1Kun Pietari ja Johannes vielä puhuivat kansalle, tulivat paikalle papit, temppelivartioston päällikkö ja saddukeukset.
1 I goono ga salaŋ jama se yaadin cine, kal alfagey da Irikoy windo batukoy jine funa, da Sadusi* fonda boroyaŋ kaa ka kaŋ i boŋ.
2He olivat suutuksissaan siitä, että apostolit opettivat kansaa ja Jeesuksen ylösnousemukseen vedoten julistivat ylösnousemusta kuolleista.
2 Kankami go i biney ra, zama Bitrosyaŋ goono ga borey dondonandi ka buuyaŋ tunyaŋo waazu Yesu maa ra.
3He pidättivät Pietarin ja Johanneksen ja panivat nämä yöksi vankilaan; oli näet jo ilta.
3 I na diyey di ka daŋ kasu kala suba, zama wiciri kambo ban ka to.
4Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet heidän puheensa, uskoivat. Miehiä oli nyt jo noin viisituhatta.
4 Amma boro boobo kaŋ yaŋ maa sanno din n'a cimandi, alborey baayaŋo mo kaa ka to sanda boro zambar gu cine.
5Seuraavana päivänä kokoontuivat Jerusalemissa juutalaisten hallitusmiehet, vanhimmat ja lainopettajat.
5 A suba binde, i koyey da arkusey da asariya* dondonandikoy na care margu Urusalima ra.
6Ylipappi Hannas oli paikalla, samoin Kaifas, Johannes, Aleksandros ja kaikki muut, jotka olivat ylipapillista sukua.
6 Hanana kaŋ ga ti alfaga* beero go noodin, nga nda Kayafa, da Yohanna, da Iskandari, da alfaga beero dumey kulu.
7He käskivät tuoda apostolit eteensä ja kysyivät: "Millä voimalla ja kenen nimessä te tämän teitte?"
7 Waato kaŋ i na diyey kayandi borey bindo ra, i n'i hã ka ne: «Dabari woofo dumi wala maa woofo no araŋ na woone wo te d'a?»
8Silloin Pietari, Pyhää Henkeä täynnä, sanoi heille: "Kansan hallitusmiehet ja vanhimmat!
8 Bitros to da Biya Hanno. Gaa no a ne i se: «Araŋ wo jama koyey da arkusey,
9Jos meidät nyt pannaan vastaamaan sairaalle tekemästämme hyvästä teosta ja ilmoittamaan, kenen nimessä hänet on parannettu,
9 hunkuna araŋ goono g'iri guna nda goy hanno kaŋ iri te boro zaŋaykom fo se, da haŋ kaŋ do mo no bora din du baani.
10niin tietäkää tämä, te kaikki ja koko Israelin kansa: se tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä. Hänet te ristiinnaulitsitte, mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Hänen voimastaan tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne.
10 Araŋ boro kulu da Israyla jama kulu, araŋ ma bay kaŋ Yesu Almasihu maa ra, Nazara bora kaŋ araŋ kanji no, kaŋ Irikoy tunandi ka kaa buukoy game ra -- maa wo ra no boro wo goono ga kay araŋ jine baanikooni.
11Hän on se kivi, joka ei teille rakentajille kelvannut mutta josta on tullut kulmakivi.
11 Yesu ga ti: ‹tondo kaŋ araŋ cinakoy donda, kaŋ ciya cinaro boŋo.›
12Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla."
12 A cine fo mo si no kaŋ do faaba go, zama maa fo si no koyne beeno wo cire kaŋ Irikoy no borey se kaŋ do tilas iri ma du faaba.»
13Kun neuvoston jäsenet näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja totesivat heidät oppimattomiksi kansanmiehiksi, he olivat ihmeissään. He tunsivat nämä Jeesuksen seuralaisiksi,
13 Waato kaŋ i di Bitros da Yohanna bine-gaabey, i di mo kaŋ boroyaŋ no kaŋ mana caw, talkayaŋ mo no, jama go ga dambara. I bay mo kaŋ Bitrosyaŋ go Yesu banda za doŋ.
