¹Zvino Dhavhidhi wakati apfuura musoro wegomo zvishoma akaona Zibha, muranda waMefibhosheti osangana naye, ane mbongoro mbiri dzakanga dzatakudzwa zvingwa zvina mazana maviri, namasumbu amazambiringa akawomeswa ane zana, nemichero yezhezha ine zana, nehomo yewaini.

¹Kun Daavid oli kulkenut mäen laelta vähän eteenpäin, häntä vastaan tuli Mefibosetin palvelija Siba mukanaan satuloitu aasipari. Aasien selkään oli kuormattu kaksisataa leipää, sata kakkua rusinoita, sata nippua muita hedelmiä ja viinileili.

²Mambo akati kuna Zibha, Unodiniko nezvizvi? Zibha akati, Mbongoro ndinopa veimba yamambo kuti vatasve; zvingwa nemichero yezhezha ndizvo zvokudya zvamajaya, newaini kuti vanoziya murenje vamwe.

²Kuningas kysyi Sibalta: "Mihin sinä noita viet?" Siba vastasi: "Aasit ovat kuninkaan perheelle ratsastamista varten, leivät ja hedelmät ovat palvelijoille syötäviksi ja viini autiomaassa uupuneille juotavaksi."

³Mambo akati, Mwanakomana washe wako uripiko? Zibha akati kuna mambo, Tarirai, wakasara Jerusaremu, nekuti wakati, Nhasi imba yaIsiraeri vachandidzosera ushe hwababa vangu.

³Kuningas kysyi: "Missä on isäntäsi?" Siba vastasi: "Hän jäi Jerusalemiin. Hän näet ajattelee, että Israelin heimot antavat nyt hänelle takaisin hänen sukunsa kuninkuuden."

⁴Ipapo mambo akati kuna Zibha, Tarira, zvose zvaMefibhosheti ndezvako. Zibha akati, Ndinokotamira pasi; ndinzwirei nyasha, ishe wangu mambo.

⁴Silloin kuningas sanoi Siballe: "Kaikki, mitä Mefiboset omistaa, on nyt sinun." Siba vastasi: "Kiitän ja kumarrun eteesi. Kunpa saisin aina pysyä herrani ja kuninkaani suosiossa!"

⁵Zvino mambo Dhavhidhi wakati asvika paBhahurimu, mumwe munhu weimba yaSauro, wainzi Shimei, mwanakomana waGera, akabudapo;

⁵Kun kuningas Daavid ehti Bahurimin kohdalle, kylästä tuli häntä vastaan eräs Saulin sukulainen, nimeltään Simei, Geran poika. Tullessaan hän huusi kirouksia

⁶akabuda, akafamba achingotuka, akaposhera Dhavhidhi namabwe, navaranda vose vamambo Dhavhidhi; zvino vanhu vose navarume vose vesimba vakanga vari kurudyi rwake no kuruboshwe rwake.

⁶ja heitteli kivillä Daavidia ja hänen miehiään, vaikka koko sotaväki ja päälliköt olivat kuninkaan molemmin puolin.

⁷Shimei akatuka akati, Chibva, chibva, iwe munhu weropa, iwe munhu wakaisvoipa;

⁷Simei huusi ja kirosi Daavidia näin: "Pois täältä, pois, sinä murhamies ja roisto!

⁸Jehovha wakadzosera pamusoro pako ropa rose reimba yaSauro, wawakanga wakabata ushe panzvimbo yake. Jehovha wakapa ushe muruoko rwaAbhusaromu mwanakomana wako; tarira, wabatwa nezvakaipa zvako, nekuti uri munhu weropa.

⁸Nyt Herra on kostanut sinulle Saulin suvun veren! Sinä rupesit kuninkaaksi Saulin jälkeen, mutta nyt Herra antoi kuninkuuden pojallesi Absalomille. Onnettomuutesi on omaa syytäsi, sinä murhamies!"

⁹Ipapo Abhishai mwanakomana waZeruya akati kuna mambo, Imbwa iyi yakafa ingatuka seiko ishe wangu mambo? Nditenderei henyu ndiyambukire mhiri, ndimugure musoro.

⁹Abisai, Serujan poika, sanoi kuninkaalle: "Miten tuo koiranraato saa kirota herraani ja kuningastani? Minä menen ja lyön häneltä pään poikki."

¹⁰Mambo akati, Ndine mhosva yeiko nemi, imwi vana vaZeruya; ngaatuke hake, kana Jehovha achinge ati kwaari, Tuka Dhavhidhi, ndianiko ungati, Waitireiko kudai?

¹⁰Mutta kuningas sanoi: "Miksi te puututte minun asioihini, Serujan pojat? Antaa hänen kirota. Jos Herra on käskenyt hänen kirota Daavidia, kuka silloin voi panna hänet tilille siitä?"

