1Til sangmesteren, efter Sjeminit*; en salme av David. / {* SLM 6, 1.}
1Laulunjohtajalle. Säestetään kahdeksankielisillä soittimilla. Daavidin psalmi. (H12:2)Auta, Herra! Sinun palvelijasi ovat käyneet vähiin. Ei ole enää luottamusta ihmisten kesken.
2Frels, Herre! for de fromme er borte, de trofaste er forsvunnet blandt menneskenes barn.
2(H12:3)Toinen toistaan he pettävät valhein, heidän kielensä on liukas, sydän vilppiä täynnä.
3Løgn taler de, hver med sin næste, med falske leber; med tvesinnet hjerte taler de.
3(H12:3)Mykistä, Herra, kavalat kielet, vaienna ne, jotka kerskuvat:
4Herren utrydde alle falske leber, den tunge som taler store ord,
4(H12:3)"Kielemme tekee meidät vahvoiksi, meillä on sana hallussamme, kukaan ei voi meille mitään!"
5dem som sier: Ved vår tunge skal vi få overhånd, våre leber er med oss, hvem er herre over oss?
5(H12:6)"Kun heikkoja sorretaan ja köyhät vaikeroivat, minä astun esiin", sanoo Herra. "Minä tuon avun ja pelastan heidät", lupaa Herra.
6For de elendiges ødeleggelses skyld, for de fattiges sukks skyld vil jeg nu reise mig, sier Herren; jeg vil gi dem frelse som stunder efter den.
6(H12:7)Herran sanat ovat todet ja puhtaat, kirkkaat kuin seitsemästi puhdistettu hopea, joka hohtavana juoksee sulattimesta.
7Herrens ord er rene ord, likesom sølv som er renset i en smeltedigel i jorden, syv ganger renset.
7(H12:8)Sinä, Herra, suojelet meitä, sinä varjelet meitä joka hetki tämän pahan ajan keskellä.
8Du, Herre, vil bevare dem, du vil vokte dem for denne slekt evindelig.
8(H12:9)Joka puolella jumalattomat rehentelevät, ja turmelus saa vallan.
9Rundt omkring svermer de ugudelige, når skarn er ophøiet blandt menneskenes barn.