¹Zgodi se pa v devetem letu kraljevanja njegovega, deseti dan desetega meseca, da pride Nebukadnezar, kralj babilonski, in vsa vojska njegova zoper Jeruzalem in se utabori proti njemu. In naredili so obležne ogradbe okrog njega.

¹Niinpä sitten hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuningas Nebukadnessar tuli sotajoukkoineen Jerusalemin edustalle, ja joukot leiriytyivät kaupungin luo. Sen ympärille rakennettiin piiritysvallit,

²In mesto je bilo oblegano do enajstega leta kralja Zedekija.

²ja kaupunki oli saarroksissa kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka.

³Deveti dan četrtega meseca je bila huda lakota v mestu, in ni bilo kruha za ljudstvo dežele.

³Nälänhätä yltyi kaupungissa pahaksi. Sen asukkailla ei ollut enää ruoan murentakaan, ja niin tuon vuoden neljännen kuun yhdeksäntenä päivänä

⁴Tedaj je bilo mesto predrto, in vsi vojščaki so pobegnili po noči skozi vrata med dvojnim zidom, ki so bila poleg kraljevega vrta (Kaldejci pa so oblegali mesto kroginkrog); in kralj je šel po poti proti nižini.

⁴kaupungin puolustus murtui. Babylonialaisia oli joka puolella kaupungin ympärillä, mutta kaikki puolustajat pääsivät yöllä pakoon Kaksoismuurin portista, joka oli kuninkaan puutarhan kohdalla. Kuningas pakeni miehineen Jordanille päin,

⁵Ali vojska Kaldejcev se drevi za kraljem in ga dohiti na planjavah ob Jerihu; vsa vojska njegova pa se je bila razkropila od njega.

⁵mutta babylonialaisten joukot ajoivat häntä takaa ja tavoittivat hänet Jerikon tasangolla. Koko hänen sotajoukkonsa oli silloin jo hajaantunut hänen luotaan.

⁶Tedaj ujamejo kralja ter ga pripeljejo gori h kralju babilonskemu v Riblo; in izrekli so sodbo nad njim.

⁶Sidkia otettiin vangiksi ja tuotiin Babylonian kuninkaan luo Riblaan. Siellä hänelle julistettiin tuomio.

⁷In poklali so sinove Zedekijeve njemu pred očmi, potem so mu oslepili oči ter ga zvezali z dvema bronastima verigama in ga odpeljali na Babilonsko.

⁷Hänen poikansa surmattiin hänen nähtensä, ja sitten häneltä itseltään sokaistiin silmät. Hänet pantiin pronssikahleisiin ja vietiin Babyloniin. pakkosiirto

⁸Potem pride sedmi dan petega meseca, ko je bilo devetnajsto leto kralja Nebukadnezarja, kralja babilonskega, Nebuzaradan, glavar telesne straže, služabnik kralja babilonskega, v Jeruzalem,

⁸Viidennen kuun seitsemäntenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa yhdeksättätoista vuottaan, kuninkaan henkikaartin päällikkö Nebusaradan tuli Jerusalemiin.

⁹in požge hišo GOSPODOVO in hišo kraljevo in vse hiše v Jeruzalemu, namreč vsako večjo hišo požge z ognjem.

⁹Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja kaikki Jerusalemin talot, jokaisen suuren rakennuksen hän sytytti tuleen.

¹⁰In vsa vojska Kaldejcev, kar je je bilo z glavarjem straže, poruši zidove jeruzalemske okroginokrog.

¹⁰Kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkikaartin päällikön mukana, repi Jerusalemin muurit joka puolelta maahan.

¹¹Preostanek ljudstva pa, kar ga je ostalo v mestu, in uskoke, ki so odpadli h kralju babilonskemu, in ostanek množice odpelje ujete Nebuzaradan, glavar telesne straže.

¹¹Sitten henkikaartin päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen loputkin, mitä kansasta oli kaupungissa jäljellä. Hän vei nekin, jotka olivat itse siirtyneet Babylonian kuninkaan puolelle, sekä loput kaupungin käsityöläisistä.

¹²Samo iz najubožnejših ljudstva jih je pustil ondi glavar straže, da naj bodo vinogradniki in kmetovalci.