¹¹Dhavhidhi akati kuna Abhishai, nokuvaranda vake vose, Tarirai, iye mwanakomana wangu wandakabereka, unotsvaka kundiuraya; ndoda zvino muBhenjamini uyu! Muregei, ngaatuke hake, nekuti Jehovha wakamuraira.

¹¹Ja Daavid sanoi Abisaille ja palvelijoilleen: "Jos kerran minun oma poikani tavoittelee henkeäni, mitä silloin voi odottaa tuolta benjaminilaiselta? Jättäkää hänet rauhaan ja antakaa hänen huutaa kirouksiaan, jos Herra on häntä käskenyt.

¹²Zvimwe Jehovha uchaona zvakaipa zvandakaitirwa, zvimwe Jehovha uchandiitira zvakanaka pamusoro pokundituka kwake nhasi.

¹²Ehkäpä Herra näkee kärsimäni vääryyden ja hyvittää ne kiroukset, joita tuo mies on tänään syytänyt niskaani."

¹³Naizvozvo Dhavhidhi navanhu vake vakaramba vachifamba havo nenzira, Shimei akaramba achifamba nomujinga megomo pakatarisana naDhavhidhi, akafamba achingotuka nokumuposhera namabwe, nokumupfumburira guruva.

¹³Daavid kulki miehineen tietä eteenpäin, ja Simei kulki sivummalla vuoren rinnettä koko ajan kiroten häntä ja heitellen kiviä ja soraa.

¹⁴Mambo navanhu vose vakanga vanaye vakasvika vaneta, vakazororapo.

¹⁴Kuningas ja koko hänen väkensä saapuivat väsyneinä määränpäähän ja jäivät lepäämään.

¹⁵Abhusaromu navanhu vose, ivo varume vaIsiraeri, vakasvika Jerusaremu, Ahitoferi anayewo.

¹⁵Absalom oli tullut Israelin miesten kanssa Jerusalemiin, ja myös Ahitofel oli hänen kanssaan.

¹⁶Zvino Hushai muAriki, shamwari yaDhavhidhi, wakati asvika kuna Abhusaromu, Hushai akati kuna Abhusaromu, Mambo ngaararame, mambo ngaararame!

¹⁶Daavidin ystävä arkilainen Husai meni Absalomin luo ja huusi: "Eläköön kuningas! Eläköön kuningas!"

¹⁷Abhusaromu akati kuna Hushai, Ndizvo zvakanaka zvaunoitira shamwari yako? Wakaregereiko kuenda neshamwari yako?

¹⁷Absalom sanoi Husaille: "Tällaistako on sinun uskollisuutesi? Miksi et mennyt ystäväsi mukaan?"

¹⁸Hushai akati kuna Abhusaromu, Kwete, asi wakatsaurwa naJehovha uye vanhu ava, uye navarume vose vaIsiraeri, ndiye wandichava wake, ndiye wandichagara naye.

¹⁸Husai vastasi: "En mennyt, koska tahdon olla sen miehen puolella, joka on Herran, tämän kansan ja kaikkien Israelin miesten valitsema. Hänen luokseen minä jään.

¹⁹Uye ndingafanira kushumira aniko? Handifaniri kushumira mwanakomana wake here? Sezvandakashumira baba venyu, ndichakushumiraiwo imwi saizvozvo.

¹⁹Ja toiseksi, sinä olet ystäväni poika, enkö siis palvelisi sinua! Niin kuin olen palvellut isääsi, niin olen palveleva sinuakin."

²⁰Ipapo Abhusaromu akati kuna Ahitoferi, Tipei zano rako, tinofanira kuiteiko?

²⁰Absalom sanoi Ahitofelille: "Neuvo nyt, mitä meidän pitäisi tehdä."

²¹Ahitoferi akati kuna Abhusaromu, Pindai kuvarongo vababa venyu vavakasiya, kuti vachengete imba; ipapo vaIsiraeri vose vachanzwa kuti mosemwa nababa venyu; ipapo maoko avose vamunavo achasimbiswa.

²¹Ahitofel sanoi hänelle: "Mene isäsi sivuvaimojen luo, jotka hän jätti pitämään huolta palatsista. Kun koko Israel kuulee, että olet lopullisesti katkaissut välisi isäsi kanssa, kannattajasi saavat lisää rohkeutta."

²²Naizvozvo vakadzikira Abhusaromu tende pamusoro peimba, Abhusaromu akapinda kuvarongo vababa vake vaIsiraeri vose vachizviona.

²²Absalomille pystytettiin katolle teltta, ja hän meni isänsä sivuvaimojen luo koko Israelin nähden.

²³Zvino mano aAhitoferi aakapa mazuva iwayo, akanga akaita samashoko akabvunzwa kuna Mwari; ndizvo zvakanga zvakaita mano aAhitoferi aakapa Dhavhidhi naAbhusaromu vose.

²³Siihen aikaan Ahitofelin antamat neuvot olivat ihmisten mielestä kuin Jumalan sanaa; sellaisina pitivät kaikkia hänen neuvojaan sekä Daavid että Absalom.