¹Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:

²-- Onko mielestäsi oikein, että sanot: "Minä olen oikeassa, Jumala väärässä!"

³Tai että kysyt: "Mitä minä siitä hyödyn, että pysyttelen irti synnistä?"

⁴Minä vastaan sinulle selvin sanoin ja vastaan vielä ystävillesikin!

⁵Kohota katseesi ylös taivaalle ja katso pilviä. Ne ovat korkealla sinun yläpuolellasi.

⁶Jos sinä teet syntiä, mitä se häntä liikuttaa? Jos teet vielä enemmän syntiä, mitä se hänelle merkitsee?

⁷Tai jos elät oikein, mitä hän siitä hyötyy? Mitä sinä pystyisit hänelle antamaan!

⁸Ihmistä, itsesi kaltaista, sinun syntisi satuttavat, ihmisten hyväksi koituu se, että elät oikein.

⁹Ihmiset itkevät sortoa ja riistoa, huutavat apua maan mahtavien vallan alla.

¹⁰Kukaan ei kysy: "Missä on Jumala, minun luojani, hän, joka yön pimeydessäkin kohottaa huulillemme ylistyslaulun,

¹¹hän, joka opettaa meidät taitavammiksi kuin maan eläimet ja viisaammiksi kuin taivaan linnut?"

¹²He huutavat apua, mutta heidän pahuutensa ja röyhkeytensä tähden hän ei vastaa.

¹³Turha heidän on huutaa. Jumala ei kuule, Kaikkivaltias ei heihin katso.

¹⁴Väitätkö todella, ettei hän näe sinun asiaasi? Odota, Job. Sinun asiasi on kyllä vireillä.

¹⁵Mutta jos nyt Jumalan viha ei olekaan syttynyt, jos hän ei vaadi tilille, jos ihmisen julkeus ei häntä liikuta,

¹⁶turhaa ääntä Job pitää, turhaan hän syytää tyhjiä sanoja.