¹¶ E taku tama, ki te mea ko tau hei whakakapi mo ta tou hoa, ki te mea kua papaki tou ringa mo te tangata ke,

¹Poikani, jos olet toisen puolesta mennyt takuuseen, lyönyt kättä vieraan kanssa,

²Kua oti koe te mahanga e nga kupu a tou mangai, kua mau koe i nga kupu a tou mangai.

²jos omat puheesi ovat kietoneet sinut verkkoonsa, lupauksesi vanginneet sinut ansaan,

³Meinga tenei inaianei, e taku tama, kia ora ai koe, he mea hoki kua taka koe ki roto ki te ringa o tou hoa; haere whakaiti i a koe, a ka tohe ki tou hoa.

³vieneet sinut vieraan ihmisen käsiin, tee silloin näin, poikani, jotta pelastuisit: Mene ja vetoa häneen, ahdista häntä pyynnöilläsi,

⁴Kei tukua iho te moe ki ou kanohi; kei tunewha ou kamo.

⁴älä suo silmillesi unta äläkä luomillesi lepoa.

⁵Whakaora i a koe ano he anaterope i roto i te ringa o te kaiwhai, ano he manu i roto i te ringa o te kaihopu.

⁵Pelasta itsesi niin kuin pakeneva gaselli, kuin lintu, joka väistää pyyntimiehen paulan.

⁶¶ Haere ki te popokorua, e te tangata mangere, matakitakina iho ona ara, kia nui ai ou whakaaro:

⁶Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi.

⁷Kahore nei ona kaitohutohu, ona kaitirotiro, ona rangatira,

⁷Ei sillä ole ketään käskijää, ei herraa eikä hallitsijaa,

⁸Heoi e mahi kai ana mana i te raumati, e kohikohi ana i te kai mana i te kotinga witi.

⁸ja silti se kerää kesällä ruokansa ja täyttää varastonsa korjuun aikaan.

⁹Kia pehea ake te roa o tau takoto, e te tangata mangere? A hea koe maranga ai i tau moe?

⁹Kuinka kauan sinä, laiskuri, makaat, milloin havahdut unestasi?

¹⁰Kia iti ake nei te wahi e parangia ai, kia iti ake nei te moe, kia iti ake te kotuinga o nga ringa i a koe e takoto na:

¹⁰Nuku vielä hiukan, torku hiukan, makaa kädet ristissä vielä hetki,

¹¹Na ka rite ki te kaipahua te putanga mai o te muhore ki a koe, tou rawakore, ano he tangata he patu nei tana.

¹¹niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.

¹²¶ Ko te tangata kahore ona painga, ko te tangata hara, e haereere ana me te mangai tu ke;

¹²Kelvoton se ihminen, läpeensä paha, joka kaikkialla kieroilee,

¹³E whakakini ana ona kanohi, e korero ana ona waewae, e tuhi ana ona maihao;

¹³joka iskee silmää, tönäisee jalkaa, antaa sormillaan salaisen merkin.

¹⁴Kei roto te whanoke i tona ngakau, e whakatakoto ana ia i te kino i nga wa katoa; e rui ana ia i te ngangare.

¹⁴Kavalasti hän punoo juoniaan, ehtimiseen hän on riitoja rakentamassa.

¹⁵Mo reira ka huaki tata te aitua ki a ia; e kore e aha ka whatiia ia, te taea te rongoa.

¹⁵Siksi hän saa äkillisen lopun: hetkessä hän musertuu, eikä apua tule.

¹⁶E ono nga mea e kino ana ki a Ihowa; ae ra, e whitu nga mea e whakariharihangia ana e ia:

¹⁶Kuutta asiaa Herra vihaa, seitsemää hän ei edessään siedä:

¹⁷Ko te kanohi whakakake, ko te arero teka, ko nga ringa whakaheke i te toto harakore;

¹⁷ylpeitä silmiä, petollista kieltä, viattoman veren tahraamia käsiä,

¹⁸He ngakau e whakatakoto ana i nga whakaaro kikino, he waewae e hohoro ana te rere ki te hianga;

¹⁸sydäntä, joka punoo ilkeitä juonia, jalkoja, jotka rientävät rikoksen teille,

¹⁹He kaiwhakaatu teka e korero teka ana, ko te tangata hoki e rui ana i te ngangare ki waenganui i nga tuakana, i nga teina.

