¹Zvino negore repfumbamwe rokubata kwake ushe, nomwedzi wegumi, nezuva regumi romwedzi, Nebhukadhinezari mambo weBhabhironi akasvika, iye nehondo yake yose, kuzorwa neJerusaremu, vakadzika matende avopo, vakarikomba nenhare.

¹Niinpä sitten hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonian kuningas Nebukadnessar tuli sotajoukkoineen Jerusalemin edustalle, ja joukot leiriytyivät kaupungin luo. Sen ympärille rakennettiin piiritysvallit,

²Naizvozvo guta rakakombwa kusvikira pagore regumi nerimwe ramambo Zedhekia.

²ja kaupunki oli saarroksissa kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen saakka.

³Zvino negore repfumbamwe romwedzi wechina nzara ikanyanya kwazvo paguta, vanhu venyika iyo vakashaiwa zvokudya.

³Nälänhätä yltyi kaupungissa pahaksi. Sen asukkailla ei ollut enää ruoan murentakaan, ja niin tuon vuoden neljännen kuun yhdeksäntenä päivänä

⁴Vakaputsa rusvingo rweguta, vanhu vose vehondo vakatiza usiku nenzira yesuwo, pakati pamadziro maviri aiva pamunda wamambo; (zvino vaKaradhea vakanga vakakomba guta;) mambo akaenda nenzira yerenje.

⁴kaupungin puolustus murtui. Babylonialaisia oli joka puolella kaupungin ympärillä, mutta kaikki puolustajat pääsivät yöllä pakoon Kaksoismuurin portista, joka oli kuninkaan puutarhan kohdalla. Kuningas pakeni miehineen Jordanille päin,

⁵Asi hondo yavaKaradhea yakatevera mambo, vakamubata pamapani eJeriko, hondo yake yose ikapararira ikabva kwaari.

⁵mutta babylonialaisten joukot ajoivat häntä takaa ja tavoittivat hänet Jerikon tasangolla. Koko hänen sotajoukkonsa oli silloin jo hajaantunut hänen luotaan.

⁶Zvino vakabata mambo, vakaenda naye kuna mambo weBhabhironi paRibhira, vakamutongerapo.

⁶Sidkia otettiin vangiksi ja tuotiin Babylonian kuninkaan luo Riblaan. Siellä hänelle julistettiin tuomio.

⁷Vakauraya vana vaZedhekia achizviona, vakatumbura meso aZedhekia, vakamusunga namatare, vakamuisa Bhabhironi.

⁷Hänen poikansa surmattiin hänen nähtensä, ja sitten häneltä itseltään sokaistiin silmät. Hänet pantiin pronssikahleisiin ja vietiin Babyloniin. pakkosiirto

⁸Zvino nomwedzi wechishanu, nezuva rechinomwe romwedzi, negore regumi namapfumbamwe ramambo Nebhukadhinezari mambo weBhabhiron, Nebhuzaradhani mukuru wavarindi, muranda wamambo weBhabhironi akasvika Jerusaremu;

⁸Viidennen kuun seitsemäntenä päivänä, Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin hallitessa yhdeksättätoista vuottaan, kuninkaan henkikaartin päällikkö Nebusaradan tuli Jerusalemiin.

⁹akapisa imba yaJehovha, neimba yamambo; akapisawo dzimba dzose dzeJerusaremu, dzimba dzose huru, nomoto.

⁹Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja kaikki Jerusalemin talot, jokaisen suuren rakennuksen hän sytytti tuleen.

¹⁰Hondo yose yavaKaradhea, yakanga inomukuru wavarindi, ikaputsa masvingo eJerusaremu kunhivi dzose.

¹⁰Kaldealaisten sotajoukko, joka oli henkikaartin päällikön mukana, repi Jerusalemin muurit joka puolelta maahan.

¹¹Nebhuzaradhani mukuru wavarindi, akatapa vanhu vakanga vasara muguta, navakanga vatiza, vakaenda kuna mambo weBhabhironi, navakanga vasara kuvazhinji.

¹¹Sitten henkikaartin päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen loputkin, mitä kansasta oli kaupungissa jäljellä. Hän vei nekin, jotka olivat itse siirtyneet Babylonian kuninkaan puolelle, sekä loput kaupungin käsityöläisistä.

¹²Asi mukuru wavarindi wakasiya varombo venyika, kuti vave varimi veminda yemizambiringa nemimwe minda.

