¹Og det var atter hungersnød i landet - likesom forrige gang på Abrahams tid; og Isak drog til filistrenes konge Abimelek i Gerar.

¹Maahan tuli nälänhätä, toinen kuin Abrahamin aikaan sattunut. Silloin Iisak lähti filistealaisten kuninkaan Abimelekin luo Gerariin.

²Da åpenbarte Herren sig for ham og sa: Dra ikke ned til Egypten! Bo i det land som jeg sier dig!

²Herra ilmestyi Iisakille ja sanoi: "Älä lähde Egyptiin, vaan pysy sillä seudulla, jonka minä sinulle osoitan.

³Bli boende her i landet! Jeg vil være med dig og velsigne dig; for dig og din ætt vil jeg gi alle disse land - jeg vil holde den ed jeg har svoret Abraham, din far.

³Jää asumaan tähän maahan, niin minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä seudut ja pidän näin voimassa sen valan, jonka vannoin isällesi Abrahamille.

⁴Og jeg vil gjøre din ætt tallrik som stjernene på himmelen, og jeg vil gi din ætt alle disse land, og i din ætt skal alle jordens folk velsignes,

⁴Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että he ovat kuin taivaan tähdet, ja annan heille koko tämän maan. Sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille,

⁵fordi Abraham lød mitt ord og holdt alt det jeg bød ham å holde, mine bud, mine forskrifter og mine lover.

⁵koska Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini."

⁶Så blev Isak boende i Gerar.

⁶Niin Iisak jäi asumaan Gerariin.

⁷Og mennene der på stedet spurte ham ut om hans hustru. Da sa han: Hun er min søster. For han torde ikke si at hun var hans hustru; han tenkte: Mennene her på stedet kunde da slå mig ihjel for Rebekkas skyld, siden hun er så vakker.

⁷Kun Gerarin asukkaat kyselivät, kuka Rebekka oli, Iisak sanoi: "Hän on minun sisareni." Hän ei uskal- tanut sanoa, että Rebekka oli hänen vaimonsa, koska pelkäsi seudun miesten tappavan hänet Rebekan takia, joka oli hyvin kaunis.

⁸Da han nu hadde vært der en tid, hendte det engang at Abimelek, filistrenes konge, så ut gjennem vinduet og fikk se at Isak kjærtegnet Rebekka, sin hustru.

⁸Iisak oli asunut siellä jonkin aikaa, kun filistealaisten kuningas Abimelek kerran näki ikkunastaan hänen hyväilevän Rebekkaa.

⁹Da kalte Abimelek Isak til sig og sa: Hun er jo din hustru, hvor kunde du da si: Hun er min søster? Isak svarte: Jeg tenkte jeg kunde komme til å miste livet for hennes skyld.

⁹Silloin Abimelek kutsutti Iisakin luokseen ja sanoi: "Hänhän onkin sinun vaimosi! Miten saatoit sanoa häntä sisareksesi?" Iisak vastasi hänelle: "Sanoin niin, koska pelkäsin, että minut surmattaisiin hänen vuokseen."

¹⁰Da sa Abimelek: Hvorfor har du gjort dette mot oss? Hvor lett kunde det ikke ha hendt at en eller annen av folket hadde lagt sig hos din hustru, og da hadde du ført skyld over oss.

¹⁰Abimelek sanoi: "Mitä oletkaan tehnyt meille! Se vielä olisi puuttunut, että joku meikäläisistä olisi maannut sinun vaimosi kanssa! Silloin sinä olisit syössyt meidät raskaaseen syntiin."

¹¹Så bød Abimelek alt folket og sa: Den som rører ved denne mann eller hans hustru, han skal late sitt liv.

¹¹Ja Abimelek ilmoitti koko kansalleen: "Joka kajoaa tähän mieheen tai hänen vaimoonsa, on kuoleman oma."

¹²Isak sådde korn der i landet og fikk det år hundre fold, for Herren velsignet ham.

¹²Eräänä vuonna Iisak sai siinä maassa kylvöstään satakertaisen sadon. Herra siunasi häntä.

¹³Og han blev en rik mann, og blev rikere og rikere, så han til sist var overmåte rik.

¹³Hän vaurastui vaurastumistaan ja oli lopulta hyvin rikas.

¹⁴Han eide småfe og storfe og mange tjenere, så filistrene blev misunnelige på ham.

¹⁴Koska hänelle oli karttunut lampaita, vuohia ja nautakarjaa sekä paljon palvelusväkeä, filistealaiset alkoivat kadehtia häntä.

¹⁵Og alle de brønner som hans fars tjenere hadde gravd i Abrahams, hans fars dager, dem kastet filistrene til og fylte dem med jord.

¹⁵Niin filistealaiset tukkivat ja täyttivät hiekalla kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä Abrahamin palvelijat olivat aikoinaan kaivaneet.

¹⁶Og Abimelek sa til Isak: Dra bort fra oss, for du er blitt oss altfor mektig.

¹⁶Sitten Abimelek sanoi Iisakille: "Lähde pois meidän luotamme, sinusta on tullut aivan liian mahtava."

¹⁷Så drog Isak derfra og slo leir i Gerar-dalen og blev boende der.

¹⁷Iisak lähti sieltä, pystytti telttansa Gerarin joenuoman varrelle ja jäi sinne asumaan.

¹⁸Og Isak gravde op igjen de brønner som de hadde gravd i Abrahams, hans fars dager, og som filistrene hadde kastet til efter Abrahams død; og han gav dem de samme navn som hans far hadde gitt dem.