14ja kun he vielä näkivät parannetun miehen seisovan apostolien vieressä, he eivät voineet väittää vastaan.
14 I go ga di mo bora kaŋ du baani go ga kay i banda, i sinda mo hay kulu kaŋ i ga ci.
15He käskivät apostolien poistua istuntosalista ja neuvottelivat keskenään:
15 Amma waato kaŋ i n'i lordi ka ne i ma fatta Yahudancey arkusey marga ra, jama binde saaware ngey nda care game ra.
16"Mitä me teemme näille miehille? Heidän toimestaan on selvästikin tapahtunut ihme. Jerusalemilaiset sen jo tietävät, emmekä me voi sitä kiistää.
16 I ne: «Mate no iri ga te borey wo se? Zama haciika alaama bambata fo te i do kaŋ bangay taray kwaaray Urusalima boro kulu se. Iri si hin k'a ze mo.
17Mutta ettei tapaus tulisi kansan parissa vielä laajemmalti tunnetuksi, meidän on paras jyrkästi kieltää heitä enää puhumasta sen miehen nimessä kenellekään."
17 Amma zama baaro wo ma si say-say ka tonton jama game ra, wa naŋ iri ma kaseeti i gaa ka ne i ma si ye ka salaŋ boro kulu se koyne maa wo ra.»
18He kutsuivat apostolit sisään ja kielsivät heitä enää puhumasta tai opettamasta yhtään mitään Jeesuksen nimessä.
18 Gaa no i na diyey ce k'i lordi ka ne i ma si salaŋ, wala i ma si dondonandi kulu-kulu Yesu maa ra.
19Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille: "Onko Jumalan edessä oikein totella ennemmin teitä kuin Jumalaa? Ratkaiskaa itse.
19 Amma Bitros da Yohanna tu ka ne i se: «D'a ga saba Irikoy jine iri ma maa araŋ se ka bisa iri ma maa Irikoy se, kal araŋ ma sanno dumbu.
20Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet."
20 Zama a si du ka te iri ma jaŋ ka dede haŋ kaŋ iri di da haŋ kaŋ iri maa.»
21Silloin neuvoston jäsenet uhkailivat heitä entistä ankarammin, mutta päästivät heidät sitten vapaaksi kansan tähden. He katsoivat mahdottomaksi rangaista miehiä, sillä kaikki ylistivät Jumalaa sen johdosta, mitä oli tapahtunut.
21 Waato kaŋ i kaseeti diyey gaa ka tonton, i n'i taŋ, zama i mana du fondo ka du k'i gooji jama sabbay se. Zama boro kulu goono ga Irikoy beerandi haŋ kaŋ te sabbay se.
22Olihan mies, joka tällä tunnusteolla oli parannettu, jo yli neljänkymmenen vuoden ikäinen.
22 Zama bora kaŋ boŋ baani nooyaŋ alaama goyo te ga bisa jiiri waytaaci.
23Vapaaksi päästyään Pietari ja Johannes menivät omiensa luo ja kertoivat, mitä ylipapit ja kansan vanhimmat olivat heille sanoneet.
23 Kaŋ i n'i taŋ, i ye ka koy ngey jama do. I na hayey kulu dede kaŋ alfaga beerey da arkusey ci ngey se.
24Sen kuultuaan kaikki alkoivat yhteen ääneen rukoilla Jumalaa. He sanoivat: "Valtias, sinä joka olet luonut taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on!
24 Waato kaŋ jama maa, i na ngey jindey tunandi Irikoy gaa da bine folloŋ ka ne: «Ya Koy Beero, nin no na beene nda ganda, da teeku, da hay kulu kaŋ go i ra mo te.
25Sinä olet antanut Pyhän Henkesi puhua palvelijasi Daavidin, meidän isämme, suulla: -- Miksi pakanat raivoavat, kansat punovat turhia juonia?
