¹Niin siis erosimme heistä. Lähdimme merelle ja purjehdimme suoraan Kosin saareen, seuraavana päivänä Rodokseen ja sieltä Pataraan.

¹ A go mo, waato kaŋ iri fay d'ey ka furo hiyo ra, iri daŋandi turr ka koy Kos. A wane suba mo, iri to Rodusa, iri dira noodin mo ka kaa Batara.

²Patarassa löysimme laivan, joka oli lähdössä Foinikiaan, ja jatkoimme siinä matkaamme.

² Waato kaŋ iri du hi fo kaŋ ga daŋandi ka koy Finiciya, iri furo a ra ka dira.

³Kun Kypros tuli näkyviin, suuntasimme kulkumme sen eteläpuolitse Syyriaa kohti, ja niin saavuimme Tyrokseen, missä laivan oli määrä purkaa lastinsa.

³ Waato kaŋ iri na Kubrus fonnay, iri n'a naŋ kambe wow haray ka koy Suriya. Iri zumbu Tir kwaara, zama noodin no i ga hiyo jinay zumandi.

⁴Tapasimme sikäläiset opetuslapset ja viivyimme heidän luonaan viikon ajan. Hengen vaikutuksesta he varoittivat Paavalia menemästä Jerusalemiin.

⁴ Kaŋ iri na talibey gar, iri goro noodin jirbi iyye. Ngey no ci Bulos se Biya _Hanno|_ do ka ne a ma si ziji ka koy Urusalima.

⁵Kun viikko oli kulunut, lähdimme taas matkaan, ja kaikki veljet vaimoineen ja lapsineen saattoivat meitä kaupungin ulkopuolelle saakka. Meren rannalla me yhdessä polvistuimme ja rukoilimme,

⁵ Waato kaŋ iri na jirbey din toonandi, iri fatta k'iri diraw te. Ikulu mo, d'i wandey d'i izey, n'iri dum kala kwaara banda. Iri gurfa noodin teeko me gaa ka adduwa te.

⁶ja sitten jätimme toisillemme hyvästit. Me nousimme laivaan, ja he palasivat kotiinsa.

⁶ Waato din gaa no iri na care sallama. Iri furo hiyo ra, ngey mo ye fu.

⁷Tyroksesta lähdettyämme purjehdimme Ptolemaikseen; sinne merimatkamme päättyi. Menimme tervehtimään veljiä ja viivyimme päivän heidän luonaan.

⁷ Waato kaŋ iri dira ka fun Tir, iri kaa Butolimayis, iri na noodin nya-izey fo, iri goro i do jirbi folloŋ.

⁸Seuraavana päivänä lähdimme liikkeelle, ja niin tulimme Kesareaan. Siellä menimme evankelista Filippoksen luo ja majoituimme hänen kotiinsa. Hän oli yksi seitsemästä avustajasta,

⁸ A wane suba, iri tun ka kaa Kaysariya kwaara. Kaŋ iri furo Filibos kwaara, waazuko no kaŋ ga ti ngey boro iyya din ra afo, iri zumbu a gaa.

⁹ja hänellä oli neljä naimatonta tytärtä, joilla oli profetoimisen lahja.

⁹ Bora din gonda ize wandiyo taaci kaŋ yaŋ ga annabitaray te.

¹⁰Olimme olleet kaupungissa jo useita päiviä, kun sinne saapui Juudeasta Agabos-niminen profeetta.

¹⁰ Waato kaŋ iri goono ga goro noodin jirbiyaŋ, kala annabi fo kaa ka fun Yahudiya ra kaŋ maa Agabos.

¹¹Hän tuli luoksemme, otti Paavalilta vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja julisti: "Näin sanoo Pyhä Henki: tällä tavoin juutalaiset Jerusalemissa sitovat sen miehen, jonka vyö tämä on, ja luovuttavat hänet pakanoiden käsiin."

¹¹ Waato kaŋ a kaa iri do, a na Bulos guddama sambu ka nga cey da nga kambey haw. Gaa no a ne: «Yaadin no Biya Hanna ne: Ya-cine no Yahudancey kaŋ go Urusalima ra ga guddama wo koyo haw. I g'a daŋ mo dumi cindey kambe ra.»

