¹Gid mitt hode var vann, og mitt øie en tårekilde! Da vilde jeg dag og natt gråte over de drepte blandt mitt folk.

¹(H8:23)Kunpa minun pääni olisi kaivo ja silmäni kyynelten lähde, niin itkisin päivät ja yöt rakkaan kansani kaatuneita!

²Gid jeg i ørkenen hadde et herberge for veifarende! Da vilde jeg forlate mitt folk og gå bort fra dem; for de er alle sammen horkarler, en bande av troløse.

²(H9:1) -- Olisipa minulla majapaikka autiomaassa! Silloin voisin jättää kansani, lähteä pois ihmisten luota. Kaikki he ovat avionrikkojia, pettureita koko joukko.

³De spenner sin tunge som en bue til løgn, og ikke på redelig vis er de blitt sterke i landet, men fra ondt til ondt er de gått frem, og mig kjenner de ikke, sier Herren.

³(H9:2) -- Heidän kielensä on kuin jännitetty jousi, aina valmiina valheeseen, totuudesta he eivät piittaa. He kulkevat synnistä syntiin, minusta he eivät tahdo tietää, sanoo Herra.

⁴Vokt eder, hver for sin venn, og stol ikke på nogen bror! For hver bror er en listig bedrager, og hver venn går omkring og baktaler.

⁴(H9:3)Varokaa ystäviänne, älkää luottako veljiinnekään! Veli pettää veljeään viekkaasti, ystävä parjaa ystäväänsä takanapäin.

⁵Og de bruker svik, hver mot sin venn, og sannhet taler de ikke; de har lært op sin tunge til å tale løgn, de har trettet sig ut med å gjøre urett.

⁵(H9:4)Kaikki pettävät toisiaan, kukaan ei puhu totta, heidän kielensä on tottunut valheeseen. Vääryyttä he tekevät, eivät kykene kääntymään.

⁶Du bor midt i svik; i sin svik vil de ikke kjenne mig, sier Herren.

⁶(H9:5)Sortoa sorron jälkeen, petosta petoksen päälle! Minusta he eivät välitä, sanoo Herra.

⁷Derfor sier Herren, hærskarenes Gud, så: Se, jeg vil smelte dem og prøve dem; for hvorledes skulde jeg gjøre annet, sådan som mitt folks datter er?

⁷(H9:6)Sen vuoksi Herra Sebaot sanoo näin: -- Minä sulatan heidät kuin metallin, minä tutkin heidät. Mitä muuta voisin heille tehdä?

⁸Deres tunge er en drepende pil, den taler svik; med sin munn taler de vennlig med sin næste, og i sitt hjerte legger de snare for ham.

⁸(H9:7)Heidän kielensä on tappava nuoli, heidän suustaan lähtee petollisia sanoja. He toivottavat kyllä rauhaa toinen toiselleen -- mutta sisimmässään he punovat juonia.

⁹Skulde jeg ikke hjemsøke dem for dette? sier Herren; skulde min sjel ikke hevne sig på et folk som dette?

⁹(H9:8)Enkö minä rankaisisi tällaisista teoista, enkö kostaisi tällaiselle kansalle?

¹⁰Over fjellene vil jeg opløfte gråt og klage og over ørkenens beitemarker en klagesang; for de er opbrent, så ikke nogen ferdes der, og det ikke høres lyd av fe; både himmelens fugler og dyrene har flyktet og draget bort.

¹⁰(H9:9) -- Minä itken ja valitan vuorten tähden, laulan valitusvirren aromaan takia. Siellä on laitumet poltettu, kukaan ei siellä liiku, ei kuulu enää karjan ääntä. Villieläimet ja taivaan linnutkin ovat paenneet pois.

¹¹Og jeg vil gjøre Jerusalem til grusdynger, til en bolig for sjakaler, og Judas byer vil jeg gjøre til en ørken, så ingen bor i dem.

¹¹(H9:10) -- Minä teen Jerusalemista rauniokasan, jossa sakaalit asustavat. Juudan kaupungit minä teen autiomaaksi, jossa yksikään ihminen ei enää asu, sanoo Herra.

¹²Den mann som er vis, han skjønne dette, og den som Herrens munn har talt til, han forkynne det: Hvorfor er landet gått til grunne? Hvorfor er det opbrent som ørkenen, så det ikke er nogen som ferdes der?

¹²(H9:11)Minkä vuoksi maa on hävitetty, miksi se on kuin palanut autiomaa, jossa kukaan ei kulje? Kuka on niin viisas, että tämän käsittäisi? Onko ketään, jolle Herra on sen ilmoittanut ja joka voisi sen selittää?

¹³Og Herren sa: Fordi de forlot min lov, som jeg la frem for dem, og ikke hørte på min røst og ikke fulgte den*, / {* loven.}

¹³(H9:12)Herra itse vastaa: "Näin on tapahtunut, koska he hylkäsivät lain, jonka minä annoin heille. He eivät kuunnelleet minua eivätkä eläneet opetukseni mukaan.

