¹Zvino shure kwaizvozvo Abhusaromu akazvigadzirira ngoro namabhiza navarume vana makumi mashanu kuti vamhanye pamberi pake.

¹Absalom hankki itselleen vaunut ja hevosia sekä viidenkymmenen miehen saattueen.

²Abhusaromu waimuka mangwanani, akandomira parutivi rwenzira pasuwo; zvino kana kuchinge kuno munhu wakange ouya kuna mambo kuzotambirwa mhosva yake, Abhusaromu ndokumudana, akati, Uri weguta ripiko? Kana akati, Muranda wenyu unobva kuno rumwe rwamarudzi aIsiraeri,

²Hän otti tavakseen asettua varhain aamulla kaupungin portille vievän tien varteen. Aina kun joku oli tulossa kuninkaan luo saadakseen oikeutta riita-asiassa, Absalom kutsui hänet luokseen ja kysyi: "Mistä kaupungista sinä olet?" Kun mies kertoi, mistä Israelin heimosta hän oli,

³Abhusaromu waiti kwaari, Tarira, mashoko ako akanaka, akarurama hawo, asi hakuna munhu wakatumwa namambo kuzokunzwa.

³Absalom sanoi: "Asiasi on kyllä hyvä ja oikea, mutta kuninkaan luona ei kukaan sinua kuuntele."

⁴Uye Abhusaromu akatiwo, Dai ini ndichiitwa mutongi panyika, kuti ani nani anenge ane mhaka kana shoko auye kwandiri, ini ndimururamisire.

⁴Ja hän jatkoi: "Kunpa minut asetettaisiin tuomariksi tähän maahan! Minun luokseni voisi tulla jokainen, jolla on riita-asia tai oikeusjuttu, ja minä tekisin hänelle oikeutta."

⁵Zvino kana ani nani akaswedera kuzopfugama pamberi pake, iye waitambanudza ruoko rwake, achimubata, achimutsvoda.

⁵Aina kun joku lähestyi heittäytyäkseen hänen eteensä, hän kiiruhti kohottamaan tulijan maasta ja suuteli häntä.

⁶Zvino Abhusaromu waiita nomutowo uyu navaIsiraeri vose vaiuya kuna mambo kuzotambirwa mhosva dzavo; naizvozvo Abhusaromu akanyengera moyo yavanhu vaIsiraeri kuti imude.

⁶Absalom teki tällä tavoin kaikille israelilaisille, jotka tulivat kuninkaan luo hakemaan oikeutta. Näin hän houkutteli puolelleen Israelin miesten sydämet.

⁷Zvino makore mana akati apfuura, Abhusaromu akati kuna mambo, Nditenderei henyu ndiende Hebhuroni, ndindoripira kupika kwangu kwandakapikira Jehovha.

⁷Neljän vuoden kuluttua Absalom sanoi kuninkaalle: "Tahtoisin mennä Hebroniin täyttämään lupauksen, jonka olen tehnyt Herralle.

⁸nekuti muranda wenyu wakapika mhiko ndichigere Geshuri paSiria, ndikati, Zvirokwazvo, kana Jehovha akandidzosera Jerusaremu, ndichanamata Jehovha.

⁸Asuessani Gesurissa aramealaisten parissa lupasin näet, että jos Herra antaa minun palata Jerusalemiin, minusta tulee jälleen hänen palvelijansa."

⁹Mambo akati, Chienda hako norugare. Naizvozvo akasimuka, akaenda Hebhuroni.

⁹Kuningas sanoi: "Mene rauhassa." Niin Absalom lähti Hebroniin.

¹⁰Asi Abhusaromu wakatuma vashori pakati pamarudzi ose aIsiraeri, akati, Kana mukanzwa kurira kwehwamanda, ipapo muti, Abhusaromu ndimambo paHebhuroni.

¹⁰Hän oli lähettänyt salaa viestinviejiä kaikkien Israelin heimojen pariin sanomaan: "Kun kuulette torven äänen, huutakaa: 'Absalom on huudettu kuninkaaksi Hebronissa!'"

¹¹Zvino Abhusaromu akaperekedzwa navarume vana mazana maviri veJerusaremu, vakanga vakokwa; ivo vakaenda havo vakafara vasingazivi chinhu.

¹¹Absalom kutsui lisäksi Jerusalemista mukaansa kaksisataa miestä, ja nämä lähtivät matkaan hyvässä uskossa, tietämättä asiasta mitään.

¹²Abhusaromu akatuma munhu kundodana Ahitoferi muGironi, gurukota raDhavhidhi, paguta rake Giro, panguva yakanga achibayira zvibayiro. Kurangana uku kukava nesimba, nekuti vanhu vakaramba vachiwanda kuna Abhusaromu.

¹²Toimittaessaan teurasuhreja Absalom kutsutti luokseen vielä Daavidin neuvonantajan Ahitofelin tämän kotikaupungista Gilosta. Näin syntyi laaja salaliitto, ja Absalomin luo kerääntyi yhä lisää väkeä.

¹³Zvino nhume yakasvika kuna Dhavhidhi, ikati, moyo yavarume vaIsiraeri yotevera Abhusaromu.

