¹Sannelig, sannelig sier jeg eder: Den som ikke går inn i fårestien gjennem døren, men stiger over annensteds, han er en tyv og en røver;

¹"Totisesti, totisesti: se, joka ei mene lammastarhaan portista vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo.

²men den som går inn gjennem døren, han er fårenes hyrde.

²Se, joka menee portista, on lampaiden paimen.

³For ham lukker dørvokteren op, og fårene hører hans røst, og han kaller sine får ved navn og fører dem ut.

³Hänelle vartija avaa portin, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle.

⁴Når han har fått alle sine får ut, går han foran dem, og fårene følger ham, fordi de kjenner hans røst;

⁴Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä.

⁵men en fremmed følger de ikke, de flyr fra ham, fordi de ikke kjenner de fremmedes røst.

⁵Vierasta ne eivät lähde seuraamaan vaan karkaavat hänen luotaan, sillä ne eivät tunne vieraan ääntä."

⁶Denne lignelse sa Jesus til dem; men de skjønte ikke hvad det var han talte til dem.

⁶Jeesus esitti heille tämän vertauksen, mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän puheellaan tarkoitti.

⁷Jesus sa da atter til dem: Sannelig, sannelig sier jeg eder: Jeg er døren til fårene.

⁷Siksi Jeesus jatkoi: "Totisesti, totisesti: minä olen lampaiden portti.

⁸Alle de som er kommet før mig, er tyver og røvere; men fårene har ikke hørt dem.

⁸Ne, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat kaikki olleet varkaita ja rosvoja, eivätkä lampaat ole kuunnelleet heitä.

⁹Jeg er døren; den som går inn gjennem mig, han blir frelst, og han skal gå inn og gå ut og finne føde.

⁹Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen.

¹⁰Tyven kommer bare for å stjele og myrde og ødelegge; jeg er kommet forat de skal ha liv og ha overflod.

¹⁰Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.

¹¹Jeg er den gode hyrde; den gode hyrde setter sitt liv til for fårene.

¹¹"Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta.

¹²Men den som er leiesvenn og ikke hyrde, den som ikke eier fårene, han ser ulven komme, og forlater fårene og flyr, og ulven røver dem og jager dem fra hverandre;

¹²Palkkarenki ei ole oikea paimen eivätkä lampaat hänen omiaan, ja niinpä hän nähdessään suden tulevan jättää lauman ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman,

¹³for han er en leiesvenn, og fårene ligger ham ikke på hjerte.

¹³koska palkkapaimen ei välitä lampaista.

¹⁴Jeg er den gode hyrde, og jeg kjenner mine og kjennes av mine,

¹⁴"Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut,

¹⁵likesom Faderen kjenner mig, og jeg kjenner Faderen; og jeg setter mitt liv til for fårene.

¹⁵niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta.

¹⁶Jeg har også andre får, som ikke hører til denne sti; også dem skal jeg føre frem, og de skal høre min røst, og det skal bli én hjord, én hyrde.

¹⁶Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

¹⁷Derfor elsker Faderen mig, fordi jeg setter mitt liv til for å ta det igjen.

¹⁷"Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni -- saadakseni sen jälleen takaisin.

¹⁸Ingen tar det fra mig, men jeg setter det til av mig selv. Jeg har makt til å sette det til, og jeg har makt til å ta det igjen; dette bud fikk jeg av min Fader.

¹⁸Kukaan ei sitä minulta riistä, itse minä sen annan pois. Minulla on valta antaa se ja valta ottaa se takaisin. Niin on Isäni käskenyt minun tehdä."

¹⁹Det blev atter splid iblandt jødene på grunn av disse ord,

¹⁹Nämä sanat synnyttivät taas kiistaa juutalaisten kesken.

²⁰og mange av dem sa: Han er besatt og gal; hvorfor hører I på ham?

²⁰Monet heistä sanoivat: "Hänessä on paha henki, hän on järjiltään. Mitä te häntä kuuntelette?"

²¹Andre sa: Dette er ikke besatt manns tale; kan vel en ond ånd åpne blindes øine?

²¹Toiset taas sanoivat: "Noin ei puhu sellainen, jossa on paha henki. Ja pystyisikö paha henki avaamaan sokeiden silmät?"

