaray bini.

³⁴Te tiedätte itse, että minä näillä käsilläni olen hankkinut itselleni ja tovereilleni sen, mitä olemme tarvinneet.

³⁴ Araŋ bumbey ga bay kaŋ ay kambey wo no ka hayey kaŋ ay ga laami kulu goy te, hala nd'ay banda borey wane.

³⁵Kaikin tavoin olen teille osoittanut, että näin, työtä tehden, tulee huolehtia vähäosaisista muistaen Herran Jeesuksen omat sanat: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa.'"

³⁵ Hay kulu ra ay na fonda cabe araŋ se kaŋ yaadin no araŋ ga hima ka goy d'a ka du ka londibuuney gaa. Araŋ ma fongu nda Rabbi Yesu sanno mo, kaŋ nga bumbo ci ka ne: ‹Nooyaŋ ga bisa tayaŋ albarka.› »

³⁶Näin puhuttuaan Paavali polvistui ja rukoili yhdessä toisten kanssa.

³⁶ Waato kaŋ a na woodin ci, nga nd'ey kulu gurfa ka te adduwa.

³⁷Kaikki itkivät ja syleilivät ja suutelivat häntä.

³⁷ I kulu hẽ mo da hẽeni konno, i na Bulos jinda di k'a garba sunsum.

³⁸Kaikkein suurinta tuskaa he tunsivat siitä, etteivät he, niin kuin Paavali oli sanonut, enää näkisi häntä. He saattoivat sitten hänet laivaan.

³⁸ Bine saray boobo go i gaa sanno kaŋ Bulos te i se din sabbay se, kaŋ a ci ka ne i si ye ka di nga koyne. I n'a dum ka koy hala hiyo do.