¹³Daavidin luo tuli sanantuoja, joka kertoi: "Israelin miesten mielet ovat kääntyneet Absalomin puolelle."

¹⁴Ipapo Dhavhidhi akati kuvaranda vake vose vakanga vanaye paJerusaremu, Simukai, titize nekuti kana tikasadaro, hapana mumwe wedu ungapukunyuka kuna Abhusaromu; kurumidzai tiende, arege kutibata pakarepo, atiitire zvakaipa, nokuparadza guta nomunondo unopinza.

¹⁴Silloin Daavid sanoi kaikille Jerusalemissa oleville miehilleen: "Tulkaa, meidän on paettava, muuten emme voi pelastua Absalomin käsistä. Pitäkää kiirettä, tai hän ehtii saavuttaa meidät. Silloin olemme tuhon omat, ja hän hävittää miekalla koko kaupungin."

¹⁵Varanda vamambo vakati kuna mambo, Tarirai, varanda venyu vakamirira kuita zvose zvinodikamwa naishe wedu mambo.

¹⁵Kuninkaan miehet vastasivat hänelle: "Palvelijasi ovat valmiit kaikkeen, minkä herramme ja kuninkaamme katsoo hyväksi."

¹⁶Mambo akabuda, vose veimba yake vakamutevera. Mambo akasiya vakadzi vane gumi, vaiva varongo, kuti vachengete imba.

¹⁶Kuningas lähti kaupungista jalkaisin koko hovinsa kanssa, mutta jätti kymmenen sivuvaimoaan pitämään huolta palatsista.

¹⁷Mambo akabuda navanhu vose vakamutevera, vakandomira paBhetimaerihaki.

¹⁷Kuningas lähti kaupungista jalkaisin koko väkensä kanssa. He pysähtyivät viimeisen talon kohdalle.

¹⁸Varanda vake vose vakapfuura kurutivi rwake, navaKereti vose, navaPereti vose, navaGiti vose, varume vana mazana matanhatu vakanga vamutevera vachibva Gati, vakatungamirira pamberi pamambo.

¹⁸Siellä kaikki kuninkaan miehet kulkivat hänen ohitseen, samoin kaikki kreetit ja pleetit sekä kuusisataa gatilaista, jotka olivat seuranneet häntä Gatista.

¹⁹Mambo akati kuna Itai muGiti, Iwe unoendireiko nesu? Dzoka hako, ugare namambo, nekuti iwe uri mutorwa wakadzingwa; dzokera kunyika yako.

¹⁹Kuningas sanoi gatilaiselle Ittaille: "Miksi sinäkin olet lähtenyt meidän mukaamme? Käänny takaisin ja jää uuden kuninkaan luo. Sinähän olet vierasmaalainen ja lisäksi maanpakolainen.

²⁰Iwe uchangosvika zuro, zvino ini ndichakufambisa-fambisa seiko nesu, zvandisingazivi ini kwandinoenda? Dzoka hako, udzokewo nehama dzako; nenyasha nechokwadi ngazvive newe.

²⁰Sinä olet tullut vasta äsken; ottaisinko minä nyt heti sinut mukaamme harhailemaan, kun en itsekään tiedä, minne tieni vie? Palaa takaisin ja vie maanmiehesi mukanasi. Säilyköön luottamus ja uskollisuus!"

²¹Itai akapindura mambo akati, NaJehovha mupenyu zvirokwazvo, panondogara ishe wangu mambo, kana kufirapo kana kuraramirapo, ndipo pachava nemuranda wenyuwo.

²¹Ittai vastasi kuninkaalle: "Niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä elät: minä tahdon olla siellä, missä herrani ja kuninkaani on, olipa edessä elämä tai kuolema."

²²Dhavhidhi akati kuna Itai, Chienda hako, uyambuke. Itai muGiti akayambuka, navanhu vake vose, navana vaduku vose vakanga vanaye.

²²Daavid sanoi hänelle: "Lähde siis mukaan!" Ja gatilainen Ittai lähti eteenpäin kaikkien miestensä ja muun väkensä kanssa.

²³Vanhu venyika yose vakachema nenzwi guru, vanhu vose vakayambuka; naiye mambo amene akayambukawo rukova Kidhoroni, navanhu vose vakayambukawo vakaenda nenzira yokurenje.

²³Koko maa itki suureen ääneen, kun väkijoukko vaelsi pois. Kuningas kulki Kidroninlaakson poikki, ja sitten koko joukko lähti kulkemaan autiomaahan johtavaa tietä.

²⁴Zvino Zadhoki akasvikawo navaRevhi vose vanaye, vakatakura areka yesungano; vakagadzika areka yaMwari pasi, Abhiatari akakwirawo, kusvikira vanhu vose vapedza kubuda paguta.

²⁴Mukana olivat myös Sadok ja leeviläiset, jotka kantoivat Jumalan liitonarkkua. He laskivat Jumalan arkun maahan, ja Abjatar uhrasi polttouhreja, kunnes koko joukko oli vaeltanut ulos kaupungista.