¹⁸Hän kaivatti uudelleen auki isänsä Abrahamin päivinä kaivetut kaivot, jotka filistealaiset olivat Abraha- min kuoleman jälkeen tukkineet, ja antoi niille samat nimet kuin hänen isänsä oli antanut.

¹⁹Og Isaks tjenere gravde i dalen og fant der en brønn med rinnende vann.

¹⁹Iisakin palvelijat alkoivat sitten kaivaa kaivoa joenuomaan ja löysivät vesisuonen.

²⁰Men hyrdene fra Gerar trettet med Isaks hyrder og sa: Vannet hører oss til. Og han kalte brønnen Esek*, fordi de stredes med ham. / {* strid.}

²⁰Mutta Gerarin paimenet rupesivat riitelemään Iisakin paimenien kanssa ja sanoivat: "Vesi kuuluu meille." Niin kaivo sai nimen Esek, koska siitä oli tullut kiistaa.

²¹Siden gravde de en annen brønn, og den trettet de også om; og han kalte den Sitna*. / {* fiendskap.}

²¹Iisakin palvelijat kaivoivat vielä toisen kaivon ja joutuivat riitaan siitäkin, ja sille hän antoi nimen Sitna.

²²Så brøt han op derfra og gravde ennu en brønn; den trettet de ikke om; og han kalte den Rehobot* og sa: Nu har Herren gjort det rummelig for oss, så vi kan bli tallrike i landet. / {* åpent rum.}

²²Sitten hän siirtyi sieltä pois ja kaivatti vielä uuden kaivon, eikä siitä enää syntynyt riitaa. Sen nimeksi tuli Rehobot, sillä Iisak sanoi: "Nyt Herra on antanut meille väljästi tilaa, niin että voimme levitä laajalle tässä maas- sa."

²³Siden drog han derfra op til Be'erseba.

²³Gerarin seudulta Iisak siirtyi Beersebaan.

²⁴samme natt åpenbarte Herren sig for ham og sa: Jeg er Abrahams, din fars Gud; frykt ikke, for jeg er med dig, og jeg vil velsigne dig og gjøre din ætt tallrik for Abrahams, min tjeners skyld.

²⁴Ensimmäisenä yönä Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: "Minä olen sinun isäsi Abrahamin Jumala. Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi. Palvelijani Abrahamin tähden minä siunaan sinua ja teen suureksi sinun jälkeläistesi määrän."

²⁵Der bygget han et alter og påkalte Herrens navn; og han slo op sitt telt der; og Isaks tjenere gravde der en brønn.

²⁵Iisak rakensi sinne alttarin ja rukoili Herraa. Hän pystytti sinne telttansa, ja hänen palvelijansa kaivoivat kaivon.

²⁶Siden kom Abimelek til ham fra Gerar, med Akussat, sin venn, og Pikol, sin hærfører.

²⁶Abimelek tuli Gerarista Iisakin luo mukanaan lähin miehensä Ahussat ja sotaväen päällikkö Pikol.

²⁷Da sa Isak til dem: Hvorfor kommer I til mig, I som hater mig og har drevet mig bort fra eder?

²⁷Iisak kysyi heiltä: "Minkä takia te nyt tulitte minun luokseni, vaikka vihaatte minua ja hääditte minut luotanne?"

²⁸De svarte: Vi har sett det grant at Herren er med dig; derfor sier vi: Kom, la oss sverge en ed oss imellem, vi og du, og la oss få gjøre en pakt med dig,

²⁸He vastasivat: "Me olemme näh- neet, että Herra on sinun kanssasi. Siksi ajattelim- me, että sinun ja meidän välillämme tulisi olla valalla vahvistettu sopimus. Me haluamme tehdä lii- ton sinun kanssasi,

²⁹at du ikke skal gjøre oss noget ondt, likesom heller ikke vi har rørt dig, men bare gjort dig godt og latt dig fare i fred. Du er nu Herrens velsignede.

²⁹ettet tekisi meille mitään pahaa. Emme mekään ole tehneet sinulle pahaa vaan pelkkää hyvää ja olemme päästäneet sinut rauhassa menemään. Sinulla on Herran siunaus."

³⁰Så gjorde han et gjestebud for dem, og de åt og drakk.

³⁰Silloin Iisak järjesti heille pidot, ja he söivät ja joivat.

³¹Morgenen efter stod de tidlig op og svor hverandre sin ed; siden lot Isak dem fare, og de drog fra ham fred.

³¹Heti seuraavana aamuna he vannoivat valan toisilleen. Sitten Iisak hyvästeli heidät, ja he erosivat hyvässä sovussa.

³²Samme dag hendte det at Isaks tjenere kom og fortalte ham om den brønn de hadde gravd, og sa til ham: Vi har funnet vann.

³²Samana päivänä tulivat Iisakin palvelijat kerto- maan hänelle kaivosta, jota olivat olleet kaivamas- sa, ja sanoivat: "Me löysimme vettä."

³³Og han kalte den Siba*; derfor heter byen Be'erseba** den dag i dag. / {* ed.} / {** 1MO 21, 31.}

³³Hän antoi sille kaivolle nimen Sibea. Sen tähden siellä si- jaitsevan kaupungin nimi on vielä tänäkin päivänä Beerseba.

³⁴Da Esau var firti år gammel, tok han til hustruer Judit, datter til hetitten Be'eri, og Basmat, datter til hetitten Elon.

³⁴Kun Esau oli nelikymmenvuotias, hän otti vaimoikseen Beerin tyttären Jehuditin ja Elonin tyttären Basematin, jotka olivat heettiläisiä.

³⁵Men de blev en hjertesorg for Isak og Rebekka.

³⁵Nämä naiset tuottivat Iisakille ja Rebekalle paljon mielipahaa.