¹²Tämän kuultuamme me yhdessä Kesarean uskovien kanssa pyysimme, ettei Paavali menisi Jerusalemiin.

¹² Waato kaŋ iri maa woodin, iri nda kwaara borey kulu na Bulos ŋwaaray ka ne a ma si koy Urusalima.

¹³Mutta Paavali sanoi: "Miksi te tuollaista puhutte, miksi itkette ja raastatte minun sydäntäni? Minä olen valmis kahleisiin ja kuolemaankin Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."

¹³ Gaa no Bulos tu ka ne: «Ifo no araŋ goono ga te wo, araŋ goono ga hẽ k'ay bine sara? Zama ay wo soola no, manti hawyaŋ hinne se bo, amma hala ya bu zaati Urusalima ra Rabbi Yesu maa sabbay se.»

¹⁴Kun hän ei antanut periksi, me rauhoituimme ja sanoimme: "Toteutukoon Herran tahto."

¹⁴ Waato kaŋ iri mana hin a, iri naŋ, ka ne: «Kala day Rabbi miila ma te.»

¹⁵Oltuamme Kesareassa jonkin aikaa varustauduimme matkaan ja lähdimme Jerusalemiin.

¹⁵ Jirbey din banda iri n'iri jinay soola ka koy Urusalima.

¹⁶Muutamat opetuslapset lähtivät mukaan ja saattoivat meidät majapaikkaan Mnason-nimisen kyproslaisen miehen luo. Mnason oli varhaisimpia opetuslapsia.

¹⁶ Kaysariya talibi fooyaŋ mo koy iri banda. I kond'iri k'iri zumandi Manason kwaara, kaŋ ga ti Kubrus boro, talibi zeeno fo no.

¹⁷Kun saavuimme Jerusalemiin, veljet ottivat meidät iloiten vastaan.

¹⁷ Waato kaŋ iri to Urusalima, nya-izey n'iri kubayni nda farhã.

¹⁸Heti seuraavana päivänä Paavali lähti meidän kanssamme tapaamaan Jaakobia, ja kaikki vanhimmatkin kokoontuivat paikalle.

¹⁸ A wane suba, Bulos koy iri banda Yakuba do, arkusey kulu mo kaa noodin.

¹⁹Paavali tervehti heitä ja kertoi seikkaperäisesti kaikesta, mitä Jumala hänen palvelutyönsä kautta oli tehnyt pakanoiden parissa.

¹⁹ Waato kaŋ Bulos n'i fo, a dede i se afo-fo haŋ kaŋ yaŋ Irikoy te dumi cindey game ra nga goyo do.

²⁰Sen kuultuaan vanhimmat ylistivät Jumalaa, mutta sitten he sanoivat Paavalille: "Sinä tiedät, veli, että juutalaisia on tuhansittain tullut uskoon, ja he kaikki vaativat kiivaasti lain noudattamista.

²⁰ Ngey mo, waato kaŋ i maa woodin, na Irikoy beerandi. I ne a se mo: «Iri nya-izo, ni di kaŋ Yahudancey ra boro zambar-zambar yaŋ no cimandi, ikulu mo no gonda anniya asariya ganayaŋ se.

²¹Heille on sinusta kerrottu, että sinä opetat muiden kansojen keskuudessa eläviä juutalaisia hylkäämään Mooseksen lain ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja elämästä kansamme tapojen mukaisesti.

²¹ I maa ni baaru mo kaŋ ni goono ga Yahudancey kulu kaŋ yaŋ go dumi cindey game ra dondonandi ka ne i ma fay da Musa: i ma si ngey izey dambangu, i ma si alaadey mo gana.

²²Mitä siis tehdä? Varmastikin he saavat kuulla, että olet täällä.

²² To, sohõ mate no? Zama sikka si i ga maa baaru kaŋ ni kaa neewo.

²³"Tee neuvomme mukaan: Täällä on neljä miestä, jotka ovat antaneet uhrilupauksen.

