¹{Psalm Davidov.} GOSPOD je luč moja in rešitev moja, koga bi se bal? GOSPOD je življenja mojega obrana, koga bi se plašil?

¹Daavidin psalmi. Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin?

²Ko so se mi bližali hudobniki, da pojedo moje meso, zatiralci moji in sovražilci moji, spoteknili so se in padli.

²Kun vainoojat käyvät minua kohti iskeäkseen hampaansa minuun, he itse kaatuvat, vihamieheni ja vastustajani suistuvat maahan.

³Če bi se vojska utaborila proti meni, brez strahu mi je srce, če bi nastal boj zoper mene, upajoč še veselim se tega.

³Vaikka sotajoukko saartaisi minut, sydämeni ei pelkäisi, vaikka minua vastaan nousisi sota, ei minulla olisi mitään hätää.

⁴Eno sem prosil GOSPODA, to samo želim: da smem bivati v hiši GOSPODOVI vse dni življenja svojega, da gledam lepoto GOSPODOVO in jo preiskujem v svetišču njegovem.

⁴Yhtä minä pyydän Herralta, yhtä ainoaa minä toivon: että saisin asua Herran temppelissä kaikki elämäni päivät! Saisin katsella Herran ihanuutta hänen pyhäkössään ja odottaa, että hän vastaa minulle.

⁵Kajti on me skrije v koči svoji ob dnevu nesreče, prikrije me v skrivališču šatora svojega in me vzdigne na skalo.

⁵Kun vaara uhkaa, hän ottaa minut majaansa. Hän antaa minulle suojan teltassaan, nostaa minut turvaan kalliolle.

⁶In tako bo povišana glava moja nad sovražnike moje, stoječe okrog mene, in daroval bom v šatoru njegovem daritve glasnega veselja, pel bom in psalme citral GOSPODU.

⁶Nyt minä kohotan pääni, en pelkää vihollisiani, vaikka he saartavat minut. Minä uhraan Herralle hänen pyhäkössään, uhraan ja huudan ilosta, minä laulan ja soitan ylistystä Herralle.

⁷Sliši me, o GOSPOD, ko kličem z glasom svojim, usmili se me in odgovóri mi!

⁷Herra, kuule, kun huudan sinua! Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.

⁸Ker veliš: Iščite obličje moje! srce moje ti govori: Obličje tvoje bom iskal, GOSPOD.

⁸Sydämeni muistaa sinun sanasi: "Etsikää minun kasvojani." Herra, minä tahdon etsiä sinua,

⁹Ne skrivaj mi obličja svojega, ne zapodi v jezi hlapca svojega; pomoč moja si bil, ne zavrzi me in ne zapusti me, o Bog zveličanja mojega.

⁹älä kätke minulta kasvojasi! Älä vihastu, älä torju palvelijaasi, sinä olet aina ollut minun apuni. Älä nytkään jätä minua, älä hylkää, sinä Jumalani, sinä auttajani!

¹⁰Kajti oče moj in mati moja sta me zapustila, GOSPOD pa me k sebi privije.

¹⁰Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen.

¹¹Uči me, GOSPOD, svoj pot in vodi me po ravni stezi zavoljo njih, ki name preže.

¹¹Herra, opeta minulle tiesi, johdata jalkani oikealle polulle, päästä minut vihamiehistäni.

¹²Ne izdajaj me želji zatiralcev mojih, ker zoper mene stoje lažnive priče in ki pihajo silovitost.

¹²Älä jätä minua heidän armoilleen! He ovat julmia syyttäjiä, vääriä todistajia.

¹³Ko bi ne veroval, da bom užival dobroto GOSPODOVO v deželi živečih, bi bil poginil.Čakaj GOSPODA, bodi močan in naj se ohrabri srce tvoje, da čakaj GOSPODA!

¹³Minä uskon, että saan yhä kokea Herran hyvyyttä elävien maassa.

¹⁴Čakaj GOSPODA, bodi močan in naj se ohrabri srce tvoje, da čakaj GOSPODA!

¹⁴Luota Herraan! Ole luja, pysy rohkeana. Luota Herraan!