¹Og Abraham tok sig atter en hustru; hun hette Ketura.

¹Abraham otti vielä uuden vaimon, jonka nimi oli Ketura.

²Med henne fikk han Simran og Joksan og Medan og Midian og Jisbak og Suah.

²Hän synnytti Abrahamille Simranin, Joksa- nin, Medanin, Midianin, Jisbakin ja Suahin.

³Og Joksan fikk sønnene Sjeba og Dedan; og Dedans barn var assurerne og letuserne og le'ummerne

³Jok- sanille syntyivät Saba ja Dedan. Dedanista polveutu- vat assurilaiset, letusilaiset ja leummilaiset.

⁴Og Midians barn var Efa og Efer og Hanok og Abida og Elda'a; alle disse var Keturas barn.

⁴Midianin pojat olivat Efa, Efer, Henok, Abida ja Eldaa. Nämä kaikki olivat Keturan jälkeläisiä.

⁵Og Abraham gav Isak alt det han eide.

⁵Abraham antoi koko omaisuutensa Iisakille.

⁶Men sønnene til de medhustruer som Abraham hadde, gav han gaver og lot dem, mens han enn levde, flytte bort fra Isak, sin sønn, østover, til Østerland.

⁶Sivuvaimojensa pojille hän antoi lahjoja, ja hän lähetti heidät vielä eläessään itään Kedemin maahan, pois poikansa Iisakin tieltä.

⁷Abrahams levetid og den alder han nådde, var hundre og fem og sytti år.

⁷Abraham eli kaikkiaan sataseitsemänkymmentäviisi vuotta.

⁸Så opgav Abraham ånden og døde i en god alderdom, gammel og mett av dager, og han blev samlet til sine fedre.

⁸Sitten hän kuoli rauhallisen vanhuuden jälkeen korkeassa iässä ja elämästä kyllänsä saanee- na, ja hänet otettiin isiensä luo.

⁹Og Isak og Ismael, hans sønner, begravde ham i Makpela-hulen på den mark som hadde tilhørt hetitten Efron, Sohars sønn, østenfor Mamre,

⁹Hänen poikansa Iisak ja Ismael hautasivat hänet Makpelan luolaan, joka sijaitsi heettiläisen Efronin, Soharin pojan, vainiolla Mamresta itään.

¹⁰den mark Abraham hadde kjøpt av Hets barn; der blev Abraham begravet likesom Sara, hans hustru.

¹⁰Tämän vainion Abraham oli ostanut heettiläisiltä, ja sinne on haudattu Abraham ja hänen vaimonsa Saara.

¹¹Og efter Abrahams død velsignet Gud Isak, hans sønn. Og Isak bodde ved brønnen Lakai Ro'i.

¹¹Abrahamin kuol- tua Jumalan siunaus seurasi hänen poikaansa Iisakia. Iisak jäi asumaan Lahai-Roin kaivon tienoille.

¹²Dette er Ismaels, Abrahams sønns ættetavle, han som Abraham fikk med egypterkvinnen Hagar, Saras trælkvinne.

¹²Tässä on Abrahamin pojan Ismaelin sukuluettelo, hänen, jonka Saaran egyptiläinen orjatar Hagar synnytti Abrahamille.

¹³Dette er navnene på Ismaels sønner - de navn som de har i sin ættetavle: Nebajot, Ismaels førstefødte, og Kedar og Adbe'el og Mibsam.

¹³Nämä olivat Ismaelin pojat ikäjärjestyksessä lueteltuina: Ismaelin esikoinen oli Nebajot, ja hänen muut poikansa olivat Kedar, Adbeel, Mibsam,

¹⁴og Misma og Duma og Massa,

¹⁴Misma, Duma, Massa,

¹⁵Hadar og Tema, Jetur, Nafis og Kedma.

¹⁵Hadad, Tema, Jetur, Nafis ja Kedma.

¹⁶Dette var Ismaels sønner, og dette var deres navn, i deres byer og leire, tolv ættehøvdinger.

¹⁶Nämä olivat Ismaelin pojat, kahdentoista heimokunnan päälliköt, ja heidän mukaansa annettiin nimet myös heidän kylilleen ja leiripaikoilleen.

¹⁷Ismaels leveår var hundre og syv og tretti år; så opgav han ånden og døde og blev samlet til sine fedre.

¹⁷Ismael eli kaikkiaan satakolmekymmentäseitsemän vuotta. Sitten hän kuoli ja hänet otettiin isiensä luo.

¹⁸Og de bodde fra Havila til Sur, som ligger midt for Egypten, og bortimot Assyria; han nedsatte sig østenfor alle sine brødre.

¹⁸Ismaelin suvun asuma-alue ulottui Havilasta aina Suriin, joka on Egyptistä itään Assurin suun- nalla. Ja Ismael joutui alinomaa vastakkain veljien- sä kanssa.

