¹Naag kastoo caqli lahu gurigeeday dhistaa, Laakiinse nacasaddu gacmaheeday ku dumisaa.

¹Vaimon viisaus talon rakentaa, vaimon tyhmyyteen talo sortuu.

²Kii qummanaantiisa ku socda ayaa Rabbiga ka cabsada, Laakiinse kii jidkiisa ku qalloocan wuu quudhsadaa isaga.

²Joka kuulee Herraa, kulkee suoria teitä, joka Herraa väheksyy, poikkeaa tieltään.

³Afka nacasyada waxaa ka soo biqla kibir; Laakiinse kuwa caqliga leh bushimahooda ayaa iyaga dhawri doona.

³Tyhmä puhuu raippoja omaan selkäänsä, viisaan huulet ovat hänen vartijansa.

⁴Meeshii aan dibi joogin qabaalkii ay wax ka cuni jireen waa baabbah; Laakiinse kordhinta badanu waxay ku timaadaa xoogga dibiga.

⁴Heinää säästää, joka ei härkiä pidä, mutta vahvat juhdat takaavat runsaan sadon.

⁵Markhaatigii aamin ahu been ma sheego, Laakiinse markhaatigii been ahu been buu ku hadlaa.

⁵Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä.

⁶Kii wax quudhsadaa xigmad buu doondoonaa, mana helo, Laakiinse aqoontu waa u fudud dahay kii waxgarasho leh.

⁶Ylimielinen tavoittelee turhaan viisautta, ymmärtävälle tieto aukeaa.

⁷Nacaska hortiisa ka fogow, Waayo, bushimihiisa aqoon ka heli maysid.

⁷Pysy loitolla tyhmästä miehestä, hänen puheestaan et tietoa löydä.

⁸Ninkii miyir leh xigmaddiisu waa inuu jidkiisa gartaa, Laakiinse nacasyada nacasnimadoodu waa khiyaano.

⁸Viisaan viisaus on elämäntaitoa, tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä.

⁹Nacasyadu dembigay ku majaajiloodaan, Laakiinse kuwa qumman waxaa ku dhex jirta raallinimo.

⁹Tyhmät nauravat rikkomuksilleen, mutta suosio seuraa nuhteettomia.

¹⁰Qalbigu qadhaadhnimadiisuu yaqaan, Oo shisheeyena farxaddiisa lama qaybsado.

¹⁰Surussaan on jokainen ihminen yksin, iloakaan ei voi toisen kanssa jakaa.

¹¹Guriga kuwa sharka leh waa la afgembiyi doonaa, Laakiinse taambuugga kuwa qummanu waa barwaaqoobi doonaa.

¹¹Jumalattoman talo tuhoutuu, oikeamielisen maja kestää.

¹²Waxaa jirta waddo dadka la hagaagsan, Laakiinse dhammaadkeedu waa waddooyinka dhimashada.

¹²Moni luulee omaa tietään oikeaksi, vaikka se on kuoleman tie.

¹³Qalbigu xataa qosol waa ku murugoodaa, Oo farxad dhammaadkeeduna waa caloolxumo.

¹³Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.

¹⁴Kii xaqnimada qalbigiisa dib ugaga noqdaa jidkiisuu ka dhergi doonaa, Oo ninkii wanaagsanuna wuxuu ka dhergi doonaa naftiisa.

¹⁴Luopio saa ravintonsa omalta tieltään, hyvä ihminen omaltaan.

¹⁵Kii garaaddaranu eray kasta wuu rumaystaa, Laakiinse kii miyir lahu socodkiisa aad buu u fiiriyaa.

¹⁵Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee.

¹⁶Ninkii caqli lahu waa cabsadaa, oo sharka wuu ka noqdaa; Laakiinse nacasku waa ciishoodaa, wuuna isku kalsoon yahay.

¹⁶Viisas pelkää pahaa ja karttaa sitä, tyhmä on hillitön ja itsevarma.

¹⁷Kii degdeg u cadhoodaa nacasnimuu wax ku sameeyaa, Oo ninkii sharnimo hindisana waa la neceb yahay.

¹⁷Äkkipikainen tekee hullun töitä, juonien punojaa vihataan.

¹⁸Garaadlaawayaashu nacasnimay dhaxlaan, Laakiinse kuwii miyir leh waxaa madaxa loo saaraa taaj aqoon ah.

