¹¶ I korero ano hoki a Erihu, i mea,

¹Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:

²Whakarongo ki aku kupu, e te hunga whakaaro nui; kia whai taringa ki ahau, e te hunga mohio.

²-- Kuunnelkaa minun puhettani, te viisaat miehet, te, joilla on paljon tietoa, tarkatkaa, mitä minä sanon!

³E whakamatau ana hoki te taringa i te kupu, e pera ana me ta te mangai ki te reka o te kai.

³Kieli maistelee ruoan, korva koettelee sanat.

⁴Ko ta tatou e whiriwhiri ai ma tatou ko te mea tika: kia mohiotia hoki e tatou, e tenei, e tenei, ko te aha te mea pai.

⁴Tutkikaamme siis yhdessä, mikä on oikein, selvittäkäämme, mikä on hyvää.

⁵Kua mea nei hoki a Hopa, He tika taku, a kua whakapeaua ketia e te Atua te whakawa moku:

⁵Job sanoo: "Minä olen syytön, Jumala on kohdellut minua väärin!

⁶Ahakoa kei ahau te tika ka kiia ahau he tangata teka; e kore e mahu toku werohanga, ahakoa kahore oku he.

⁶Vaikka puhun totta, valehtelijana minua pidetään, vaikka en ole tehnyt syntiä, nuolet lävistävät minut."

⁷Ko wai te tangata e rite ki a Hopa, me te mea he wai te tawai e inumia ana e ia?

⁷Millainen mies onkaan tämä Job! Niin kuin vesi virtaa, niin virtaa pilkkapuhe hänen huuliltaan.

⁸Kua uru nei ki te tira o nga kaimahi i te he, a e haere tahi ana me nga tangata kikino.

⁸Pahantekijöiden seuraan hän lyöttäytyy, jumalattomien joukossa hän kulkee.

⁹Kua mea hoki ia, Kahore he painga ki te tangata ki te ahuareka atu ia ki te Atua.

⁹Näin hän sanoo: "Ei kannata ihmisen olla Jumalalle mieliksi!"

¹⁰¶ No reira whakarongo mai ki ahau, e nga tangata ngakau mohio: e kore rawa te Atua e mahi i te kino; e kore rawa hoki te Kaha Rawa e mahi i te he.

¹⁰Kuulkaa siis minua, te viisaat miehet! Mahdotonta ajatella, että Jumala tekisi väärin, että Kaikkivaltias toimisi vastoin oikeutta.

¹¹Ka utua hoki e ia te tangata mo tana mahi, ka rite hoki ki to te tangata ara nga mea e whakawhiwhia e ia ki a ia.

¹¹Hän rankaisee ihmistä tekojen mukaan. Miten mies vaeltaa, sen mukaan hänet palkitaan.

¹²Tika rawa, e kore te Atua e kino, e kore ano hoki te Kaha Rawa e whakaputa ke i te whakawa.

¹²Totisesti, Jumala ei tee vääryyttä, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.

¹³Na wai ia i mea hei kaitirotiro mo te whenua? Na wai hoki i whakatakoto nga tikanga mo te ao katoa?

¹³Kuka on antanut maan hänen hallintaansa? Kuka on uskonut hänen hoitoonsa maanpiirin?

¹⁴Ki te anga mai tona ngakau ki te tangata, ki te kohia atu e ia ki a ia tona wairua me tona manawa;

¹⁴Jos hän ajattelisi vain itseään ja vetäisi pois henkensä, elämän henkäyksen,

¹⁵Ka hemo ngatahi nga kikokiko katoa, a ka hoki ano te tangata ki te puehu.

¹⁵koko luomakunta menehtyisi hetkessä ja ihminen palaisi takaisin maan tomuun.

¹⁶¶ Na ki te mea he ngakau mohio tou, whakarongo ki tenei; kia whai taringa mai ki te reo o aku kupu.

¹⁶Jos sinulla on järkeä, kuuntele nyt, mitä minä sanon.

¹⁷E whai kingitanga ranei tetahi kotahi e kino ana ki te tika? E whakakino ranei koe ki te tangata tika, kaha hoki?

¹⁷Voisiko joku, joka halveksii oikeutta, pidellä kaikkeuden suitsia? Sanotko sinä vanhurskasta Jumalaa väärintekijäksi,

¹⁸E tau ana ranei te mea atu ki te kingi, He weriweri koe? ki nga rangatira ranei, He kino koutou?

¹⁸häntä, joka sanoo kuninkaalle: "Sinä kelvoton!" ja mahtimiehelle: "Sinä roisto!"

¹⁹Kia iti rawa iho ki a ia e kore nei e whakapai ki te kanohi o nga rangatira, e kore nei e hira ake tona pai ki te hunga whai rawa i nga rawakore? No te mea he mahi ratou katoa na ona ringa.

¹⁹Ei hän pidä ruhtinaiden puolta, hän ei aseta ylhäistä köyhän edelle -- kaikkihan he ovat hänen kättensä tekoa.

