¹Minä näin, että valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä oli kirjakäärö. Se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin ja sinetöity seitsemällä sinetillä.

¹ Nga kaŋ go ga goro karga boŋ, a kambe ŋwaaro ra ay di tira kunkunante fo. Hantumyaŋ go a gaa a ra haray da taray. I n'a kawaatimandi nda kawaatimi iyye.

²Ja minä näin mahtavan enkelin, joka kuulutti kovalla äänellä: "Kuka on arvollinen avaamaan kirjan ja murtamaan sen sinetit?"

² Ay di malayka gaabikooni fo mo goono ga fe da jinde beeri ka ne: «May no to a ma tira feeri, a m'a kawaatimey feeri mo?»

³Mutta ei ollut ketään, ei taivaassa, ei maan päällä eikä maan alla, joka olisi kyennyt avaamaan kirjan tai edes katsomaan siihen.

³ Boro kulu si no beena ra, wala ndunnya boŋ, wala ndunnya cire, kaŋ ga hin ka tira feeri, wala a m'a guna.

⁴Minä itkin katkerasti, kun ei löytynyt ketään, joka olisi ollut arvollinen avaamaan kirjan tai katsomaan siihen.

⁴ Ay hẽ gumo mo kaŋ i mana du boro kulu kaŋ ga to ka tira feeri, wala a m'a guna.

⁵Mutta yksi vanhimmista sanoi minulle: "Älä itke. Juudan heimon leijona, Daavidin juuriverso, on saanut voiton! Hän avaa kirjan ja murtaa kaikki seitsemän sinettiä."

⁵ Kal arkusey ra boro fo ne ay se: «Ma si hẽ! Guna, muusu beero kaŋ fun Yahuda kunda ra, Dawda kaajo, nga no ka te zaama kaŋ a ga tira feeri, nga nd'a kawaatimi iyya.»

⁶Ja minä näin, että valtaistuimen ja neljän olennon edessä vanhinten keskellä seisoi karitsa. Se oli kuin teurastettu, ja sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää -- ne Jumalan seitsemän henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan.

⁶ Karga nda fundikooni taaca din bindo ra, da arkusey game ra mo, ay di Feej'ize fo go ga kay, danga i n'a wi no. A gonda hilli iyye da mo iyye -- Irikoy Biya iyya nooya kaŋ yaŋ i g'i donton i ma koy ndunnya kulu ra.

⁷Se astui lähemmäs ja otti kirjan valtaistuimella istuvan oikeasta kädestä.

⁷ A kaa ka tira ta nga kaŋ go ga goro karga boŋ din kambe ŋwaaro ra.

⁸Kun Karitsa otti kirjan, ne neljä olentoa ja kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyivät hänen eteensä. Vanhimmilla oli kaikilla harppu ja kultamalja täynnä uhrisavua, pyhien rukouksia.

⁸ Alwaato kaŋ a na tira ta, fundikooni taaca din da arkusu waranka cindi taaca ye ganda Feej'izo jine. I afo kulu gonda moolo da wura cambuyaŋ kaŋ to da dugu. Hanantey adduwey nooya.

⁹He lauloivat uuden laulun: -- Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinut on teurastettu, olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmisiä kaikista heimoista, kaikista kielistä, kansoista ja maista.

⁹ I go ga baytu taji te ka ne: «Nin no to ni ma tira sambu k'a kawaatimey feeri. Zama i na ni wi, koyne, ni na borey day Irikoy se da ni kuro, kundey kulu, da deene kulu, da jama kulu, da dumey kulu ra.

¹⁰Olet tehnyt heistä kuningassuvun, meidän Jumalamme pappeja; he tulevat hallitsemaan maan päällä.

¹⁰ Ni n'i ciya koytaray da alfagayaŋ iri Irikoyo se. I ga koytaray ŋwa mo ndunnya boŋ.»

¹¹Valtaistuimen, olentojen ja vanhinten ympärillä näin suuren joukon enkeleitä ja kuulin heidän äänensä. Heitä oli lukemattomia, kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat,

¹¹ Ay guna koyne. Ay maa malayka boobo jindey kaŋ yaŋ go ga karga nda fundikooney din da arkusey din windi. I baayaŋo mo jama nda jama no, da zambar-zambarey.

¹²ja he lausuivat kovalla äänellä: -- Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan vallan, rikkauden, viisauden ja voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen.

¹² Da jinde beeri no i goono ga ne: «Feej'izo kaŋ i wi din, nga no to a ma du dabari, da arzaka, da laakal, da gaabi, nda beeray, da darza, da albarka!»

¹³Ja minä kuulin, kuinka kaikki luodut taivaassa, maan päällä, maan alla ja meressä, kaikki mitä niissä on, lausuivat: -- Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti.

¹³ Koyne, takahari kulu kaŋ go beena ra, da ndunnya boŋ, da ndunnya cire, da teeko boŋ da haŋ kaŋ go i ra kulu, ay maa i goono ga ne: «Albarka, da beeray, da darza, da dabari ma bara hal abada abadin, nga kaŋ goono ga goro karga boŋ, da Feej'izo mo se!»

¹⁴Ne neljä olentoa sanoivat: "Aamen", ja vanhimmat heittäytyivät kasvoilleen ja osoittivat kunnioitustaan.

¹⁴ Fundikooni taaca din mo goono ga ne: «Amin!» Arkusey mo ye ganda ka sududu.