¹⁸Tyhmyys on narrien koristus, viisaiden päässä on tiedon seppele.

¹⁹Kuwa sharka lahu kuwa wanaagsan hortooda ayay ku foororsadaan, Oo kuwa xunxunna waxay ku foororsadaan irdaha kuwa xaqa ah.

¹⁹Pahat pannaan kumartamaan hyvien edessä, jumalattomat oikeamielisten porteilla.

²⁰Miskiinka xataa deriskiisu waa neceb yahay, Laakiinse taajirku saaxiibbo badan buu leeyahay.

²⁰Köyhästä ei välitä edes toinen köyhä, mutta rikkaalla on paljon ystäviä.

²¹Kii deriskiisa quudhsadaa wuu dembaabaa, Laakiinse kii miskiinka u naxariistaa waa barakaysan yahay.

²¹Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.

²²Kuwa sharka ku fikiraa sow ma qaldamaan? Laakiinse kuwa wanaagga ku fikira waxaa u ahaan doona naxariis iyo run.

²²Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.

²³Hawl kasta faa'iidaa ku jirta, Laakiinse hadalka bushimuhu wuxuu keenaa caydhnimo keliya.

²³Kaikesta vaivannäöstä on jotakin hyötyä, tyhjästä puheesta vain vahinkoa.

²⁴Kuwa caqliga leh taajkoodu waa maalkooda, Laakiinse nacasyada nacasnimadoodu waa nacasnimo keliya.

²⁴Viisaat seppelöidään rikkaudella, tyhmien otsaripana on tyhmyys.

²⁵Markhaatigii run ahu nafuu samatabbixiyaa, Laakiinse kii been sheegaa waa khaayin.

²⁵Luotettava todistaja pelastaa ihmishenkiä, valehtelija johtaa oikeuden harhaan.

²⁶Rabbiga ka cabsashadiisu waxay leedahay kalsoonaan xoog leh, Oo carruurtiisuna waxay lahaan doonaan meel ay magan galaan.

²⁶Herran pelko on vankka varustus, jälkipolvillekin se suo turvan.

²⁷Rabbiga ka cabsashadiisu waa il nololeed, Si dabinnada dhimashada looga leexdo.

²⁷Herran pelko on elämän lähde, se ohjaa ohi kuoleman loukkujen.

²⁸Sharafta boqorku waxay ku jirtaa dadka badnaantiisa, Laakiinse baabba'a amiirku wuxuu ku jiraa dadka yaraantiisa.

²⁸Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan tuho.

²⁹Kii cadhada u gaabiyaa waa garasho badan yahay; Laakiinse kii degdeg u cadhoodaa nacasnimuu sarraysiiyaa.

²⁹Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki, äkkipikaisuus on hulluuden huippu.

³⁰Qalbigii degganu waa nolosha jidhka, Laakiinse hinaaso waa qudhunka lafaha.

³⁰Mielenrauha on terveyden perusta, intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti.

³¹Kii miskiinka dulmaa wuxuu caayaa Kan sameeyey, Laakiinse kii ka baahan u naxariistaa wuu murweeyaa.

³¹Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää.

³²Kii shar leh waxaa lagu afgembiyaa sharnimadiisa, Laakiinse kan xaqa ahu rajuu leeyahay markuu dhinto.

³²Jumalaton sortuu pahuuteensa, mutta viattomuus on vanhurskaan turva.

³³Xigmaddu waxay taal kii garasho leh qalbigiisa, Laakiinse wixii nacasyada uurkooda ku jiraa waa ismuujiyaa.

³³Ymmärtäväisen sydämessä viisaus asuu, tyhmien sisimmästä sitä ei tapaa.

³⁴Xaqnimadu quruun way sarraysiisaa, Laakiinse dembigu waa u ceeb dad kasta.Boqorka raallinimadiisa waxaa leh midiidinkii caqli ku shaqeeya, Laakiinse wuxuu u cadhoon doonaa kii ceeb sameeya.

³⁴Vanhurskaus on kansalle kunniaksi, mutta synti on kansojen häpeä.

³⁵Boqorka raallinimadiisa waxaa leh midiidinkii caqli ku shaqeeya, Laakiinse wuxuu u cadhoon doonaa kii ceeb sameeya.

³⁵Kunnon palvelijaa kuningas suosii, kunnoton joutuu hänen vihoihinsa.