¹En salme av David. Herren er min hyrde, mig fattes intet.

¹Daavidin psalmi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

²Han lar mig ligge i grønne enger, han leder mig til hvilens vann.

²Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.

³Han vederkveger min sjel, han fører mig på rettferdighets stier for sitt navns skyld.

³Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.

⁴Om jeg enn skulde vandre i dødsskyggens dal, frykter jeg ikke for ondt; for du er med mig, din kjepp og din stav de trøster mig.

⁴Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.

⁵Du dekker bord for mig like for mine fienders øine, du salver mitt hode med olje; mitt beger flyter over.

⁵Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.

⁶Bare godt og miskunnhet skal efterjage mig alle mitt livs dager, og jeg skal bo i Herrens hus gjennem lange tider.

⁶Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.