25 Ni Biya Hanna do mo, ni tamo iri baabo Dawda me ra, ni ci ka ne: ‹Ifo se no ndunnya dumey follo, jamayaŋ mo ga hari yaamo yaŋ miila?
26Maailman kuninkaat nousevat vastarintaan, hallitsijat liittoutuvat Herraa ja hänen Voideltuaan vastaan.
26 Ndunnya bonkooney tun ka kay, mayraykoyey mo na me haw ka gaaba nda Rabbi nda nga Almasihu.›
27"Juuri näin on käynyt. Tässä kaupungissa Herodes ja Pontius Pilatus liittoutuivat pakanoiden ja Israelin kansan kanssa pyhää palvelijaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olit voidellut.
27 Zama haciika Hirodus* da Bilatos Buntus margu birno wo ra, ngey nda dumi cindey da Israyla jama, ka gaaba nda ni tamo Yesu kaŋ ni daŋ.
28He toteuttivat sen, minkä sinä voimallasi ja päätökselläsi olit ennalta määrännyt tapahtuvaksi.
28 Zama i ma hayey kulu te kaŋ me ni kamba da ni saawara waadu ka ne ga te.
29Katso nyt, Herra, kuinka he meitä uhkailevat! Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi.
29 Sohõ mo, ya Rabbi, guna i kaseetiyaŋo. Ma naŋ ni bannyey ma ni sanno salaŋ da bine-gaabi kulu.
30Ojenna kätesi, niin että sairaat paranevat, että tapahtuu tunnustekoja ja ihmeitä pyhän palvelijasi Jeesuksen nimessä."
30 Ma ni kamba salle baani nooyaŋ se, hala alaamayaŋ da dambara hariyaŋ ma te mo ni tam hanna Yesu maa ra.»
31Kun he olivat päättäneet rukouksensa, vavahti paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhästä Hengestä ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa.
31 Waato kaŋ i te adduwa, nango kaŋ i bara din zinji. I kulu to mo da Biya Hanna, i na Irikoy sanno ci mo da bine-gaabi.
32Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei pitänyt omanaan sitä, minkä omisti, vaan kaikki oli heille yhteistä.
32 Jama kaŋ cimandi ra, i biney d'i miiley ya afolloŋ no. Koyne i ra boro kulu si ne jinay kaŋ nga ga dabari se ya nga wane no, amma hay kulu kaŋ go i se jama wane no.
33Apostolit todistivat voimallisesti Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja Jumalan armo oli heidän kaikkien osana runsain määrin.
33 Dabari bambata no diyey na ngey seeda no d'a, Rabbi Yesu tunyaŋo boŋ. Gomni bambata mo go i kulu boŋ.
34Kukaan ei kärsinyt puutetta. Ne, jotka omistivat tilan tai talon, myivät sen ja luovuttivat kauppasumman
34 I ra mo boro kulu mana jaŋ hay fo, zama i me-a-me kaŋ yaŋ gonda batama da windi yaŋ, i go g'i neera, ka kande hayey kaŋ i neera nooro
35apostolien haltuun, ja näiltä jokainen sai rahaa tarpeensa mukaan.
35 k'a jisi diyey jine. Diyey goono g'a fay-fay boro fo kulu se, mate kaŋ ga saba nda boro fo kulu laami.
36Myös Joosef, Kyproksesta kotoisin oleva leeviläinen, jota apostolit kutsuivat Barnabakseksi -- nimi merkitsee: rohkaisija --
36 Boro fo go no kaŋ maa Yosi, kaŋ diyey n'a maa daŋ Barnaba (kaŋ a feerijo ga ti Bine-gaabi Ize). Lawi boro no, Kubrus laabo boro.
37myi omistamansa pellon ja toi rahat apostolien jaettavaksi.
37 A gonda fari kaŋ a neera. A kande nooro ka jisi diyey jine.