¹²Köyhästä väestä henkikaartin päällikkö jätti osan tekemään työtä viinitarhoissa ja pelloilla.

¹³In bronasta stebra, ki sta bila v hiši GOSPODOVI, in stojala in bronasto morje, ki je bilo v hiši GOSPODOVI, so razbili Kaldejci ter odnesli njih bron v Babilon.

¹³Kaldealaiset rikkoivat pronssipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, samoin kuin temppelin työntöpöydät ja pronssialtaan. Niiden pronssin he veivät Babyloniin.

¹⁴Tako tudi lonce, lopate, utrinjače in torila in vse bronasto orodje, s katerim se je opravljala služba, so odnesli.

¹⁴He ottivat mukaansa myös hiiliastiat, tuhkalapiot, veitset, kupit ja muut pronssiesineet, joita oli käytetty uhripalveluksessa.

¹⁵Tudi ponve in čaše, kar je bilo od zlata, v zlatu, kar od srebra, v srebru je vzel glavar telesne straže.

¹⁵Samoin henkikaartin päällikkö vei tuliastiat ja vihmontamaljat, jotka olivat puhdasta kultaa tai hopeaa.

¹⁶Tista dva stebra, eno morje in stojala, ki jih je bil napravil Salomon za hišo GOSPODOVO; tehtati ni bilo mogoče brona od vseh teh priprav.

¹⁶Kahdessa pylväässä, altaassa ja työntöpöydissä, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin, oli pronssia sellainen määrä, ettei se ollut punnittavissa.

¹⁷Višina enega stebra je bila osemnajst komolcev in glavič na njem je bil iz brona, in višina glaviča je bila tri komolce z mrežastim delom in granatnimi jabolki na glaviču kroginkrog, vse iz brona; in enako tem je imel drugi steber na glaviču.

¹⁷Kummallakin pylväällä oli mittaa kahdeksantoista kyynärää, viiden kyynärän korkuiset pylväänpäät olivat nekin pronssia, ja pronssia olivat myös pylväänpäitä yltympäri kiertävät köynnökset ja granaattiomenat. Pylväät olivat samanlaiset, aina köynnöksiä ja granaattiomenoita myöten.

¹⁸In glavar telesne straže je vzel Seraja, prvega duhovnika, in Zefanija, drugega duhovnika, in tri čuvaje pri vratih;

¹⁸Henkikaartin päällikkö otti mukaansa ylipappi Serajan, tämän lähimmän avustajan Sefanjan sekä kolme ovenvartijapappia.

¹⁹iz mesta pa je vzel enega dvornika, ki je bil postavljen nad vojščaki, in pet mož izmed tistih, ki so bili kralju najbližji in so se našli v mestu, in pisarja, vojnega poveljnika, ki je nabiral vojsko iz deželnega ljudstva, in šestdeset mož iz deželnega ljudstva, ki so se našli v mestu:

¹⁹Niin ikään hän otti kaupungista sen hovimiehen, joka oli sotaväen valvoja, viisi kuninkaan lähintä miestä, jotka olivat vielä kaupungissa, sotaväen päällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli koota maasta miehiä armeijaan, sekä kuusikymmentä muuta Juudan miestä, jotka olivat kaupungissa.

²⁰te je vzel Nebuzaradan, glavar telesne straže, ter jih odpeljal h kralju babilonskemu v Riblo.

²⁰Kaikki nämä henkikaartin päällikkö Nebusaradan otti mukaansa ja vei Babylonian kuninkaan luo Riblaan.

²¹In kralj babilonski jih je udaril in usmrtil v Ribli, v Hamatski deželi. Tako je bil Juda preseljen v ujetništvo iz dežele svoje.

²¹Riblassa, Hamatin maassa, Babylonian kuningas sitten mestautti heidät. Niin oli Juudan heimo viety maastaan pakkosiirtolaisuuteen.

²²Kar se pa tiče ljudstva, ki je ostalo v deželi Judovi, kar ga je pustil ondi Nebukadnezar, kralj babilonski, nad tem je postavil Gedalija, sina Ahikama, sinu Safanovega.

