1その日デボラとアビノアムの子バラクは歌って言った。
1Huchiin Debora leh Abinoam tapa Barakin huai niin,
2「イスラエルの指導者たちは先に立ち、民は喜び勇んで進み出た。主をさんびせよ。
2Israel phu a lakna ah Toupa phat un, mipite kilawp takin a kipeta uhi.
3もろもろの王よ聞け、もろもろの君よ、耳を傾けよ。わたしは主に向かって歌おう、わたしはイスラエルの神、主をほめたたえよう。
3Aw, nou kumpipate aw, ngaikhia unla; aw, nou heutute aw, bil na doh un; kei mahmahin Toupa pahtawiin la ka sa dinga, Toupa, Israelte Pathian phatin la ka sa ding.
4主よ、あなたがセイルを出、エドムの地から進まれたとき、地は震い、天はしたたり、雲は水をしたたらせた。
4Toupa, Seir gam akipana na hongpai khiaka, Edom pawn akipan na hongpawtin, lei a ling dudupa, vante leng a hong taka, ahi, meiten vuah a zusak.
5もろもろの山は主の前に揺り動き、シナイの主、すなわちイスラエルの神、主の前に揺り動いた。
5Tangte Toupa maah a hongchima, Siani tang lam mahleng Toupa Israelte Pathian maah.
6アナテの子シャムガルのとき、ヤエルの時には隊商は絶え、旅人はわき道をとおった。
6Anath tapa Samgar damlaite leh, Jael damlaitein, lamliante tot louhin a oma, zin leh leng te lah lampi maimai ahte a pai zo jel uh.
7イスラエルには農民が絶え、かれらは絶え果てたが、デボラよ、ついにあなたは立ちあがり、立ってイスラエルの母となった。
7Israel gama khuate luah louhin a tul khina, a tul khin hi, kei Debora ka gamtanga, Israel gam nu ka gamtat masiah.
8人々が新しい神々を選んだとき、戦いは門に及んだ。イスラエルの四万人のうちに、盾あるいは槍の見られたことがあったか。
8Pathian thakte a tel ua; huchiin kulh kongkhak bulahte kidouna a hongoma: Israel gama mi sing li tak lakah lum leh tei himhim om a om hia?
9わたしの心は民のうちの喜び勇んで進み出たイスラエルのつかさたちと共にある。主をさんびせよ。
9Ka lungsim jaw Israelte vaihawmpa, mipite kianga lunglut taka kipiate lamah a om: Toupa phat un.
10茶色のろばに乗るもの、毛氈の上にすわるもの、および道を歩むものよ、共に歌え。
10Pau un, nou sabengtung kang tunga tute, nou vaihawmnaa tute, leh lampia paite.
11楽人の調べは水くむ所に聞える。かれらはそこで主の救を唱え、イスラエルの農民の救を唱えている。その時、主の民は門に下って行った。
11Thal kapmite husa himhim jakphak louh, tui tawina munah Toupa thil dik hihte a gen a gen ua, Israel gam tunga thil dik hihte ngei. Huchiin Toupa mipite kulh kongkhak lamahte a pai suk ua.
12起きよ、起きよ、デボラ。起きよ、起きよ、歌をうたえ。立てよ、バラク、とりこを捕えよ、アビノアムの子よ。
12Thouin, thouin, Debora; thouin, thouin, lasa in: thouin, Barak nang Abinoam tapa, na matte sal din piin.
13その時、残った者は尊い者のように下って行き、主の民は勇士のように下って行った。
13Huchiin mi lian omlai zekte leh mipi a hongpai suk ua; mi hattak honsual pih dingin Toupa a hongpai suk ta.
14彼らはエフライムから出て谷に進み、兄弟ベニヤミンはあなたの民のうちにある。マキルからはつかさたちが下って行き、ゼブルンからは指揮を執るものが下って行った。
14Amalek zungzamte bel Ephraim akipanin a hongpai suka; Benjamin, na mite laka miten nang a honjui uh, Makir akipanin gam vaihawmmite a hong pai suk ua, huan, Zebulun akipanin laigelhmi chiang tawimite a hongpai suk uh.
15イッサカルの君たちはデボラと共におり、イッサカルはバラクと同じく、直ちにそのあとについて谷に突進した。しかしルベンの氏族は大いに思案した。
15Isakar mi liante Debora kiangah a tel ua; Isakar bangin, Barak leng: Guam lamah amah toh a tai suk ek ua. Reubente tui luannate ah a tup uh a lian mahmah hi.
16なぜ、あなたは、おりの間にとどまって、羊の群れに笛吹くのを聞いているのか。ルベンの氏族は大いに思案した。
16Bangdia belam huang kal khawnga tu nilouh, belam hon sapna tamngai ngai ding lelin? Reubente tui luannate ah hoih taka na ngaihtuah khiakna uh a om.