¹⁹Dette er historien om Abrahams sønn Isaks ætt: Abraham fikk sønnen Isak.

¹⁹Tämä on kertomus Abrahamin pojan Iisakin suvusta. Abrahamille syntyi Iisak.

²⁰Og Isak var firti år gammel da han ektet Rebekka, som var datter til arameeren Betuel fra Mesopotamia og søster til arameeren Laban.

²⁰Iisak oli nelikymmenvuotias ottaessaan vaimokseen Rebekan, joka oli Mesopotamiassa asuvan aramealaisen Betuelin tytär ja Labanin sisar.

²¹Og Isak bad til Herren for sin hustru, for hun var barnløs; og Herren bønnhørte ham, og Rebekka, hans hustru, blev fruktsommelig.

²¹Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tämä oli hedelmätön. Herra kuuli hänen rukouksensa, ja Rebekka tuli raskaaksi.

²²Men fosterne støtte til hverandre i hennes liv; da sa hun: Er det således, hvorfor skal jeg da være til? Og hun gikk for å spørre Herren.

²²Mutta lapset potkivat toisiaan Rebekan kohdussa, ja hän sanoi: "Miksi minulle pitää sattua tällaista?" Hän meni kysymään neuvoa Herralta,

²³Og Herren sa til henne: I ditt liv er det to folk, og fra ditt skjød skal to folkeslag skille sig at; det ene folk skal være sterkere enn det andre, og den eldste skal tjene den yngste.

²³ja Herra sanoi: -- Kaksi kansaa on kohdussasi, kaksi heimoa sinusta haarautuu. Toinen heimo on toista vahvempi, vanhempi on palveleva nuorempaa.

²⁴Da nu hennes tid var kommet at hun skulde føde, se, da var det tvillinger i hennes liv.

²⁴Aikanaan Rebekka synnytti kaksoset.

²⁵Og den som kom først frem, var rød og over hele kroppen som en lodden kappe; og de kalte ham Esau*. / {* d.e. den lodne.}

²⁵Ensimmäisenä syntynyt oli iholtaan punaruskea ja kauttaaltaan karvainen kuin vuohenkarvaviitta, ja hän sai nimen Esau.

²⁶Derefter kom hans bror frem, og hans hånd holdt i Esaus hæl, og ham kalte de Jakob*. Isak var seksti år gammel da de blev født. / {* d.e. han holder i hælen.}

²⁶Sitten syntyi hänen veljensä, ja hän piti kädellään kiinni Esaun kantapäästä; siksi hän sai nimen Jaakob. Iisak oli heidän syntyessään kuusikymmenvuotias.

²⁷Da nu guttene vokste til, blev Esau en dyktig jeger, en mann som holdt til i skog og mark; men Jakob var en stillferdig mann, som holdt sig ved teltene.

²⁷Kun pojat varttuivat, Esausta tuli taitava metsästäjä ja erämies, mutta Jaakob oli rauhallinen ja viihtyi kotosalla.

²⁸Og Isak holdt mest av Esau, for han var glad i vilt; men Rebekka holdt mest av Jakob.

²⁸Koska Iisak söi mielellään riistaa, hän rakasti enemmän Esauta, mutta Rebekalle oli Jaakob rakkaampi.

²⁹Engang da Jakob holdt på å koke en velling, kom Esau hjem fra marken og var rent opgitt.

²⁹Kerran, kun Jaakob valmisti keittoa, Esau tuli väsyneenä metsästysretkeltään

³⁰Og Esau sa til Jakob: La mig få til livs noget av det røde, det røde du har der, for jeg er rent opgitt! Derfor kalte de ham Edom*. / {* d.e. den røde.}

³⁰ja sanoi Jaakobil- le: "Anna vähän tuota ruskeaa, tuota ruskeaa keit- toa, minä olen ihan lopussa." Tästä syystä hän sai nimen Edom.

³¹Men Jakob sa: Selg mig først din førstefødselsrett!

³¹Mutta Jaakob sanoi: "Myy minulle ensin esikoisuutesi."

³²Esau svarte: Jeg holder på å dø; hvad skal jeg da med førstefødselsretten?

³²Esau sanoi: "Minä varmaan kohta kuolen. Mitä hyötyä minulle on esikoisuudes- ta?"

³³Da sa Jakob: Gjør først din ed på det! Og han gjorde sin ed på det og solgte så sin førstefødselsrett til Jakob.

³³Jaakob sanoi: "Vanno minulle ensin." Niin Esau vannoi ja myi Jaakobille esikoisuutensa.

³⁴Og Jakob gav Esau brød og linsevelling, og han åt og drakk og stod op og gikk sin vei. Således ringeaktet Esau førstefødselsretten.

³⁴Sitten Jaakob antoi hänelle leipää ja papu- keittoa, ja Esau söi ja joi, nousi ja meni tiehensä. Niin vähäarvoisena hän piti esikoisuuttaan.