²²Babylonian kuningas Nebukadnessar asetti Gedaljan, joka oli Safanin pojan Ahikamin poika, hallitsemaan maassa vielä olevaa kansanosaa, jonka hän oli jättänyt jäljelle Juudaan.

²³Ko so pa slišali vsi poveljniki trum, oni in njih možje, da je kralj babilonski postavil za namestnika Gedalija, pridejo v Micpo h Gedaliju, zlasti Izmael, sin Netanijev, in Johanan, sin Kareahov, in Seraja, sin Tanhumeta Netofatčana, in Jazanija, sin Maakatijev, oni s svojimi možmi.

²³Kun sotaväen päälliköt ja heidän miehensä kuulivat, että Babylonian kuningas oli asettanut Gedaljan käskynhaltijaksi, he tulivat joukolla tämän luo Mispaan. Päälliköt olivat Ismael, Netanjan poika, Johanan, Kareahin poika, netofalainen Seraja, Tanhumetin poika, ja Jaasanja, jonka isä oli kotoisin Maakasta.

²⁴In Gedalija priseže njim in njih možem ter jim reče: Ne bojte se hlapcev Kaldejcev; ostanite v deželi in služite kralju babilonskemu, tako vam bode dobro.

²⁴Gedalja vakuutti heille ja heidän miehilleen, ettei heidän tarvinnut pelätä Babylonian hallintomiehiä. "Kun jäätte maahan ja palvelette Babylonian kuningasta, teillä on hyvät olot", hän sanoi.

²⁵Zgodi se pa sedmega meseca, da pride Izmael, sin Netanijev, sinu Elisamovega, iz kraljevega roda, in ž njim deset mož, in udarijo Gedalija, da umrje, tudi Jude in Kaldejce, ki so bili ž njim v Micpi.

²⁵Mutta seitsemännessä kuussa sinne tuli Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, joka oli kuninkaallista sukua. Hänellä oli mukanaan kymmenen miestä, ja he löivät hengiltä Gedaljan sekä ne Juudan miehet ja kaldealaiset, jotka olivat hänen luonaan Mispassa.

²⁶In vse ljudstvo, malo in veliko, in poveljniki trum vstanejo ter odidejo v Egipt; bali so se namreč Kaldejcev.

²⁶Silloin koko kansa pienimmästä suurimpaan, aina sotaväen päälliköitä myöten, lähti pakomatkalle Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia.

²⁷Zgodi se pa v tridesetem in sedmem letu ujetništva Jojahinovega, kralja Judovega, dvanajsti mesec, sedemindvajseti dan meseca, da je Evil Merodah, kralj babilonski, v letu, ko je začel kraljevati, povišal glavo Jojahina, kralja Judovega, izpeljavši ga iz ječe.

²⁷Kun Juudan kuningas Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa kolmekymmentäkuusi vuotta, Babylonian kuningas Evil-Merodak armahti hänet ja vapautti hänet vankeudesta. Silloin oli Evil- Merodakin kuninkaaksitulon vuosi, ja tämä tapahtui sen vuoden kahdennentoista kuun kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä.

²⁸In govoril je prijazno ž njim in prestol njegov je postavil nad prestol kraljev, ki so bili ž njim v Babilonu.

²⁸Babylonian kuningas puhutteli ystävällisesti Jojakinia ja osoitti hänelle istuinpaikan, joka oli ylempänä kuin muiden hänen luonaan Babylonissa olevien kuninkaiden paikat.

²⁹In premenil mu je jetniško obleko; in je jedel kruh pred kraljem vedno, vse dni življenja svojega.Kajti živež njegov, stalen živež mu je dajal kralj, odmerjen za vsak dan, vse dni njegovega življenja.

²⁹Jojakin sai nyt vaihtaa pois vangin puvun, ja lopun ikäänsä hänellä oli paikka Evil-Merodakin ruokapöydässä.

³⁰Kajti živež njegov, stalen živež mu je dajal kralj, odmerjen za vsak dan, vse dni njegovega življenja.

³⁰Kuningas takasi hänelle vakinaisen elatuksen, ja hän sai päivittäin sen minkä tarvitsi, aina elämänsä