17ギレアデはヨルダンの向こうにとどまっていた。なぜ、ダンは舟のかたわらにとどまったか。アセルは浜べに座し、その波止場のかたわらにとどまっていた。
17Gileadte Jordan galah a om nilouh ua: huan, Dante bangdia longte khawnga om nilouh uh ahia? Aserte tuipi piau ah a tu kinken ua, a tuipimengte khawng uah a om nilouh uh.
18ゼブルンは命をすてて、死を恐れぬ民である。野の高い所におるナフタリもまたそうであった。
18Zebulunte leh Naphtalite pawn mun sanga sih ngap gige mi ahi uh.
19もろもろの王たちはきて戦った。その時カナンの王たちは、メギドの水のほとりのタアナクで戦った。彼らは一片の銀をも獲なかった。
19Kumpipaten a hongsual ua, huchiin kanan kumpipaten Megido tuikiang, Taanak khuaah a sual ua: sumlak himhim a neikei uh.
20もろもろの星は天より戦い、その軌道をはなれてシセラと戦った。
20Van akipanin a honsual ua; Aksiten a mun ua kipanin Sisera a honsual uh.
21キションの川は彼らを押し流した、激しく流れる川、キションの川。わが魂よ、勇ましく進め。
21Kison luiin amaute a tai manga, nidanglai lui, Kison luiin, Aw ka kha, hattakin paijel in.
22その時、軍馬ははせ駆けり、馬のひずめは地を踏みならした。
22Huchiin sakolte a kipek thotthot ua, sakol hatte a tawmtawm jiak un.
23主の使は言った、『メロズをのろえ、激しくその民をのろえ、彼らはきて主を助けず、主を助けて勇士を攻めなかったからである』。
23Merozi hamsiat un, Toupa Angelin a chi, huailaia omte nakpi takin hamsiat un; Toupa panpihin, Toupan mi hattak a sualna panpih dinga a hong louh jiak un.
24ケニびとヘベルの妻ヤエルは、女のうちの最も恵まれた者、天幕に住む女のうち最も恵まれた者である。
24Numei laklakah Jael, Ken mi Heber zi nuamsapen ahi ding, numei puanina tengte laklakah nuamsapen ahi ding.
25シセラが水を求めると、ヤエルは乳を与えた。すなわち貴重な鉢に凝乳を盛ってささげた。
25Amah tui a hongngena, nawitui ana pia a: mi hoih nouin nawitui dat ana piaa.
26ヤエルはくぎに手をかけ、右手に重い槌をとって、シセラを打ち、その頭を砕き、粉々にして、そのこめかみを打ち貫いた。
26Kilhna a tawia, a taklamin nasemmi sek; huan, sekin Sisera a khena, a lu ah a khen paisuaka, ahi, a haijek ah a khena, a khen tal vengvong.
27シセラはヤエルの足もとにかがんで倒れ伏し、その足もとにかがんで倒れ、そのかがんだ所に倒れて死んだ。
27A khe bulah a kuna, a puka, a luma: a khe bulah a kun a, a puktaa: a pukna munah a sita hi.
28シセラの母は窓からながめ、格子窓から叫んで言った、『どうして彼の車の来るのがおそいのか、どうして彼の車の歩みがはかどらないのか』。
28Sisera nu bel tawlet ah a daka, vathangkalh awngah a sama, Bangachia a kangtalai hongtung hak ahi? Bangachia a kangtalai khe zekai ahia? a chi.
29その侍女たちの賢い者は答え、母またみずからおのれに答えて言った、
29A numei pilten a nadawng ua, ahi, amah leh amah a kidawng tawm nawna,
30『彼らは獲物を得て、それを分けているのではないか、人ごとにひとり、ふたりのおなごを取り、シセラの獲物は色染めの衣、縫い取りした色染めの衣の獲物であろう。すなわち縫い取りした色染めの衣二つを、獲物としてそのくびにまとうであろう』。主よ、あなたの敵はみなこのように滅び、あなたを愛する者を太陽の勢いよく上るようにしてください」。こうして後、国は四十年のあいだ太平であった。
30A mu zou ta kei ua hia? Gallak kihawmta lou uhia? Mi chihin nungak nih hiam khat hiam chiat; Sisera tan ding bel gallak puan ze tuamtuam, gallak puan ze kilawm, ze tuamtuam, gallak ngawnga velh ding puan a lang niha ze kilawm, ze tuamtuam, chiin.Huchibangin aw Toupa, na melmate tengteng mangthang vek uhenla: amah itte bel hattak a pai, ni bang hi uhen, chiin la a sa uh. Huan, gam bel kum sawmli sung galmuangin a oma.
31主よ、あなたの敵はみなこのように滅び、あなたを愛する者を太陽の勢いよく上るようにしてください」。こうして後、国は四十年のあいだ太平であった。
31Huchibangin aw Toupa, na melmate tengteng mangthang vek uhenla: amah itte bel hattak a pai, ni bang hi uhen, chiin la a sa uh. Huan, gam bel kum sawmli sung galmuangin a oma.