¹Muuan Ananias-niminen mies myi yhdessä vaimonsa Safiran kanssa maatilan,

¹ Amma boro fo kaŋ maa Hananiya da nga wando kaŋ maa Safirata na nga batama fo neera

²mutta pani vaimonsa tieten osan kauppahinnasta syrjään. Loput hän luovutti apostolien haltuun.

² ka nooro fay ka jara gaay. Wando gonda woodin bayray mo. A kande jare fa k'a jisi diyey jine.

³Silloin Pietari sanoi: "Ananias, miksi olet antanut sydämesi Saatanan valtaan? Miksi yritit pettää Pyhää Henkeä ja jättää maatilan hinnasta osan itsellesi?

³ Amma Bitros ne: «Hananiya, ifo se no Saytan* na ni bina toonandi ya-cine hala ni ma taari Biya Hanna se, hala ni ma ni batama nooro fay ka jara gaay?

⁴Tilahan oli sinun, kun et vielä ollut myynyt sitä, ja sinun olivat myös rahat, kun sen myit. Kuinka saatoit ryhtyä tällaiseen tekoon? Et sinä ole valehdellut ihmisille, vaan Jumalalle."

⁴ Za ni mana batama neera, manti ni wane no? Waato kaŋ ni n'a neera mo, manti ni dabaro ra day no nooro go? Mate no ni te ka hayo wo miila ni bina ra? Day manti borey se no ni taari bo, amma Irikoy se no ni taari.»

⁵Nämä sanat kuullessaan Ananias lyyhistyi kuolleena maahan, ja kaikki, jotka olivat tätä kuulemassa, joutuivat kauhun valtaan.

⁵ Kaŋ Hananiya maa sanno din, a kaŋ ka bu. Humburkumay bambata na hangankoy kulu di.

⁶Nuoret miehet kietoivat Ananiaan ruumiin vaatteeseen, kantoivat hänet ulos ja hautasivat hänet.

⁶ Arwasey mo tun k'a kasance, ka kond'a taray k'a fiji.

⁷Kolmisen tuntia myöhemmin tuli Ananiaan vaimo sisään, tapahtuneesta mitään tietämättä.

⁷ Sanda guuru hinza deedandi cine bisa, gaa no wando mo kaa ka furo. Day a mana bay haŋ kaŋ te.

⁸Pietari kysyi häneltä: "Sano minulle, tähänkö hintaan te maatilan myitte?" "Niin, juuri siihen hintaan", vastasi nainen.

⁸ Bitros mo n'a hã ka ne: «Ci ay se hala nooru ya-cine no araŋ na batama neera?» Nga mo ne: «Oho, nooru yaadin no.»

⁹Silloin Pietari sanoi: "Kuinka te yksissä tuumin ryhdyitte koettelemaan Herran Henkeä? Kuuletko askelia oven takaa? Ne, jotka hautasivat miehesi, kantavat täältä myös sinut."

⁹ Amma Bitros ne a se: «Ifo se no araŋ te me folloŋ ka Rabbi Biya si? To, hangan! Borey kaŋ na ni kurnyo fiji cey _jinde|_ go fuwo meyo do haray, i ga konda nin mo taray.»

¹⁰Siinä samassa nainen kaatui kuolleena Pietarin jalkoihin. Nuoret miehet tulivat sisään ja näkivät naisen kuolleen. He veivät hänet pois ja hautasivat hänet miehensä viereen.

¹⁰ Sahãadin waybora kaŋ Bitros jine ka bu. Arwasey mo furo, kal i di waybora mo bu. I kond'a taray k'a fiji kurnyo jarga.

¹¹Kauhu valtasi koko seurakunnan ja kaikki jotka tästä kuulivat.

¹¹ Humburkumay bambata na Almasihu marga kulu di, da borey kulu kaŋ maa hayey din.

¹²Apostolien kätten kautta tapahtui kansan keskuudessa monia tunnustekoja ja ihmeitä. Uskovat pitivät yhtä ja kokoontuivat Salomon pylväikössä;

¹² Alaama nda dambara hari boobo goono ga te diyey kambey do jama ra. I kulu mo goono ga margu Suleymanu tanda ra da bine folloŋ.

¹³kukaan muu ei rohjennut liittyä heidän seuraansa. Mutta kansa piti heitä suuressa arvossa,

¹³ Amma boro cindey ra, boro kulu si ta ka nga boŋ margu nd'ey. Kulu nda yaadin jama goono g'i beerandi.

¹⁴ja Herraan uskovien määrä kasvoi yhä, niin miesten kuin naistenkin.

¹⁴ Rabbi cimandikoy mo goono ga soobay ka tonton, marga bambata no, alboro nda wayboro yaŋ.

¹⁵Ihmiset toivat sairaita kaduille ja panivat heidät vuoteille ja paareille, jotta Pietarin kulkiessa ohi edes hänen varjonsa koskettaisi jotakuta heistä.

¹⁵ Kala borey goono ga doorikomey sambu ka kand'ey fondey gaa, k'i jisi dimey da daarijey boŋ, zama waati kaŋ Bitros goono ga bisa, a biya ma kani i ra boro fooyaŋ gaa.

¹⁶Myös Jerusalemin ympärillä olevista kaupungeista tuli ihmisiä suurin joukoin. He toivat mukanaan sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja kaikki nämä tulivat terveiksi.

¹⁶ Jama mo kaŋ fun kwaarey kaŋ yaŋ go Urusalima windanta margu ka kande ngey doorikomey, da borey kaŋ yaŋ follayyaŋ goono ga taabandi. Ikulu mo goono ga du baani.

¹⁷Silloin kiihko valtasi ylipapin ja hänen kannattajansa, koko saddukeusten ryhmäkunnan.

¹⁷ Amma alfaga beero tun, nga nda borey kulu kaŋ go a banda, (sanda Sadusi fonda borey nooya). I to da canse.

¹⁸He ottivat kiinni apostolit ja panivat heidät vankilaan.

¹⁸ I na diyey di k'i daŋ kasu.

¹⁹Mutta yöllä Herran enkeli avasi vankilan ovet, vei heidät ulos ja sanoi:

¹⁹ Amma cino ra Rabbi malayka* na kasu fu meyo fiti k'i kaa taray. A ne:

²⁰"Lähtekää täältä. Menkää temppeliin ja julistakaa kansalle kaikki tämän uuden elämän sanat."

²⁰ «Araŋ ma koy ka kay Irikoy windo ra ka fundo wo sanno kulu ci jama se.»

²¹Apostolit tekivät niin. Kun päivä koitti, he menivät temppeliin ja alkoivat opettaa. Ylipappi ja hänen lähimmät miehensä kutsuivat heti aamulla koolle Suuren neuvoston, kaikki Israelin kansan vanhimmat, ja lähettivät noutamaan apostoleja vankilasta.

²¹ Waato kaŋ i maa woodin, i furo Irikoy windo ra za mo bo ka sintin ka dondonandi. Waato kaŋ alfaga beero kaa, nga nda borey kaŋ yaŋ go a banda na Yahudancey arkusey marga ce, danga Israyla izey arkusey marga kulu nooya. I donton kaso do ka ne i ma kand'ey.

²²Sinne tultuaan palvelijat eivät kuitenkaan löytäneet heitä. He palasivat ja kertoivat:

²² Amma doogarey kaŋ koy man'i gar kaso ra. Doogarey ye ka kande baaro.

²³"Me näimme omin silmin, että vankila oli tarkoin lukittu ja vartijat seisoivat ovilla, mutta kun avasimme oven, emme löytäneet sieltä ketään."

²³ I ne: «Iri na kasu fuwo gar daabante hal a ma boori, batukoy mo goono ga kay meyey gaa. Amma waato kaŋ iri na kaso feeri, iri mana boro kulu gar a ra.»

²⁴Tämän kuultuaan temppelivartioston päällikkö ja ylipapit olivat ymmällä eivätkä voineet käsittää, mitä oikein oli tapahtunut.

²⁴ Waato kaŋ Irikoy windo batukoy jine funa da alfaga beerey maa sanney din, i boŋ haw gumo diyey sabbay se, hala naŋ kaŋ haya din ga koy ka to.

²⁵Silloin tuli joku sanomaan: "Ne miehet, jotka te panitte vankilaan, ovat täällä temppelissä ja opettavat kansaa."

²⁵ Kala boro fo kaa ka ne i se: «Guna, borey din kaŋ araŋ daŋ kaso ra goono ga kay Irikoy windo ra ka jama dondonandi.»

²⁶Vartioston päällikkö lähti miehineen noutamaan apostoleita ja toi heidät paikalle. Väkivaltaa he eivät käyttäneet, sillä he pelkäsivät, että kansa voisi kivittää heidät.

²⁶ Gaa no batukoy jine funa da doogarey koy ka kand'ey, amma day manti gaabi-gaabi boŋ bo, zama i go ga humburu jama, i ma si ngey catu ka wi da tondiyaŋ.

²⁷Apostolit tuotiin neuvoston eteen, ja ylipappi alkoi kuulustella heitä.

²⁷ Waato kaŋ i kand'ey, i n'i kayandi Yahudancey arkusey marga jine. Alfaga beero n'i hã

²⁸Hän sanoi: "Me kielsimme jyrkästi teitä opettamasta sen miehen nimessä. Mutta nyt koko Jerusalem on täynnä teidän oppianne ja te yritätte panna sen miehen kuoleman meidän syyksemme."

²⁸ ka ne: «Manti iri n'araŋ lordi nda gaabi ka ne araŋ ma si dondonandi maa wo ra? Guna mo, araŋ na Urusalima toonandi nd'araŋ dondonandiyaŋo. Araŋ ga ba mo ka bora din fundi alhakko candi k'a dake iri boŋ.»

²⁹Tähän Pietari ja muut apostolit vastasivat: "Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.

²⁹ Amma Bitros da diyey tu ka ne: «Tilas no iri ma Irikoy gana ka bisa iri ma borey gana.

³⁰Meidän isiemme Jumala on herättänyt kuolleista Jeesuksen, jonka te ripustitte ristinpuulle ja murhasitte.

³⁰ Iri kaayey Irikoyo na Yesu tunandi, nga kaŋ araŋ kanji bundo gaa k'a wi.

³¹Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen Ruhtinaaksi ja Pelastajaksi johdattaakseen Israelin kääntymykseen ja antaakseen sille synnit anteeksi.

³¹ Yesu wo, Irikoy n'a beerandi nga kambe ŋwaaro gaa k'a ciya Jine Boro da Faabako, zama a ma tuubi nda zunubi yaafayaŋ no Israyla se.

³²Me olemme kaiken tämän todistajat -- samoin Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille jotka häntä tottelevat."

³² Iri mo hayey din seedayaŋ no. Biya Hanna kaŋ Irikoy no borey kaŋ goono g'a gana se, nga mo ga ti seeda.»

³³Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja aikoivat tappaa heidät.

³³ Waato kaŋ jama maa sanno din, a goono g'i biney gooru, i ga ba mo ngey ma diyey wi.

³⁴Silloin nousi neuvoston keskeltä eräs fariseus, Gamaliel-niminen lainopettaja, jota koko kansa piti arvossa. Hän käski viedä miehet hetkeksi ulos

³⁴ Amma Farisi* fonda boro fo kaŋ maa Gamaliyel go no, Tawretu* dondonandiko no, kaŋ gonda beeray borey kulu do. A tun ka kay Yahudancey arkusey marga ra, ka lordi ka ne i ma diyey kaa taray kayna.

³⁵ja sanoi sitten: "Israelilaiset, harkitkaa tarkoin, ennen kuin teette mitään näille miehille.

³⁵ Gaa no a ne jama se: «Ya Israyla borey, wa te laakal d'araŋ boŋ borey din ciine ra, da haŋ kaŋ araŋ ga ba ka te.

³⁶Ennen meidän päiviämme esiintyi Teudas. Hän väitti jokin olevansa ja saikin mukaansa neljäsataa miestä, mutta hänet tapettiin ja koko hänen kannattajajoukkonsa hävisi jäljettömiin.

³⁶ Zama za jirbey wo mana kaa, Teyudas tun ka ne nga ya hay fo no. Boro fooyaŋ mo, i baayaŋ ga to danga zangu taaci cine, margu k'a gana. I n'a wi mo. Borey kaŋ yaŋ n'a sanno gana mo kar ka say-say ka ciya yaamo.

³⁷Hänen jälkeensä esiintyi verollepanon aikoihin Juudas Galilealainen. Myös Juudas houkutteli kansaa puolelleen, mutta hänkin sai surmansa ja koko hänen kannattajajoukkonsa joutui hajalle.

³⁷ Bora din banda Yahuta, Galili bora mo tun borey hantumyaŋo jirbey waate ka boro fooyaŋ candi nga banda. Nga mo halaci. Borey kaŋ yaŋ n'a sanno gana mo say-say.

³⁸Siksi annan teille nyt tämän neuvon: jättäkää nämä miehet rauhaan, antakaa heidän olla. Jos tämä heidän ajamansa hanke on lähtöisin ihmisistä, se kukistuu itsestään.

³⁸ Sohõ haŋ kaŋ ay ga ci araŋ se neeya: wa fun borey din banda ka fay d'ey. Zama saawara wala goyo wo, hala day borey do no a fun, a ga sara.

³⁹Jos se taas on Jumalasta, te ette pysty heitä kukistamaan. Pitäkää varanne! Entä jos te taistelettekin itseään Jumalaa vastaan?" Gamalielin puhe saavutti vastakaikua.

³⁹ Amma da Irikoy do no a fun, araŋ si hin ey k'i zeeri. A ma si ciya mo araŋ goono ga kande wongu Irikoy gaa.»

⁴⁰Neuvosto kutsui apostolit sisään, ruoskitti heidät ja kielsi heitä puhumasta Jeesuksen nimessä, mutta päästi heidät vapaaksi.

⁴⁰ Marga yadda nd'a saawara. I na diyey ce k'i barzu. I n'i lordi ka ne i ma si salaŋ Yesu maa ra. Gaa no i n'i taŋ.

⁴¹Apostolit lähtivät neuvostosta iloisina siitä, että olivat saaneet kunnian kärsiä häväistystä Jeesuksen nimen tähden.

⁴¹ Diyey binde fun Yahudancey arkusey marga jine. I goono ga farhã, za kaŋ Irikoy n'i lasaabu i to ngey ma di kayna Yesu maa sabbay se.

⁴²Entiseen tapaan he joka päivä opettivat temppelissä ja kodeissa ja julistivat, että Jeesus on Messias.

⁴² Zaari kulu mo Irikoy windo ra da ngey fuwey ra, i mana jaŋ ka dondonandi ka baaro hanno waazu ka ne Yesu ya Almasihu no.