²³ Day, sohõ ma kaa ka te haŋ kaŋ iri ga ci ni se. Boro taaci go no iri se kaŋ yaŋ na sarti sambu.

²⁴Ota heidät mukaasi, puhdistaudu yhdessä heidän kanssaan ja maksa heidän puolestaan, että he voivat leikkauttaa tukkansa. Siitä kaikki ymmärtävät, että sinusta levitetyissä puheissa ei ole mitään perää vaan sinäkin pidät kiinni laista ja elät sen mukaisesti.

²⁴ Ni ma borey din sambu ka ni boŋ hanandi i banda. Ni ma bana i se, zama i ma ngey boŋey cabu. Zama boro kulu ma du ka bay kaŋ sanni kulu kaŋ boro fooyaŋ goono ga koy ci i se ni boŋ taari no! Amma i ga di kaŋ ni bumbo goono ga fonda gana ka haggoy da asariya.

²⁵Uskoon tulleiden pakanoiden asian me jo olemme ratkaisseet. Me olemme kirjeitse ilmoittaneet heille, että heidän tulee karttaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja myös lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta."

²⁵ Amma dumi cindey kaŋ yaŋ cimandi, i ciine ra iri hantum i se. Iri n'i lordi ka ne i ma ngey boŋ gaay i ma si lamba hay fo kaŋ i wi tooru se gaa, i ma si kuri ŋwa, wala haŋ kaŋ i koote ka wi, i ma fay da zina mo.»

²⁶Paavali otti miehet mukaansa ja puhdistautui seuraavana päivänä heidän kanssaan. Sitten hän meni temppeliin ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumisaikansa päättyisi ja kunkin puolesta suoritettaisiin uhri.

²⁶ Gaa no Bulos na borey din sambu. A suba a na nga boŋ hanandi i banda ka furo Irikoy windo ra. A ci waato kaŋ ngey hananyaŋ jirbey ga to, da waato kaŋ i ga hima ka sarga te i afo-fo kulu se.

²⁷Juuri kun seitsemän päivän määräaika oli päättymässä, Aasian maakunnasta tulleet juutalaiset näkivät Paavalin temppelissä. He yllyttivät väkijoukkoa mukaansa, kävivät käsiksi Paavaliin

²⁷ Waato kaŋ jirbi iyya din ga ba ka ban, kala Aziya Yahudance fooyaŋ di Bulos Irikoy windo ra. I na jama kulu tunandi ka ngey kambey dake a boŋ.

²⁸ja huusivat: "Israelilaiset, tulkaa auttamaan! Tässä on se mies, joka kaikkialla levittää oppiaan ja puhuu meidän kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan. Nyt hän on jopa tuonut kreikkalaisia temppeliin ja saastuttanut tämän pyhän paikan."

²⁸ I kuuwa ka ne: «Ya Israyla borey, wa iri gaa! kaŋ se boro wo no ga ti bora kaŋ goono ga boro kulu dondonandi nangu kulu ka gaaba nda iri dumo nda Tawreto, da nangu wo mo. A kande baa Gareku fooyaŋ mo ne Irikoy windo ra ka nangu hananta wo ziibandi.»

²⁹He näet olivat vähän aikaisemmin nähneet efesolaisen Trofimoksen kaupungilla Paavalin seurassa ja luulivat Paavalin tuoneen hänet temppeliin.

²⁹ (Zama i jin ka di Afasos bora Turofimos Bulos banda kwaara ra. I ho hala Bulos kand'a Irikoy windo ra.)

³⁰Koko kaupunki joutui kuohuksiin, ja ihmisiä virtasi paikalle joka puolelta. Väkijoukko ryntäsi Paavalin kimppuun, hänet raastettiin ulos temppelistä, ja temppelin portit lyötiin hänen takanaan kiinni.

³⁰ Kwaara kulu laakal tun, borey zuru ka kaa ka margu. I na Bulos di, ka candi ka kond'a Irikoy windo banda. Sahãadin mo i na windo meyey daabu.

³¹Väkijoukko olisi tappanut Paavalin, mutta silloin roomalaisen sotaväenosaston komentaja sai tiedon, että koko Jerusalem kuohui.