¹⁹väärää todistajaa ja vilpin puhujaa ja ihmistä, joka yllyttää veljen veljeä vastaan.

²⁰¶ E taku tama, puritia te whakahau a tou papa, kaua hoki e whakarerea te ture a tou whaea:

²⁰Poikani, pidä mielessäsi isäsi käskyt, älä väheksy äitisi opetusta.

²¹Kia mau tonu te takai ki tou ngakau, heia ki tou kaki.

²¹Ripusta ne kaulaasi, pidä aina niitä sydäntäsi vasten.

²²Ko tou kaiarahi ano tera ina haere koe; mana koe e tiaki ina takoto koe; ka korero mai ano ki a koe; ina ara koe.

²²Kun kuljet, ne ovat oppaanasi, kun nukut, ne pitävät vartiota, ja kun heräät, ne puhuvat sinulle.

²³He rama hoki te whakahau; a he marama te ture; ko nga riringa hoki, e whakaako ana, he ara ki te ora;

²³Käsky on lamppu, opetus on valo, kuri ja kasvatus on elämän tie.

²⁴Hei tiaki i a koe kei he i te wahine kino, i te whakapati a te arero o te wahine ke.

²⁴Ne varjelevat sinut pahalta naiselta, vieraan naisen liukkaalta kieleltä.

²⁵Kei hiahia koe ki tona ataahua i roto i tou ngakau; kei mau ano koe i ona kamo.

²⁵Älä eksy hänen kauneutensa lumoihin, älä mene ansaan, kun hän katsoo.

²⁶Ko te tukunga iho o te tangata he wahi taro, he mea mo te wahine kairau; ko ta te wahine purema e whai ana ko te wairua utu nui.

²⁶Portto pyytää vain leivän hinnan, mutta toisen miehen vaimo vie sinulta hengen.

²⁷E taea ranei e te tangata te tango i te ahi ki roto ki tona uma, a e kore ona kakahu e wera?

²⁷Voiko kukaan pitää sylissään hehkuvia kekäleitä ilman että vaatteet syttyvät tuleen?

²⁸E taea ranei e tetahi te haere i runga i nga waro ratarata, a e kore ona waewae e hunua?

²⁸Voiko kukaan kävellä tulisilla hiilillä ilman että jalat kärventyvät?

²⁹Ka pera ano te tangata e haere ana ki te wahine a tona hoa; e kore e kore ka whiua te tangata e pa ana ki a ia.

²⁹Samoin käy sen, joka lähestyy toisen vaimoa: joka toisen vaimoon kajoaa, on saava rangaistuksensa.

³⁰E kore e whakahaweatia e te tangata te tahae, ki te tahaetia e ia he mea e makona ai tona wairua i a hiakai ia.

³⁰Halveksitaanhan sitäkin, joka nälissään varastaa vain saadakseen syödä vatsansa täyteen --

³¹Otiia ki te kitea ia, kia takiwhitu ana e whakautu ai; me homai e ia nga rawa katoa o tona whare.

³¹kiinni jäätyään hän joutuu maksamaan seitsenkertaisesti, antamaan kaiken mitä omistaa.

³²Ko te tangata e puremu ana ki te wahine, kahore ona mohio: ko te tangata e pera ana, kei te whakangaro ia i tona wairua.

³²Mieletön siis se mies, joka viettelee toisen vaimon -- niin tekee vain se, joka ei hengestään piittaa.

³³He kaiakiko, he whakama te wahi mona; e kore ano tona ingoa kino e horoia atu.

³³Häntä odottaa raippa ja pilkka, lähtemätön on hänen häpeänsä.

³⁴He riri nui hoki na te tangata te hae; e kore ano e tohungia e ia i te ra rapu utu.

³⁴Sillä mustasukkaisen miehen raivo ei laannu, ei hän tunne sääliä, kun koston aika tulee,

³⁵E kore ia e manako ki tetahi utu; e kore hoki e tatu tona ngakau, ahakoa he nui au hakari e tapae ai.

³⁵ei lepy, vaikka häntä kuinka lepyttäisi, ei lauhdu, vaikka häntä kuinka lahjoisi.