¹²Köyhästä väestä henkikaartin päällikkö jätti osan tekemään työtä viinitarhoissa ja pelloilla.

¹³VaKaradhea vakaputsanya mbiru dzendarira dzaiva mumba maJehovha, nezvingoro, nedziva rendarira, zvaiva mumba maJehovha, vakaenda nendarira yazvo Bhabhironi.

¹³Kaldealaiset rikkoivat pronssipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, samoin kuin temppelin työntöpöydät ja pronssialtaan. Niiden pronssin he veivät Babyloniin.

¹⁴vakatorawo hari nefoshoro nembato dzemwenje, nezvirongo, nenhumbi dzose dzendarira dzavaibata nadzo.

¹⁴He ottivat mukaansa myös hiiliastiat, tuhkalapiot, veitset, kupit ja muut pronssiesineet, joita oli käytetty uhripalveluksessa.

¹⁵Nezvaenga zvomoto, nembiya, nezvose zvaiva zvendarama nezvose zvaiva zvesirivha, mukuru wavarindi akazvitora.

¹⁵Samoin henkikaartin päällikkö vei tuliastiat ja vihmontamaljat, jotka olivat puhdasta kultaa tai hopeaa.

¹⁶Nembiru mbiri, nedziva rimwe, nezvindori, zvakanga zvaitirwa imba yaJehovha naSoromoni; kurema kwendarira yenhumbi idzi dzose kwakanga kusingagoni kuyerwa.

¹⁶Kahdessa pylväässä, altaassa ja työntöpöydissä, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin, oli pronssia sellainen määrä, ettei se ollut punnittavissa.

¹⁷Kureba kwembiru imwe kwakasvika makubhiti ane gumi namasere, yaiva nomusoro wendarira pamusoro payo; kureba komusoro kwakasvika makubhiti matatu; uye kwakanga kune zvakarukwa, namatamba, zvaipoteredza musoro, zvose zviri zvendarira; mbiru yechipiri yakanga yakafanana neyiyi nezvakarukwawo.

¹⁷Kummallakin pylväällä oli mittaa kahdeksantoista kyynärää, viiden kyynärän korkuiset pylväänpäät olivat nekin pronssia, ja pronssia olivat myös pylväänpäitä yltympäri kiertävät köynnökset ja granaattiomenat. Pylväät olivat samanlaiset, aina köynnöksiä ja granaattiomenoita myöten.

¹⁸Mukuru wavarindi akatora Saraya mupristi wapamusoro, naZefaniya mupristi wechipiri, navarindi vatatu vomukova;

¹⁸Henkikaartin päällikkö otti mukaansa ylipappi Serajan, tämän lähimmän avustajan Sefanjan sekä kolme ovenvartijapappia.

¹⁹uye paguta akatora mukuru waitarira varume vehondo, navarume vashanu vaisionana namambo, vaakawana muguta; nomunyori, nomukuru wehondo waiunganidza vanhu venyika, navarume vanamakumi matanhatu vavanhu venyika, vaakawana muguta.

¹⁹Niin ikään hän otti kaupungista sen hovimiehen, joka oli sotaväen valvoja, viisi kuninkaan lähintä miestä, jotka olivat vielä kaupungissa, sotaväen päällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli koota maasta miehiä armeijaan, sekä kuusikymmentä muuta Juudan miestä, jotka olivat kaupungissa.

²⁰Nebhuzaradhani mukuru wavarindi akavatora, akavaisa kuna mambo weBhabhironi paRibhira.

²⁰Kaikki nämä henkikaartin päällikkö Nebusaradan otti mukaansa ja vei Babylonian kuninkaan luo Riblaan.

²¹Mambo weBhabhironi akavabaya, akavauraya paRibhira, panyika yeHamati. Naizvozvo vaJudha vakatapwa panyika yavo.

²¹Riblassa, Hamatin maassa, Babylonian kuningas sitten mestautti heidät. Niin oli Juudan heimo viety maastaan pakkosiirtolaisuuteen.

²²Kana vari vanhu vakasiiwa panyika yaJudha, vakasiiwa naNebhukadhinezari mambo weBhabhironi, wakaita Gedharia mwanakomana waAhikami, mwanakomana waShafani, mubati wavo.