²⁵Ipapo mambo akati kuna Zadhoki, Dzoserai areka yaMwari muguta; kana Jehovha akandinzwira nyasha, uchandidzosazve, akandiwonesa iyo nenzvimbo yayozve.

²⁵Sitten kuningas sanoi Sadokille: "Vie Jumalan arkku takaisin kaupunkiin. Jos Herra on minulle suopea, hän johtaa minutkin takaisin ja antaa minun nähdä arkun omalla paikallaan.

²⁶Asi kana akati, Handifari newe; tarirai, ndiri pano hangu, ngaandiitire sezvaanoda.

²⁶Mutta jos hän sanoo: 'Sinä et ole minulle mieleen', niin olen valmis. Hän tehköön minulle niin kuin hyväksi näkee."

²⁷Mambo akati kuna Zadhoki mupristi, Iwe hausi Muvoni here? Dzokera muguta norugare, iwe navanakomana vako vaviri vaunawo, mwanakomana wako Ahimaazi, naJonatani mwanakomana waAbhiatari.

²⁷Ja kuningas jatkoi: "Ymmärräthän, on parempi, että palaat kaupunkiin ja viet mukanasi teidän molempien pojat, oman poikasi Ahimaasin ja Abjatarin pojan Jonatanin.

²⁸Tarira, ini ndichandomira pamazambuko erenje, kusvikira shoko rinobva kwauri rasvika, kundizivisa.

²⁸Minä viivyn autiomaassa lähellä Jordanin ylityspaikkoja, kunnes saan teiltä uusia tietoja."

²⁹Naizvozvo Zadhoki naAbhitari vakadzosera areka yaMwarizve Jerusaremu; ivo vakagarapo.

²⁹Sadok ja Abjatar veivät Jumalan arkun takaisin Jerusalemiin ja jäivät sinne.

³⁰Dhavhidhi akakwira nokumukwidza wegomo reMiorivhi, akafamba achingochema, akafukidza musoro wake, akafamba asine shangu, navanhu vose vakanga vanaye vakafukidza misoro yavo, vakakwira, vakangochema pakukwira kwavo.

³⁰Mutta Daavid peitti päänsä ja lähti avojaloin ja itkien nousemaan Öljymäen rinnettä, ja myös kaikki hänen mukanaan kulkevat peittivät päänsä ja nousivat rinnettä itkien.

³¹Zvino mumwe akaudza Dhavhidhi, akati, Ahitoferi unoranganawo navamwe naAbhusaromu. Dhavhidhi akati, Haiwa Jehovha, shandurai henyu mashoko aAhitoferi, ave mashoko oupenzi.

³¹Kun Daavidille tuotiin sana, että Ahitofel oli salaliittolaisten joukossa Absalomin puolella, hän sanoi: "Herra, tee tyhjäksi Ahitofelin neuvot!"

³²Zvino Dhavhidhi wakati asvika kumusoro kwainamatwa Mwari, akaona Hushai muAriki osangana naye, nguvo dzake dzakabvarurwa nevhu pamusoro wake.

³²Kun Daavid oli tullut mäen laelle, paikkaan, jossa oli tapana rukoilla Jumalaa, hänen luokseen tuli arkilainen Husai viitta reväistynä ja multaa hiuksissaan.

³³Dhavhidhi akati kwaari, Kana iwe ukapfuura neni, uchandiremedza;

³³Daavid sanoi hänelle: "Jos lähdet mukaani, olet minulle vain vastuksena.

³⁴asi kana ukadzokera kuguta, ukandoti kuna Abhusaromu, Ndichava muranda wenyu, mambo; sezvandaiva muranda wababa venyu kare, saizvozvo ndichava muranda wenyu zvino; ipapo ungandikundira mano aAhitoferi.

³⁴Palaa sen sijaan kaupunkiin ja sano Absalomille: 'Kuningas, minä haluan palvella sinua. Ennen olin isäsi palvelija, nyt olen sinun palvelijasi.' Silloin voit auttaa minua ja tehdä tyhjäksi Ahitofelin neuvot.

³⁵Zadhoki naAbhiatari vapristi, havazipo newe here? Naizvozvo zvose zvaunonzwa mumba mamambo, uudze Zadhoki naAbhiatari vapristi izvozvo.

³⁵Papit, Sadok ja Abjatar, ovat siellä apunasi. Aina kun kuulet kuninkaan palatsista jotakin, kerro heille.

³⁶Tarira, vana vavanakomana vavo vaviripo, Ahimaazi mwanakomana waZadhoki, naJonatani mwanakomana waAbhiatari; zvino unditumire navo zvose zvauchanzwa.

³⁶Lisäksi siellä ovat molempien pojat, Sadokin poika Ahimaas ja Abjatarin poika Jonatan. Lähettäkää minulle heidän kauttaan tieto kaikesta minkä kuulette."

³⁷Naizvozvo Hushai, shamwari yaDhavhidhi, akaenda kuguta; naAbhusaromu akapinda Jerusaremu.

³⁷Samaan aikaan, kun Daavidin ystävä Husai tuli Jerusalemiin, sinne saapui myös Absalom.