¹En salme av Asaf. Den Allmektige, Gud Herren, taler og kaller på jorden fra solens opgang til dens nedgang.

¹Asafin psalmi. Jumala, Herra Jumala, on puhunut ja kutsunut koolle koko maanpiirin, idän ääriltä kaukaiseen länteen saakka.

²Fra Sion, skjønnhetens krone, stråler Gud frem.

²Siionista, täydellisen kauniista, Jumala ilmestyy kirkkaudessaan.

³Vår Gud kommer og skal ikke tie; ild fortærer for hans åsyn, og omkring ham stormer det sterkt.

³Meidän Jumalamme tulee, hän ei enää vaikene. Tuhon tuli kulkee hänen edellään, myrsky raivoaa hänen ympärillään.

⁴Han kaller på himmelen der oppe og på jorden for å dømme sitt folk:

⁴Hän kutsuu todistajikseen taivaan ja maan, hän vaatii kansansa tilille.

⁵Samle til mig mine fromme, som har inngått pakt med mig om offer!

⁵"Kootkaa luokseni kaikki minun palvelijani, jotka ovat uhrein tehneet kanssani liiton."

⁶Og himmelen kunngjør hans rettferdighet; for Gud er den som skal dømme. Sela.

⁶Taivaat julistavat Jumalan vanhurskautta. Hän on oikeuden Jumala. (sela)

⁷Hør, mitt folk, jeg vil tale, Israel, jeg vil vidne for dig: Gud, din Gud, er jeg.

⁷"Kuule, kansani, mitä sinulle puhun, kuule, Israel, mitä sinulta liitossani vaadin! Minä olen Herra, sinun Jumalasi.

⁸Ikke for dine offers skyld vil jeg straffe dig; dine brennoffer er alltid for mig.

⁸En nuhtele sinua uhriesi tähden, sillä polttouhrisi ovat aina edessäni.

⁹Jeg vil ikke ta okser fra ditt hus eller bukker fra dine hegn.

⁹En vaadi härkää talostasi, en vuohia tarhoistasi,

¹⁰For mig hører alle dyr i skogen til, dyrene på fjellene i tusentall.

¹⁰sillä minun ovat kaikki metsän eläimet, kaikki eläimet tuhansilla vuorilla.

¹¹Jeg kjenner alle fjellenes fugler, og det som rører sig på marken, står for mig.

¹¹Minun ovat kaikki vuorten linnut ja laaksojen moninaiset eläimet.

¹²Om jeg hungret, vilde jeg ikke si det til dig; for mig hører jorderike til og alt det som fyller det.

¹²Jos minun olisi nälkä, en sanoisi sitä sinulle, sillä minun on koko maanpiiri, kaikki mitä on.

¹³Mon jeg skulde ete oksers kjøtt og drikke bukkers blod?

¹³Söisinkö härkien lihaa, joisinko vuohien verta?

¹⁴Ofre Gud takksigelse og gi den Høieste det du har lovt,

¹⁴Anna Jumalalle uhriksi kiitos, täytä lupauksesi Korkeimmalle.

¹⁵og kall på mig på nødens dag, så vil jeg utfri dig, og du skal prise mig.

¹⁵Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua."

¹⁶Men til den ugudelige sier Gud: Hvad har du med å fortelle om mine lover og føre min pakt i din munn?

¹⁶Jumalattomalle Jumala sanoo: "Miten sinä voit kertoa käskyistäni, kuinka uskallat puhua minun liitostani,

¹⁷Du hater jo tukt og kaster mine ord bak dig.

¹⁷sinä, joka et ota vastaan ojennusta vaan heität käskyni selkäsi taakse?

¹⁸Når du ser en tyv, er du gjerne med ham, og med horkarler gjør du felles sak.

¹⁸Jos näet varkaan, otat hänet ystäväksi, pidät yhtä avionrikkojien kanssa.

¹⁹Din munn slipper du løs med ondt, og din tunge spinner sammen svik.

¹⁹Sinä annat suusi puhua pahaa, kielesi punoa petosta.

²⁰Du sitter og taler imot din bror, du baktaler din mors sønn.

²⁰Sinä istut ja puhut pahaa veljestäsi, panettelet oman äitisi poikaa.

²¹Dette har du gjort, og jeg har tidd; du tenkte jeg var som du; men jeg vil straffe dig og stille det frem for dine øine.

²¹Pysyisinkö hiljaa, kun sinä teet noin? Sinä luulet, että minä olen sinun kaltaisesi. Mutta minä panen sinut vastaamaan teoistasi, asetan sinut tuomiolle.

²²Legg merke til dette, I som glemmer Gud, forat jeg ikke skal sønderrive, og det er ingen som redder!

²²Ymmärtäkää tämä, te jotka unohdatte Jumalan! Muuten minä raatelen teidät, eikä pelastajaa ole.

²³Den som ofrer takksigelse, ærer mig, og den som går den rette vei, ham vil jeg la skue Guds frelse.

²³Joka uhraa kiitosta, se kunnioittaa minua. Joka pysyy oikealla tiellä, saa nähdä, kuinka Jumala pelastaa."