¹Saul talte til Jonatan, sin sønn, og til alle sine tjenere om å drepe David; men Jonatan, Sauls sønn, hadde David meget kjær.

¹Saul puhui pojalleen Jonatanille ja kaikille miehilleen Daavidin surmaamisesta. Mutta Saulin poika Jonatan oli kovin kiintynyt Daavidiin

²Og Jonatan fortalte det til David og sa: Saul, min far, søker å drepe dig; ta dig nu i vare imorgen tidlig og bli i skjul og hold dig gjemt!

²ja sanoi hänelle: "Isäni Saul aikoo surmata sinut. Pidä varasi huomisaamuna, kätkeydy ja pysy piilossa.

³Så vil jeg gå ut og stå ved siden av min far på marken hvor du er, og jeg vil tale om dig til min far, og merker jeg noget, så skal jeg si dig det.

³Minä lähden yhdessä isäni kanssa ulos kaupungista sinnepäin, missä sinä olet, ja puhun siellä hänelle sinusta. Jos saan jotakin selville, kerron sen sinulle."

⁴Og Jonatan talte vel om David til Saul, sin far, og sa til ham: Kongen skulde ikke gjøre urett mot sin tjener David! For han har ikke syndet mot dig, og det han har gjort, har vært til stor nytte for dig;

⁴Jonatan puhui hyvää Daavidista isälleen Saulille ja sanoi: "Älköön kuninkaani tehkö vääryyttä palvelijalleen Daavidille, sillä hänkään ei ole tehnyt vääryyttä sinulle, vaan kaikki hänen tekonsa ovat koituneet sinun parhaaksesi.

⁵han satte sitt liv på spill og slo filisteren, og Herren lot hele Israel vinne en stor seier; du så det selv og gledet dig; hvorfor vil du da gjøre synd mot uskyldig blod og drepe David uten grunn?

⁵Oman henkensä uhalla hän tappoi tuon filistealaisen, ja Herra antoi silloin suuren voiton koko Israelille. Sinä näit sen itsekin ja iloitsit siitä. Miksi nyt vuodattaisit viatonta verta ja syyttä riistäisit Daavidilta hengen?"

⁶Saul hørte på Jonatans ord, og Saul svor: Så sant Herren lever: Han skal ikke drepes!

⁶Saul myöntyi Jonatanin puheisiin ja vannoi: "Niin totta kuin Herra elää, häntä ei surmata!"

⁷Da kalte Jonatan på David og fortalte ham alt dette; og Jonatan førte David til Saul, og han var hos ham som før.

⁷Jonatan kutsui sitten Daavidin luokseen ja kertoi hänelle, mitä Saul oli sanonut. Hän toi Daavidin takaisin Saulin luo, ja Daavid palveli Saulia kuten ennenkin.

⁸Men krigen varte ved; og David drog ut og stred mot filistrene og påførte dem et stort mannefall, og de flyktet for ham.

⁸Kun sota syttyi, Daavid lähti jälleen taistelemaan filistealaisia vastaan ja tuotti heille niin suuren tappion, että he hajaantuivat pakoon hänen tieltään.

⁹Og en ond ånd fra Herren kom over Saul mens han satt i sitt hus med sitt spyd i hånden, og David spilte på harpen.

⁹Herran lähettämä paha henki yllätti taas Saulin. Saul istui kotonaan keihäs kädessä, ja Daavid soitti harppua.

¹⁰Da søkte Saul å støte spydet gjennem David og inn i veggen; men han vek til side for Saul, så han støtte spydet i veggen. Samme natt flyktet David og slapp bort.

¹⁰Saul yritti naulita Daavidin seinään keihäällään, mutta Daavid väisti ja keihäs iskeytyi seinään. Daavid juoksi ulos ja pääsi pakoon. Samana yönä

¹¹Og Saul sendte bud til Davids hus for å vokte på ham og drepe ham om morgenen; men Mikal, Davids hustru, varslet ham om det og sa: Berger du ikke ditt liv inatt, så blir du drept imorgen.

¹¹Saul lähetti miehiä vartioimaan Daavidin taloa aikoen surmata hänet aamulla. Mutta Daavidin vaimo Mikal sanoi miehelleen: "Jos et hankkiudu turvaan tänä yönä, olet huomenna vainaja!"

¹²Og Mikal firte David ned gjennem vinduet, og han flyktet sin vei og slapp bort.

¹²Mikal laski Daavidin alas ikkunasta, ja hän pakeni ja pelastui.