²²Men det var tempelvielsens fest i Jerusalem. Det var vinter,

²²Oli talvi, ja Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen vuosijuhlaa.

²³og Jesus gikk omkring i templet i Salomos buegang.

²³Kun Jeesus käveli temppelialueella Salomon pylväikössä,

²⁴Jødene flokket sig da om ham og sa til ham: Hvor lenge vil du holde oss i uvisshet? Er du Messias, da si oss det rent ut!

²⁴juutalaiset piirittivät hänet ja tiukkasivat: "Kuinka kauan sinä kiusaat meitä? Jos olet Messias, sano se suoraan."

²⁵Jesus svarte dem: Jeg har sagt eder det, og I tror det ikke; de gjerninger jeg gjør i min Faders navn, de vidner om mig;

²⁵Jeesus vastasi: "Minähän olen sanonut sen teille, mutta te ette usko. Teot, jotka minä teen Isäni nimissä, todistavat minusta.

²⁶men I tror ikke, fordi I ikke er av mine får.

²⁶Te ette kuitenkaan usko, koska ette ole minun lampaitani.

²⁷Mine får hører min røst, og jeg kjenner dem, og de følger mig,

²⁷Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.

²⁸og jeg gir dem evig liv, og de skal aldri i evighet fortapes, og ingen skal rive dem ut av min hånd.

²⁸Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta.

²⁹Min Fader, som har gitt mig dem, er større enn alle, og ingen kan rive dem ut av min Faders hånd;

²⁹Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä.

³⁰jeg og Faderen, vi er ett.

³⁰Minä ja Isä olemme yhtä."

³¹Jødene tok da atter op stener for å stene ham.

³¹Juutalaiset alkoivat taas kerätä kiviä kivittääkseen Jeesuksen.

³²Jesus svarte dem: Mange gode gjerninger har jeg vist eder fra min Fader; hvilken av dem er det I stener mig for?

³²Jeesus sanoi heille: "Minä olen teidän nähtenne tehnyt monta hyvää tekoa, jotka ovat lähtöisin Isästä. Mikä niistä antaa teille aiheen kivittää minut?"

³³Jødene svarte ham: For nogen god gjerning stener vi dig ikke, men for gudsbespottelse, og fordi du som er et menneske, gjør dig selv til Gud.

³³Juutalaiset vastasivat: "Emme me sinua minkään hyvän teon tähden kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen."

³⁴Jesus svarte dem: Står det ikke skrevet i eders lov: Jeg har sagt: I er guder?

³⁴Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'?

³⁵Når da loven kaller dem guder som Guds ord utgikk til - og Skriften kan ikke gjøres ugyldig -

³⁵Niitä, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi, eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi.

³⁶sier da I til ham som Faderen har helliget og sendt til verden: Du spotter Gud, fordi jeg sa: Jeg er Guds Sønn?

³⁶Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika?

³⁷Gjør jeg ikke min Faders gjerninger, da tro mig ikke;

³⁷Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.

³⁸men gjør jeg dem, da tro gjerningene, om I ikke tror mig, forat I kan skjønne og forstå at Faderen er i mig og jeg i ham!

³⁸Mutta jos teen, uskokaa tekojani, vaikka ette minua uskoisikaan. Silloin te opitte ymmärtämään, että Isä on minussa ja minä olen Isässä."

³⁹De søkte da atter å gripe ham, men han slapp ut av deres hånd.

³⁹Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä.

⁴⁰Og han drog atter bort til hin side av Jordan, til det sted hvor Johannes først døpte og han blev der.

⁴⁰Jeesus meni jälleen Jordanin toiselle puolelle, sinne missä Johannes aluksi oli kastanut kansaa. Hän jäi sinne joksikin aikaa,

⁴¹Og mange kom til ham, og de sa: Johannes gjorde vel ikke noget tegn, men alt det som Johannes sa om denne, var sant.

⁴¹ja hänen luokseen tuli paljon ihmisiä. He sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtään tunnustekoa, mutta kaikki, mitä hän tästä miehestä sanoi, on totta."

⁴²Og mange trodde på ham der.

⁴²Monet uskoivat siellä Jeesukseen.