¹Tedaj odgovori Zofar Naamatec in reče:

¹Naamalainen Sofar alkoi nyt puhua. Hän sanoi:

²Mnogobesedje ali naj ostane brez odgovora, in jezičnik bo li opravičen?

²-- Eikö kukaan vastaa tuohon vuodatukseen? Onko joku oikeassa vain siksi, että hän puhuu ja puhuu?

³Govoričenje tvoje naj sapo zapre ljudem, da bi se posmehoval, ne da te kdo osramoti,

³Luuletko, että sanaryöppysi vaientaa kaikki muut, että herjaavat puheesi jäävät vaille vastausta?

⁴in da bi dejal: „Čist je moj nauk in čist sem pred Tvojim obličjem“?!

⁴Sinä sanot: "Minä olen oikeassa, olen syytön Jumalan silmien edessä."

⁵O da bi pa Bog govoril in usta svoja odprl zoper tebe!

⁵Toivoisinpa tosiaan, että Jumala avaisi suunsa ja sanoisi sinulle suorat sanat!

⁶Da ti naznani skrivnosti prave modrosti, da je mnogotera v znanju; potem bi spoznal, da Bog tebi v prid mnogo pozablja iz krivde tvoje.

⁶Hän ilmoittaisi sinulle viisauden salaisuudet, jotka ovat meidän järjellemme käsittämättömät. Silloin ymmärtäisit, miten paljon syntejä hän antaa sinulle anteeksi.

⁷Moreš li globokost Božjo z umom doseči, ali popolnosti Vsegamogočnega do dna priti?

⁷Tavoitatko sinä Jumalan syvyydet? Ymmärrätkö ääriään myöten Kaikkivaltiaan suuruuden?

⁸Višave so to nebeške – kaj hočeš početi? globočja je nego šeol – kaj moreš vedeti?

⁸Se on taivasta korkeampi -- miten sen tavoitat? Se on tuonelaa syvempi -- mitä siitä tiedät?

⁹daljša nego zemlja je mera njena in širša nego morje.

⁹Jumalan suuruus on suurempi kuin maa, se on merta avarampi.

¹⁰Če gre On poleg koga in ga dene v zapor in skliče sodni zbor, kdo mu zabrani?

¹⁰Kun hän kiitää ohi, tempaa vangikseen ja vaatii tilille -- kuka voisi häntä vastustaa?

¹¹Kajti On pozna ničemurne ljudi in vidi krivico, ne da bi mu bilo treba paziti.

¹¹Hän näkee ne, jotka vääryyttä tekevät, hän panee merkille vilpin, jota muut eivät huomaa.

¹²A puhloglavec dobi šele razum, kadar se divjega osla žrebe prerodi v človeka.

¹²Mutta milloinka tyhjäpää viisastuu? Ei tule villiaasista ihmistä.

¹³Ako obrneš v pravo smer srce svoje in boš k Njemu razprostiral roke –

¹³Käännä nyt mielesi Jumalan puoleen, Job, ojenna kätesi Jumalaa kohti!

¹⁴če je krivica na roki tvoji, odpravi jo in nepravičnosti ne daj prebivati v šatorih svojih –

¹⁴Jos käsiäsi tahraa synti, heitä se pois, älä anna pahan asua majassasi.

¹⁵res, tedaj boš smel vzdigniti obličje brez madeža in bodeš nepremakljiv in se ne boš bal.

¹⁵Silloin voit puhtain mielin kohottaa katseesi. Olet vaskesta valettu, peloton ja luja.

¹⁶Kajti tedaj pozabiš nadlogo, spominjal se je boš kot vodá, ki so potekle mimo;

¹⁶Sinä unohdat nämä kärsimykset, muistat ne vain kuin tulvaveden, joka virtasi pois.

¹⁷in življenje ti zasije jasneje nego poldnevna svetloba, in zmrači li se kdaj, mine mrak kakor ob jutru.

¹⁷Elämäsi valo kohoaa kirkkaampana kuin sydänpäivä, sen pimeyskin on kuin sarastava aamu.

¹⁸In boš upal, ker je nada zate, in ogledoval boš svoje, spaval brez skrbi.

¹⁸Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää, olet turvassa. Voit nukkua levollista unta,

¹⁹Počival boš in nihče te ne bo plašil, mnogi bodo pa prosili blagovoljnosti tvoje.Brezbožnikom pa bodo oči od koprnenja hirale, in pribežališče jim izgine in njih upanje bo, da izdahnejo dušo.

¹⁹sinä saat olla rauhassa, mikään ei sinua uhkaa, monet tavoittelevat sinun suosiotasi.

²⁰Brezbožnikom pa bodo oči od koprnenja hirale, in pribežališče jim izgine in njih upanje bo, da izdahnejo dušo.

²⁰Mutta jumalattomilta kaikki pimenee, he eivät enää löydä pakotietä. Heillä on enää vain yksi toive: viimeinen henkäys.