¹³Så tok Mikal husguden og la den i sengen, og hun la et teppe av gjetehår ved dens hode og dekket den til med et klæde;

¹³Mikal pani vuoteeseen jumalankuvan, asetti pääpuoleen vuohenkarvatyynyn ja peitti ne vaatteella.

¹⁴og da Saul sendte bud for å hente David, sa hun: Han er syk.

¹⁴Kun Saul lähetti miehiä hakemaan Daavidia, Mikal sanoi: "Hän on sairaana."

¹⁵Så sendte Saul budene avsted for å få se David og sa: Bær ham hit til mig i sengen, forat han kan bli drept!

¹⁵Silloin Saul lähetti miehensä katsomaan Daavidia ja sanoi heille: "Kantakaa hänet vaikka vuoteineen tänne, niin että voimme tappaa hänet."

¹⁶Men da budene kom inn, fikk de se at det var husguden som lå i sengen med gjetehårsteppet ved hodet.

¹⁶Miehet menivät, mutta vuoteessa olikin vain jumalankuva ja pääpuolessa vuohenkarvatyyny.

¹⁷Da sa Saul til Mikal: Hvorfor har du narret mig således og latt min fiende slippe bort, så han er kommet unda? Mikal svarte Saul: Han sa til mig: La mig slippe bort, ellers slår jeg dig ihjel.

¹⁷Saul sanoi Mikalille: "Miksi petit minua näin? Miksi autoit vihamieheni pakenemaan?" Mikal vastasi Saulille: "Hän sanoi minulle: 'Auta minut pakoon tai minä tapan sinut.'"

¹⁸Da David var flyktet og hadde sloppet bort, kom han til Samuel i Rama og fortalte ham alt hvad Saul hadde gjort mot ham, og han og Samuel tok avsted til Nevajot og bodde der.

¹⁸Näin Daavid pääsi pakenemaan. Hän meni Samuelin luo Ramaan ja kertoi, mitä Saul oli tehnyt hänelle. Sitten hän ja Samuel menivät Najotiin ja jäivät sinne.

¹⁹Da Saul fikk spurt at David var i Nevajot ved Rama,

¹⁹Kun Saul sai tietää Daavidin olevan Raman Najotissa,

²⁰sendte han nogen menn for å hente David, og da de fikk se profetenes skare, som var i profetisk henrykkelse, og Samuel stående der som deres fører, da kom Guds Ånd over Sauls sendebud, så de og blev grepet av profetisk henrykkelse.

²⁰hän lähetti miehiä vangitsemaan hänet. Mutta kun Saulin miehet näkivät hurmostilassa olevan profeettajoukon ja Samuelin sitä johtamassa, Jumalan henki yllätti heidät ja hekin joutuivat hurmoksiin.

²¹Da Saul fikk vite dette, sendte han andre bud; men de blev og grepet av profetisk henrykkelse. Så sendte Saul bud igjen for tredje gang; men også de blev grepet av profetisk henrykkelse.

²¹Saatuaan tästä tiedon Saul lähetti toiset miehet, mutta hekin joutuivat hurmoksiin. Saul lähetti vielä kolmannet, mutta myös he joutuivat hurmoksiin.

²²Da gikk han selv til Rama, og da han kom til den store brønn i Seku, spurte han: Hvor er Samuel og David? De svarte: De er i Nevajot ved Rama.

²²Silloin Saul lähti itse Ramaan. Tultuaan Sekun suuren vesisäiliön kohdalle hän kysyi: "Missä Samuel ja Daavid ovat?" Hänelle vastattiin: "Tuolla Raman Najotissa."

²³Da han så gikk dit, til Nevajot ved Rama, kom Guds Ånd også over ham, så at han hele veien gikk i profetisk henrykkelse til han kom til Nevajot ved Rama.

²³Kun hän lähti kulkemaan sinnepäin, Jumalan henki yllätti myös hänet, niin että hän vaelsi hurmostilassa koko matkan Raman Najotiin saakka.

²⁴Da rev han og klærne av sig; også han var i profetisk henrykkelse mens han stod foran Samuel, og han falt ned og lå der naken* hele den dag og hele natten; derfor sier folk: Er også Saul blandt profetene? / {* d.e. uten overkjortel, JES 20, 2.}

²⁴Hänkin riisui vaatteensa ja riehui hurmoksissa Samuelin edessä kunnes kaatui maahan, ja siinä hän makasi alastomana koko sen päivän ja yön. Näin syntyi sananparsi "Onko Saulkin profeetta?".