¹⁴men fulgte sitt hårde hjerte, og fulgte Ba'alene, slik som deres fedre hadde lært dem,

¹⁴(H9:13)Oman paatuneen sydämensä mukaan he elivät, kulkivat baalien perässä niin kuin olivat isiltään oppineet."

¹⁵derfor sier Herren, hærskarenes Gud, Israels Gud, så: Se, jeg gir dette folk malurt å ete og beskt vann å drikke,

¹⁵(H9:14)Sen tähden Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo näin: "Minä syötän heille karvasta koiruohoa ja juotan heille myrkyllistä vettä.

¹⁶og jeg vil sprede dem blandt hedningefolk som de ikke kjente, hverken de eller deres fedre, og jeg vil sende sverdet efter dem, til jeg får gjort ende på dem.

¹⁶(H9:15)Minä hajotan heidät kansojen sekaan, joita he eivät tunne ja joita heidän isänsäkään eivät tunteneet. Minä lähetän miekan heidän kimppuunsa ja teen lopun heistä kaikista."

¹⁷Så sier Herren, hærskarenes Gud: Gi akt og kall på klagekvinnene at de skal komme, og send bud til de kyndige kvinner at de skal komme

¹⁷(H9:16)Näin sanoo Herra Sebaot: "Ottakaa varteen, mitä minä olen puhunut! Lähettäkää sana itkijänaisille, kutsukaa heidät tänne. Hakekaa paikalle itkuvirsien taitajat!"

¹⁸og skynde sig og opløfte en klagesang over oss, så våre øine kan rinne med gråt og våre øielokk flyte med vann!

¹⁸(H9:17)Tulkaa kiireesti ja laulakaa meistä valituslaulu, niin että silmämme vuotavat vettä ja kyyneleet valuvat pitkin poskia.

¹⁹For en klagerøst høres fra Sion: Hvor vi er ødelagt! Vi er blitt storlig vanæret; vi har måttet forlate landet fordi de har brutt ned våre boliger.

¹⁹(H9:18)Valituksen ääni kuuluu Siionista: "Voi meitä onnettomia, meidät on tuhottu! Meidän täytyy jättää maa, kotimme ovat raunioina."

²⁰Ja, hør, I kvinner, Herrens ord, la eders øre fornemme hans munns tale, og lær eders døtre klagesang, og den ene lære den andre sørgesang!

²⁰(H9:19)Kuulkaa, naiset, Herran sana, tarkatkaa, mitä hän puhuu! Opettakaa tyttärillenne itkuvirsi, valituslaulu toinen toisellenne:

²¹For døden stiger op i våre vinduer, kommer inn i våre palasser, den vil utrydde de små barn på gatene, de unge menn på torvene.

²¹(H9:20)"Kuolema on kiivennyt ikkunoistamme sisään ja astunut saleihimme. Se on temmannut lapset kaduilta, nuorukaiset toreilta."

²²Si: Så sier Herren: Menneskenes døde kropper skal ligge som gjødsel på marken og som kornbånd efter høstfolkene, og det er ingen som samler dem.

²²(H9:21)Julista tämäkin Herran sana: -- Ruumiita makaa maassa kuin lantaa pelloilla, kuin lyhteitä leikkaajien jäljiltä. Niitä ei kukaan korjaa.

²³Så sier Herren: Den vise rose sig ikke av sin visdom, og den sterke rose sig ikke av sin styrke, den rike rose sig ikke av sin rikdom!

²³(H9:22)Näin sanoo Herra: -- Älköön viisas kerskuko viisaudellaan, älköön väkevä voimillaan, älköön rikas rikkaudellaan.

²⁴Men den som vil rose sig, han rose sig av at han er forstandig og kjenner mig, at jeg er Herren, som gjør miskunnhet, rett og rettferdighet på jorden; for i det har jeg velbehag, sier Herren.

²⁴(H9:23)Joka haluaa kerskua, kerskukoon sillä, että tuntee minut ja tietää, mitä minä tahdon. Sillä minä olen Herra, minun tekoni maan päällä ovat uskollisuuden, oikeuden ja vanhurskauden tekoja. Niitä minä tahdon myös teiltä, sanoo Herra.

²⁵Se, dager kommer, sier Herren, da jeg vil hjemsøke alle omskårne som er uomskårne.

²⁵(H9:24)"Aika tulee", sanoo Herra, "jolloin minä rankaisen kaikkia, joiden esinahka on ympärileikattu:

²⁶Egypten og Juda og Edom og Ammons barn og Moab og alle med rundklippet hår som bor i ørkenen, vil jeg hjemsøke; for alle hedningefolkene er uomskårne, og hele Israels hus er uomskåret på hjertet.

²⁶(H9:25)Egyptiä, Juudaa, Edomia, ammonilaisia ja Moabia sekä kaikkia autiomaassa asuvia, jotka ovat leikanneet hiuksensa ohimoilta. Sydämeltään nämä kansat ovat ympärileikkaamattomia, niin kuin myös koko Israel, ja siksi minä rankaisen kaikkia niitä."