1Vieną dieną Dievo sūnūs vėl susirinko Viešpaties akivaizdoje; šėtonas atėjo su jais ir stojo prieš Dievą.
1TOUPA Pathian tapate ahongkilak ni uh a om nawna, huan a lak uah Setan leng a hongpai sama TOUPA maa kilak ding in.
2Viešpats paklausė jo: “Iš kur ateini?” Šėtonas atsakė Viešpačiui: “Aš vaikštinėjau po visą žemę”.
2Huan TOUPAN Setan kiangah, Kaw hongkipan na hia? a chi a. Huan Setanin TOUPA a dawnga, Leia langkhat langkhata hoha, a sunga tou vaka suk vak ka hi, a chi a.
3Viešpats klausė šėtoną: “Ar atkreipei dėmesį į mano tarną Jobą? Juk žemėje nėra jam lygaus. Jis yra tobulas ir teisus, bijo Dievo ir vengia pikto. Jis ir toliau lieka man ištikimas, nors tu mane sukurstei prieš jį, kad be priežasties jam kenkčiau”.
3Huan TOUPAN Setan kiangah, Ka sikha Job na ngaihtuah ngei hia? amah banga hoihkim leh mi tang, Pathian kihtaa hoihlou mudah leiah lah kuamah a om ngal keia: amah siatna dingin hon tangsak mah lechin, a ginomna a len chinten hi, a chi a.
4Šėtonas atsakė Viešpačiui: “Oda už odą, bet žmogus viską atiduos, kad liktų gyvas.
4Huan Setanin TOUPA a dawnga, Vun sikin vun, ahi, mihingin a neih tengteng hinna sikin a pe ding hi.
5Bet ištiesk savo ranką ir paliesk jo kaulus ir kūną, ir jis keiks Tave į akis”.
5Himahleh tuin na khut khainla, a guh leh a sa khoih lechin, huan na maitangah nang hon gense ding hi, a chi a.
6Viešpats tarė šėtonui: “Jis tavo rankose. Tik nepaliesk jo gyvybės”.
6Huan TOUPAN Setan kiangah, Ngaiin, Amah na khut ah a om hi; a hinna leltak hawiin, a chi a.
7Šėtonas pasišalino iš Viešpaties akivaizdos ir ištiko Jobą skaudžiomis votimis nuo kojų padų iki viršugalvio.
7Huchiin Setan a pawt khiaa TOUPA ma akipanin, meima tumin a khepek nuai akipan a lujang tanin Job a gawta.
8Jis sėdėjo pelenuose ir, paėmęs šukę, gramdė pūlius.
8Huchiin aman kikhuatna dingin belpei a laa; huan meivu lakah a tuta hi.
9Jo žmona jam tarė: “Ar tu vis dar laikaisi savo ištikimybės? Prakeik Dievą ir mirk”.
9Huchihlaiin a jiin a kiangah, Na ginomna len chinten lailai na hi hia? Pathian gensia inla, siin, a chi a.
10Jobas jai atsakė: “Tu kalbi kaip viena iš kvailų moterų. Argi priimtume gera iš Dievo rankos, o pikta nepriimtume?” Visu tuo Jobas nenusidėjo savo lūpomis.
10Himahleh a kiangah, Numei haite thugente laka khat bangin thu na gen. Bang ahia? Pathian khut ah hoih i mu dia, hoihlou leng i mu kei dia hia? a chi a. Hiai tengtengah Jobin a muk in thil a hihkhial kei hi.
11Trys Jobo draugai: temanas Elifazas, šuachas Bildadas ir naamatietis Cofaras, išgirdę apie Jobo nelaimę, susitarė ir atėjo gedėti su juo ir jį paguosti.
11Huchia Job lawm thumten a tunga hiai hoihlou hongtung tengteng a jak un, amau mi chih amah mun akipanin a hong ua: Elipha Teman mi leh, Bildad Sua mi leh Zophar Naaman mi: huan amah kah ding leh amah lungmuan dingin hoh khawm dingin thuseh a bawl uhi.
12Pamatę jį iš tolo, nepažino jo. Jie perplėšė savo apsiaustus, balsiai verkė ir mėtė dulkes virš savo galvų link dangaus.
12Huan gamla pia a dak touh uleh, amah a theikei ua, huan nakpiin a kikou khia ua, a kapta uhi; huan a puannaktual uh michihin a botkek ua, a lu tang uah van lamah leivui a khita uhi.Huchiin a kiangah leitungah ni sagih leh jan sagih a tu ua, a kiangah kuamahin thu khat leng a gen kei uh: a lungkhamna a thupi mahmah chih lah a thei ngal ua.
13Septynias dienas ir septynias naktis jie sėdėjo su juo ant žemės; nė vienas nepratarė žodžio, nes jie matė, kad jo kančia labai didelė.
13Huchiin a kiangah leitungah ni sagih leh jan sagih a tu ua, a kiangah kuamahin thu khat leng a gen kei uh: a lungkhamna a thupi mahmah chih lah a thei ngal ua.