²⁰Kihai i aha kua mate ratou, kua mate i waenganui po; ka wiri te iwi, ka pahemo atu, ka riro te hunga nunui, kahore hoki he ringa.

²⁰He kuolevat äkkiä, keskellä yötä, kansat nousevat, kansat katoavat, valtiaat pyyhkäistään sivuun ihmiskäden koskematta.

²¹Kei runga hoki i nga ara o te tangata ona kanohi, e kitea ana e ia ona hikoinga katoa.

²¹Sillä hänen silmänsä tarkkaavat ihmisten teitä, hän näkee kaikki heidän askelensa.

²²Kahore he pouri, kahore he atarangi o te mate e piri ai nga kaimahi i te kino.

²²Ei ole niin mustaa pimeyttä, että pahantekijä voisi siihen kätkeytyä.

²³E kore hoki e nui atu i te tika te mea e whakawaha e ia ki te tangata, e haere ai ia ki te aroaro o te Atua ki te whakawa.

²³Ei Jumala ilmoita hetkeä, jolloin ihminen kutsutaan tuomiolle.

²⁴Ka wawahia e ia nga tangata nunui, te mohiotia nga ara, a whakaturia ake etahi atu i muri i a ratou.

²⁴Ei hän kuulustele ketään. Hän murskaa mahtavat ja asettaa heidän paikalleen toiset miehet.

²⁵Na e mohio ana ia ki a ratou mahi; a hurihia ake ratou e ia i te po, a mongamonga noa ratou.

²⁵Hän seuraa tarkoin heidän toimiaan, yön tullen hän syöksee heidät alas ja murskaa heidät.

²⁶He hunga kino ratou, pakia iho e ia i te tirohanga a te tangata;

²⁶Hän rankaisee heitä heidän rikoksistaan julkisella paikalla, kaikkien nähden,

²⁷Mo ratou i tahuri ke i te whai i a ia, kihai hoki i whakaaro ki tetahi o ona ara:

²⁷koska he ovat poikenneet hänen teiltään eivätkä enää kulje hänen askelissaan.

²⁸Na ratou hoki i puta ai te tangi a te rawakore ki a ia, a rongo ana ia ki te tangi a te hunga e tukinotia ana.

²⁸He eivät kuule kurjien itkua -- Jumala sen kuulee.

²⁹Ki te meinga e ia kia ata noho, ko wai hei whakararuraru? A ki te huna e ia tona kanohi, ko wai e kite i a ia? ahakoa i meatia ki te iwi, ki te tangata ranei, rite tonu.

²⁹Mutta jos Jumala pysyy vaiti, kuka voi häntä syyttää? Jos hän peittää kasvonsa, kuka hänet näkee? Mitä voivat kansat tai ihmiset,

³⁰Kore ake te whakaponokore e whai kingitanga, kore ake te iwi e mahangatia.

³⁰kun jumalaton hallitsee maata ja saattaa kansan lankeamaan?

³¹¶ Kua mea atu ranei ki te Atua, Kua pehia ahau e te whiu, e kore ahau e mahi i te he a muri nei?

³¹Pitäisikö Jumalan sanoa: "Minä olen erehtynyt. Nyt en enää tee väärin.

³²Ko te mea kihai i kitea e ahau mau e whakaatu mai ki ahau; ki te mea i mahi ahau i te he, ka mutu taku.

³²Opeta sinä minulle se mitä minä en ymmärrä! Ehkä olen tehnyt vääryyttä, mutta enää en tee."

³³Kia rite ranei tana utu ki tau e mea ai, i whakakahoretia ai e koe? Mau te whiriwhiri, kahore maku: na mau e korero mai tau i mohio ai.

³³Sinunko mielesi mukaan hänen pitäisi palkita ja rangaista? Sinähän tässä olet kapinoinut. Sinun on nyt ratkaistava asia, ei minun. Jos jotakin tiedät, sano se!

³⁴Ka korero mai nga tangata ngakau mahara ki ahau, ae ra, nga tangata whakaaro nui e whakarongo ana ki ahau:

³⁴Minulle sanovat viisaat miehet, nuo, jotka minua kuuntelevat:

³⁵Kahore he matauranga o Hopa i a ia i korero ra, kahore hoki he mahara i roto i ana kupu.

³⁵"Job puhuu ajattelemattomasti, hänen sanoistaan puuttuu ymmärrys."

³⁶He pai me i whakamatauria a Hopa a te mutunga ra ano, mo ana kupu i whakahokia mai nei e ia, he mea i rite ki a nga tangata kikino.

³⁶Jatkukoot siis hänen koettelemuksensa, kun hän yhä vain puhuu pilkkaajan tavoin.

³⁷E tapiritia ana hoki e ia te tutu ki runga ki tona hara, kei te pakipaki ia i ona ringa i waenganui i a tatou, a whakanuia ana e ia ana kupu kite Atua.

³⁷Hän on tehnyt syntiä, hän kapinoi. Hän ojentaa meille kätensä mutta jatkaa puhettaan Jumalaa vastaan.