²²Babylonian kuningas Nebukadnessar asetti Gedaljan, joka oli Safanin pojan Ahikamin poika, hallitsemaan maassa vielä olevaa kansanosaa, jonka hän oli jättänyt jäljelle Juudaan.

²³Zvino vakuru vose vehondo, ivo navanhu vavo, vakati vanzwa kuti mambo weBhabhironi wakange aita Gedharia mubati wavo, vakaenda kuna Gedharia paMizipa, vaiti, Ishimaeri mwanakomana waNetania, naJohwanani mwanakomana waKarea, naSeraya mwanakomana waTanhumeti muNetofati, naJaazania mwanakomana womuMaakati, ivo navanhu vavo.

²³Kun sotaväen päälliköt ja heidän miehensä kuulivat, että Babylonian kuningas oli asettanut Gedaljan käskynhaltijaksi, he tulivat joukolla tämän luo Mispaan. Päälliköt olivat Ismael, Netanjan poika, Johanan, Kareahin poika, netofalainen Seraja, Tanhumetin poika, ja Jaasanja, jonka isä oli kotoisin Maakasta.

²⁴Gedharia akapika kwavari, ivo navanhu vavo, akati kwavari, Regai kutya nokuda kwavaranda vavaKaradhea; garai panyika, mushumire mambo weBhabhironi, mugofara henyu.

²⁴Gedalja vakuutti heille ja heidän miehilleen, ettei heidän tarvinnut pelätä Babylonian hallintomiehiä. "Kun jäätte maahan ja palvelette Babylonian kuningasta, teillä on hyvät olot", hän sanoi.

²⁵Asi nomwedzi wechinomwe Ishimaeri mwanakomana waNetania, mwanakomana waErishama, worudzi rwamambo, wakasvika anavarume vane gumi, akabaya Gedharia, akafa iye pamwechete navaJudha navaKaradhea vaiva naye paMizipa.

²⁵Mutta seitsemännessä kuussa sinne tuli Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, joka oli kuninkaallista sukua. Hänellä oli mukanaan kymmenen miestä, ja he löivät hengiltä Gedaljan sekä ne Juudan miehet ja kaldealaiset, jotka olivat hänen luonaan Mispassa.

²⁶Ipapo vanhu vose, vaduku navakuru, navakuru vehondo vakasimuka vakaenda Egipita, nekuti vakanga vachitya vaKaradhea.

²⁶Silloin koko kansa pienimmästä suurimpaan, aina sotaväen päälliköitä myöten, lähti pakomatkalle Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia.

²⁷Zvino negore ramakumi matatu namanomwe rokutapwa kwaJehoyakini mambo waJudha, nomwedzi wegumi nemiviri, nezuva ramakumi maviri namanomwe romwedzi, Evhiri-merodhaki mambo weBhabhironi, negore raakatanga kubata ushe naro, wakasimudza musoro waJehoyakini mambo waJudha, akamubvisa mutirongo;

²⁷Kun Juudan kuningas Jojakin oli ollut pakkosiirtolaisuudessa kolmekymmentäkuusi vuotta, Babylonian kuningas Evil-Merodak armahti hänet ja vapautti hänet vankeudesta. Silloin oli Evil- Merodakin kuninkaaksitulon vuosi, ja tämä tapahtui sen vuoden kahdennentoista kuun kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä.

²⁸akataura naye nomoyo munyoro, akakudza chigaro chake choushe kupfuura zvigaro zvoushe zvamadzimambo aiva naye paBhabhironi.

²⁸Babylonian kuningas puhutteli ystävällisesti Jojakinia ja osoitti hänelle istuinpaikan, joka oli ylempänä kuin muiden hänen luonaan Babylonissa olevien kuninkaiden paikat.

²⁹Akashandura nguvo dzake dzokusungwa, akaramba achidya zvokudya pamberi pake mazuva ose oupenyu hwake.

²⁹Jojakin sai nyt vaihtaa pois vangin puvun, ja lopun ikäänsä hänellä oli paikka Evil-Merodakin ruokapöydässä.

³⁰Kana zviri zvokurarama nazvo, waisipiwa zvokurarama nazvo namambo nguva dzose, zuva rimwe nerimwe mugove waro, mazuva ose oupenyu hwake.

³⁰Kuningas takasi hänelle vakinaisen elatuksen, ja hän sai päivittäin sen minkä tarvitsi, aina elämänsä