³¹ Amma waato kaŋ i goono ga ceeci ngey m'a wi, kala Romey sooje jama wongu nyaŋo maa baaru kaŋ Urusalima kulu go laakal tunay ra.

³²Hän otti kiireesti sadanpäälliköitä ja sotamiehiä mukaansa ja riensi paikalle. Kun juutalaiset näkivät komentajan ja sotilaat, he lakkasivat lyömästä Paavalia.

³² Sahãadin-sahãadin, a na soojeyaŋ da sooje jine funayaŋ sambu ka kaa i gaa da jirsi. Ngey mo, kaŋ i di wongu nyaŋo da soojey, na Bulos karyaŋo naŋ.

³³Komentaja astui lähemmäs, pidätti Paavalin ja käski panna hänet kaksiin kahleisiin. Hän kysyi sitten ihmisiltä, kuka mies oli ja mitä hän oli tehnyt.

³³ Gaa no wongu nyaŋo kaa ka maan ka Bulos di. A lordi ka ne i m'a haw da sisiri hinka. A hã hala Bulos wo boro kaŋ no, da haŋ kaŋ no a te.

³⁴Väkijoukosta huusivat toiset sitä, toiset tätä, ja kun komentaja ei meteliltä saanut varmaa selkoa asiasta, hän käski viedä Paavalin kasarmiin.

³⁴ Boro fooyaŋ go ga kaati marga ra ka hay fo ci, boro fooyaŋ mo go ga hay fo waani ci. Waato kaŋ a mongo ka bay da cimi haŋ kaŋ no goono ga te kosongo sabbay se, wongu nyaŋo lordi ka ne i ma kande Bulos soojey fuwo ra.

³⁵Kun oli päästy portaille saakka, sotilaiden oli pakko kantaa häntä, sillä raivostunut väkijoukko

³⁵ Waato kaŋ a kaaru fu kaarimi jabey boŋ, soojey n'a sambu zama jama go g'a gurzugandi.

³⁶tunki heidän peräänsä ja huusi: "Kuolema sille miehelle!"

³⁶ Zama jama goono g'i banda gana ka wurru ka ne: «Wa konda k'a wi!»

³⁷Kun Paavalia jo oltiin viemässä sisälle kasarmiin, hän kysyi komentajalta: "Saanko sanoa sinulle pari sanaa?" "Puhutko sinä kreikkaa!" ihmetteli komentaja.

³⁷ Kaŋ i ga ba ka konda Bulos soojey fuwo ra, a ne wongu nyaŋo se: «Ni ga yadda ay se ya salaŋ ni se?» A ne Bulos se: «Ni ga waani Gareku sanni no?

³⁸"Etkö siis olekaan se egyptiläinen, joka jonkin aikaa sitten nousi kapinaan neljäntuhannen murhamiehen kanssa ja vei heidät autiomaahan?"

³⁸ Haba, manti nin no ga ti Misiranca din bo, kaŋ na boro-wiiko zambar taaca din daŋ i ma murte, kaŋ kond'ey saajo ra mo za jirbi bandey?»

³⁹Paavali vastasi: "Minä olen juutalainen, kotoisin Kilikian Tarsoksesta, jonka kaikki varmaankin tuntevat. Pyydän sinua, salli minun puhua kansalle."

³⁹ Amma Bulos ne: «Ay wo Yahudance no, Tarsus boro, Silisiya laabo ra, kwaara kaŋ boro kulu ga bay, ay ya a kwaara ize no. Ay ga ni ŋwaaray mo, ma yadda ay se hala ya salaŋ jama se.»

⁴⁰Komentaja suostui tähän. Paavali asettui portaille seisomaan ja viittasi kädellään, ja kaikki vaikenivat. Hän alkoi puhua heille heprean kielellä:

⁴⁰ Waato kaŋ a yadda a se, Bulos na nga kamba sambu jama se. Nga mo go ga kay fu kaarimi jabey boŋ. Waato kaŋ i dangay sulum, a salaŋ i se da Yahudancey sanni ka ne: