¹Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.

¹ Cimbeeri ga ti hayey kaŋ iri goono ga beeje nd'a tabbatandiyaŋ. Nga no ga hayey kaŋ mo si di daahirandi.

²Uskoon perustuu se todistus, jonka Jumala on isistä antanut.

² Zama a ra no doŋ kaayey du seeda hanno.

³Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.

³ Cimbeeri no naŋ iri faham kaŋ Irikoy na ndunnya taka nda nga me sanno, hala hayey kaŋ mo ga di, a man'i te da hayey kaŋ yaŋ go bangante.

⁴Uskon vuoksi oli Abelin Jumalalle antama uhri Kainin uhria arvokkaampi. Koska Abel uskoi, hän sai vanhurskaudestaan todistuksen, kun Jumala otti vastaan hänen lahjansa, ja uskovana hän puhuu vielä kuoltuaankin.

⁴ Cimbeeri ra no Habila na sargay salle Irikoy se kaŋ bisa Kaynu wano booriyaŋ. A boŋ mo no a du seeda kaŋ nga ciya adilante _Irikoy jine|_, zama Irikoy yadda nd'a nooyaŋey. Woodin boŋ mo no, baa kaŋ a bu, a go ga salaŋ hala hõ.

⁵Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin, ettei hän kokenut kuolemaa. "Sitten häntä ei enää ollut, sillä Jumala otti hänet luokseen." Ennen kuin hänet otettiin pois, hän näet oli -- niin hänestä todistetaan -- elänyt Jumalan mielen mukaisesti.

⁵ Annuhu cimbeero se no i n'a sambu hal a ma si di buuyaŋ. Borey mana di a koyne mo, zama Irikoy n'a sambu. Zama za a man'a sambu, Annuhu gonda seeda kaŋ nga ga kaan Irikoy se gumo.

⁶Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä.

⁶ A binde boro si hin ka kaan Irikoy se kala nda bora gonda cimbeeri, zama boro kaŋ ga kaa Irikoy do, kal a ma cimandi kaŋ Irikoy go no, kaŋ nga mo no ga alhakku no borey kaŋ ga nga ceeci se.

⁷Usko sai Nooan taipumaan Jumalan tahtoon, kun hän sai ilmoituksen sellaisesta, mikä ei vielä ollut nähtävissä. Hän rakensi arkin, ja näin koko hänen perheensä pelastui. Hänen uskonsa langetti maailmalle tuomion ja antoi hänelle itselleen uskovien perinnön, vanhurskauden.

⁷ Cimbeeri ra no Nuhu, waato kaŋ Irikoy n'a bayrandi nda hariyaŋ kaŋ borey mana di ce fo, kaŋ Irikoy humburkumay n'a di, a na hi soola zama nga windi borey ma du faaba. Woodin do no a na ndunnya zeeri ka ciya adilitaray tubuko, kaŋ boro kaŋ cimandi ga du.

⁸Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi. Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa.

⁸ Cimbeeri ra no Ibrahim na Irikoy lordo gana, waato kaŋ a n'a ce. A koy hala nango kaŋ a ga aniya ka du tubu hari. Kaŋ a fatta mo, a mana bay naŋ kaŋ nga go ga koy.

⁹Koska hän uskoi, hän asettui muukalaisena luvattuun maahan ja asui siellä teltoissa, ja niin asuivat myös Iisak ja Jaakob, jotka perivät saman lupauksen.

⁹ Cimbeeri ra no a goro danga yaw alkawlo laabo ra. A goro mo kuuru fuyaŋ ra, nga nda Isaka nda Yakuba, kaŋ yaŋ na alkawli follonka tubu Ibrahim banda.

¹⁰Abraham odotti sitä kaupunkia, joka on rakennettu vankalle perustalle ja jonka Jumala itse on suunnitellut ja tehnyt.

¹⁰ Zama a go ga birno kaŋ gonda dabayaŋ ceeci, kaŋ Irikoy no ga ti a soolakwa d'a cinakwa.

¹¹Koska Abraham ja Saara uskoivat, he kykenivät saamaan jälkeläisen, vaikka Saara oli hedelmätön ja heidän aikansa jo oli ohi. Abraham piti lupauksen antajaa luotettavana,

¹¹ Cimbeeri ra mo no Saharatu bumbo du dabari ka te gunde, baa kaŋ alwaato bisa a gaa, zama a lasaabu kaŋ alkawlo sambukwa ya naanaykoy no.

¹²ja siksi hän, yksi ainoa, mieskuntonsa jo menettänyt, sai jälkeläisiä yhtä suuren määrän kuin on taivaalla tähtiä, yhtä luvuttoman joukon kuin on meren rannalla hiekkajyväsiä.

¹² Woodin sabbay se no boro folloŋ kaŋ zeen kal a si hin ka du ize koyne, a gaa no boro jama fatta sanda beene handariyayzey cine baayaŋ se, sanda taasi gurey kaŋ go teeku me gaa cine kaŋ si kabu.

¹³Uskovina nämä kaikki kuolivat. Sitä, mikä heille oli luvattu, he eivät saaneet; he olivat vain etäältä nähneet sen ja tervehtineet sitä iloiten, tunnustaen olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.

¹³ Cimbeeri ra no borey din kulu bu. I mana du hayey kaŋ alkawli Irikoy sambu i se, amma za nangu mooro i n'i fonnay k'i kubayni. Yaadin gaa i seeda kaŋ ngey ya yawyaŋ da naarukoyaŋ no ndunnya wo ra.

¹⁴Ne, jotka puhuvat näin, osoittavat kaipaavansa isänmaata.

¹⁴ Borey kaŋ yaŋ go ga ci yaadin binde go ga cabe taray kwaaray kaŋ ngey go ga ngey boŋ laabu ceeci no.

¹⁵Mutta jos heidän mielessään olisi ollut se maa, josta he olivat lähteneet, he olisivat toki voineet palata sinne.

¹⁵ Zama d'i laakaley go nango kaŋ i fun din gaa no, doŋ i ga du daama ka ye noodin.

¹⁶Ei, he odottivat parempaa, taivaallista isänmaata. Sen tähden ei Jumalakaan häpeä heitä, vaan sallii itseään kutsuttavan heidän Jumalakseen, sillä hän on heitä varten jo rakentanut valmiin kaupungin.

¹⁶ Amma sohõ, laabu kaŋ ga bis'a booriyaŋ no i goono ga ceeci, kaŋ ti beene wano. Woodin sabbay se manti haawi hari no Irikoy se i ma ne a se ngey Irikoyo, zama a na birni soola i se.

¹⁷Usko sai Abrahamin tuomaan Iisakin uhriksi, kun hänet pantiin koetteelle. Hän oli valmis uhraamaan ainoan poikansa, vaikka oli saanut lupaukset,

¹⁷ Cimbeeri ra no Ibrahim, waato kaŋ Irikoy n'a gosi, a na Isaka salle sargay. Oho, Ibrahim kaŋ du alkawley go ga nga ize follonka salle,

¹⁸vaikka hänelle oli sanottu: "Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi."

¹⁸ kaŋ ciine ra Irikoy ne: «Isaka gaa no ni banda ga fun.»

¹⁹Hän päätteli, että Jumala kykenee jopa herättämään kuolleen, ja niin hän sai poikansa takaisin, ylösnousemuksen ennusmerkkinä.

¹⁹ Ibrahim lasaabu kaŋ Irikoy gonda dabari ka Isaka tunandi ka kaa baa buukoy game ra. Misa ra mo no woodin te.

²⁰Uskon tähden, tulevaisuus mielessään, antoi Iisak siunauksensa Jaakobille ja Esaulle.

²⁰ Cimbeeri ra no Isaka na Yakuba nda Isuwa albarkandi hayey kaŋ ga aniya ka kaa boŋ.

²¹Uskon tähden siunasi kuoleva Jaakob Joosefin kummankin pojan ja rukoili sauvaansa vasten kumartuneena.

²¹ Cimbeeri ra no Yakuba, waato kaŋ a go ga ba ka bu, a na Yusufu ize hinka kulu albarkandi. A jeeri nga goobo gaa ka sududu mo.

²²Uskon tähden puhui Joosef loppunsa lähetessä siitä, että Israelin kansa kerran lähtee Egyptistä, ja määräsi, mitä hänen luilleen oli tehtävä.

²² Cimbeeri ra no Yusufu, waato kaŋ a maan buuyaŋ, a na Israyla kundey dirawo ciine te, k'i lordi mo nga biriyey ciine ra.

²³Usko sai Mooseksen vanhemmat pitämään poikaansa piilossa kolme kuukautta. Lapsi oli heidän silmissään ihmeen kaunis, eivätkä he pelänneet kuninkaan määräystä.

²³ Waato kaŋ i na Musa hay, cimbeeri ra no a hayrey n'a tugu handu hinza, zama i di kaŋ zanka no kaŋ ga sogo. I mana humburu bonkoono lordo mo.

²⁴Koska Mooses uskoi, hän aikuiseksi vartuttuaan kieltäytyi esiintymästä faraon tyttären poikana.

²⁴ Cimbeeri ra no Musa, waato kaŋ a to albeeri, a wangu ka yadda i ma ne nga se Firawna ize wayo ize.

²⁵Hän mieluummin jakoi Jumalan kansan kärsimykset kuin hankki synnistä ohimenevää nautintoa.

²⁵ A suuban nga ma gurzugay Irikoy borey banda ka bisa nga ma zunubi kaani ŋwa alwaati kayna fo.

²⁶Hän näet piti Kristuksen osaksi tulevaa häväistystä suurempana rikkautena kuin koko Egyptin aarteita, sillä hän kiinnitti katseensa tulevaan palkintoon.

²⁶ A lasaabu kaŋ Almasihu sabbay se janceyaŋo bisa Misira laabu arzaka beeray, zama a na mo sinji Irikoy alhakko gaa.

²⁷Uskonsa tähden Mooses lähti Egyptistä kuninkaan vihaa pelkäämättä ja pysyi lujana, kuten pysyy se joka ikään kuin näkee Näkymättömän.

²⁷ Cimbeeri ra no a fay da Misira, a mana humburu bonkoono futa. A hin suuru mo, danga boro kaŋ di nga kaŋ mo si di.

²⁸Koska hän uskoi, hän pani toimeen pääsiäisen vieton ja veren sivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi israelilaisten lapsiin.

²⁸ Cimbeeri ra no a na Paska* bato da kuri say-sayyaŋo daŋ hala halacikwa ma si lamba i hay-jiney gaa.

²⁹Uskon voimalla israelilaiset kulkivat Punaisenmeren yli kuin kuivaa maata pitkin, mutta samaa yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.

²⁹ Cimbeeri ra no Israyla izey na Teeku Cira dumbandi, danga laabu kogo boŋ. Amma Misirancey, waato kaŋ i ne ngey ga te yaadin, haro n'i gon.

³⁰Uskon voimasta sortuivat Jerikon muurit, kun niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää.

³⁰ Cimbeeri ra no Yeriko birni cinarey kaŋ waato kaŋ Israyla izey n'i windi jirbi iyye.

³¹Koska portto Rahab uskoi, hän välttyi kuolemasta yhdessä niskoittelijoiden kanssa, sillä hän oli ottanut tiedustelijat ystävinä vastaan.

³¹ Cimbeeri ra no kaaruwa Rahab mana halaci murtantey banda, zama a na ma-cararey zumandi nda baani.

³²Mitäpä tähän enää lisäisin? Minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Barakista, Simsonista ja Jeftasta, Daavidista, Samuelista ja profeetoista.

³² Ifo no ay ga ne woodin banda? Zama alwaati ga gaze ay se d'ay ne ay ma Jideyon baaro dede, da Barak, da Samson, da Yafta, da Dawda, da Samuwila, da annabey mo.

³³Uskon voimalla he kukistivat valtakuntia, pitivät yllä oikeutta ja pääsivät näkemään lupausten täyttymisen. He tukkivat leijonien kidat,

³³ Cimbeeri ra no i na koytarayyaŋ zeeri, i na cimi goy te, i du alkawliyaŋ, i na muusu beeri yaŋ me daabu.

³⁴sammuttivat roihuavan tulen ja välttivät miekaniskut. He olivat heikkoja, mutta he voimistuivat, heistä tuli väkeviä sotureita, he työnsivät takaisin vihollisen joukot.

³⁴ I na danji dabaro wi, i na takuba me yana. Gaabi-jaŋay ra i du gaabi, i te wongaariyaŋ wongu ra, i na yawey wongu margayaŋ gaaray hal i zuru mo.

³⁵Jotkut naiset saivat kuolleet omaisensa elävinä takaisin. Monet kidutettiin hengiltä. He olivat torjuneet heille tarjotun vapautuksen, koska halusivat parempaan ylösnousemukseen.

³⁵ Wayboro fooyaŋ ye ka du ngey buukoy kaŋ yaŋ tun koyne. Amma boro fooyaŋ bu barzu karyaŋ ra, i mana yadda ngey ma fun kambe zama ngey ma du tunandiyaŋ kaŋ ga boori ka bisa afa din.

³⁶Toiset saivat osakseen pilkkaa ja ruoskaniskuja, jopa kahleet ja vankeuden.

³⁶ I na boro fooyaŋ mo si da hahaarayaŋ da barzuyaŋ, oho da sisiri nda kasu mo.

³⁷Heitä kivitettiin kuoliaaksi, heitä sahattiin kahtia ja surmattiin miekalla lyöden. He joutuivat kuljeksimaan lampaan- ja vuohennahat vaatteinaan, he kärsivät puutetta, heitä ahdistettiin ja piestiin.

³⁷ Afooyaŋ mo i n'i catu ka wi da tondiyaŋ, i n'i si, i n'i dumbu ka fay ihinka nda garza. I n'i wi da takuba. I bar-bare nda feeji nda hincin kuuru bankaarayyaŋ ngey gaa. I go moori nda gurzugay da taabi ra, --

³⁸He olivat liian hyviä tähän maailmaan, ja niin heidän oli harhailtava autiomaassa ja vuorilla ja asuttava luolissa ja maakuopissa.

³⁸ ngey kaŋ ndunnya mana to i beera gaa. -- I go ga dira ka windi ganjo ra da tondi kuukey ra, i goro tondi guusey da laabu guusey ra.

³⁹Kaikista näistä on heidän uskonsa perusteella annettu kirjoituksissa hyvä todistus, mutta sitä, mikä on luvattu, he eivät vielä saaneet.

³⁹ Borey wo kulu mo kaŋ du seeda ngey cimbeero do mana du alkawlo toonandiyaŋo,

⁴⁰Jumalalla oli näet meitä varten varattuna vielä parempaa, eivätkä he siksi voineet päästä täydellisyyteen ilman meitä.

⁴⁰ zama Irikoy na hay fo soola iri se kaŋ ga boori gumo hal i ma si ciya toonanteyaŋ kala in d'ey care banda.