¹Markaad u fadhiisatid inaad taliye wax la cuntid, Aad uga fiirso waxa hortaada yaal,

¹Kun käyt aterialle mahtimiehen pöytään, älä unohda, kuka edessäsi on.

²Oo mindi cunaha iska saar Haddaad tahay nin hunguri weyn.

²Tuki vaikka veitsellä kurkkusi, nälällesi älä anna valtaa.

³Cuntadiisa macaan ha damcin, Waayo, waa cunto khiyaaneed.

³Älä ahnehdi hänen herkkujaan, sillä niissä voi piillä petos.

⁴Ha isku daalin si aad taajir ku noqotid. Oo xigmaddaadana ka joogso.

⁴Älä rehki rikastuaksesi, älä tuhlaa ajatuksiasi siihen.

⁵Ma waxaad indhaha ku dayaysaa wax aan jirin? Waayo, hubaal maalku wuxuu yeeshaa baalal, Sida gorgor samada u duula oo kale.

⁵Kun kiinnität katseesi rikkauteen, se on jo poissa: se on saanut siivet ja lentänyt taivaalle kuin kotka.

⁶Kan isha sharka leh kibistiisa ha cunin, Cuntadiisa macaanna ha damcin,

⁶Älä aterioi pahansuovan seurassa, älä havittele hänen herkkujaan,

⁷Waayo, isagu waxaa weeye siduu qalbiga kaga fikiro; Wuxuu kugu leeyahay, Cun oo cab, Laakiinse qalbigiisu kulama jiro.

⁷sillä hänen päätään sinä et käännä. Hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta ei tarkoita mitä sanoo.

⁸Wixii aad cuntay waad soo mantagi doontaa, Oo erayadaadii macaanaana way kaa lumi doonaan.

⁸Minkä syöt, sen olet oksentava, ja kauniit sanasikin menevät hukkaan.

⁹Nacas waxba ha kula hadlin, Waayo, isagu xigmadda hadalkaaga wuu quudhsan doonaa.

⁹Turha on puhua tyhmälle, hän ei ymmärrä viisauttasi.

¹⁰Soohdintii hore ha durkin, Beeraha agoommadana ha dhex gelin,

¹⁰Älä siirrä vanhaa rajapyykkiä äläkä tunkeudu orpojen pelloille,

¹¹Waayo, bixiyahoodu waa xoog badan yahay; Oo isaga ayaa dacwadooda kugu qaadi doona.

¹¹sillä heillä on väkevä puolustaja, joka ajaa heidän asiaansa sinua vastaan.

¹²Qalbigaaga edbinta u jeedi, Oo dhegahana erayada aqoonta.

¹²Taivuta mielesi kuulemaan neuvoja, avaa korvasi viisaudelle.

¹³Ilmaha edbin ha u diidin, Waayo, haddaad isaga ul ku garaacdid, ma dhiman doono.

¹³Älä jätä poikaa kurituksetta -- ei hän kuole, jos saa keppiä.

¹⁴Ul baad isaga ku garaaci doontaa, Oo naftiisaad She'ool ka samatabbixin doontaa.

¹⁴Kun annat hänelle keppiä, pelastat hänet tuonelan tieltä.

¹⁵Wiilkaygiiyow, haddii qalbigaagu caqli leeyahay, Qalbigayguna wuu farxi doonaa.

¹⁵Poikani, jos sydämesi viisastuu, minun sydämeni iloitsee.

¹⁶Haah, oo xataa uurkaygu wuu rayrayn doonaa, Markay bushimahaagu wax qumman ku hadlaan.

¹⁶Riemu täyttää mieleni, kun puheesi on totta ja oikeaa.

¹⁷Qalbigaagu yaanu dembilayaal ka hinaasin, Laakiinse maalinta oo dhan Rabbiga ka cabso.

¹⁷Älä kadehdi niitä, jotka elävät synnissä, elä Herran pelossa päivästä päivään.

¹⁸Waayo, hubaal waxaa jira abaalgud, Oo rajadaaduna kaama go'i doonto.

¹⁸Jos sen teet, sinulla on tulevaisuus eikä toivosi raukea tyhjiin.

¹⁹Wiilkaygiiyow, i maqal, oo caqli yeelo, Oo qalbigaagana jidka ku toosi.

¹⁹Kuuntele, poikani, ja viisastu, ohjaa ajatuksesi oikealle tielle.

²⁰Ha dhex joogin khamriyacabyada Iyo kuwa hunguriweynaanta hilibka u cuna,

²⁰Älä eksy juomarien seuraan, karta lihapadan ääressä mässäileviä,

²¹Waayo, kii sakhraan ah iyo kii hunguri weynuba way caydhoobi doonaan, Oo lulona nin calal bay u xidhi doontaa.

²¹sillä juomari ja syömäri köyhtyy, nuokkuu lopulta ryysyissä.

²²Dhegayso aabbahaagii ku dhalay, Oo hooyadaana ha quudhsan markay gabowdo.

²²Kuule isääsi, jolta olet saanut elämän, älä halveksi äitiäsi, kun hän on vanha.

²³Runta soo iibso, oo ha sii iibin, Oo weliba waxaad ku sii darsataa xigmadda iyo edbinta iyo waxgarashada.

²³Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, oppia ja ymmärrystä.

²⁴Kii xaq ah aabbihiis aad buu u farxi doonaa, Oo kii ilmo caqli leh dhalaana farxad buu ka heli doonaa.

²⁴Kunnon poika on isänsä ilo, onnellinen se, jolla on viisas poika.

²⁵Aabbahaa iyo hooyadaaba ha farxeen, Oo tii ku dhashayna ha rayrayso.

²⁵Iloitkoot sinun isäsi ja äitisi, riemuitkoon sinun synnyttäjäsi.

²⁶Wiilkaygiiyow, qalbigaaga i sii, Oo indhahaaguna jidadkayga ha dhawreen.

²⁶Poikani, luota minuun, seuraa samaa tietä kuin minä.

²⁷Waayo, dhillo waa booraan dheer, Oo naag qalaadna waa god cidhiidhi ah.

²⁷Portto on kuin syvä hauta, vieras nainen kuin ahdas kaivo.

²⁸Sida tuug oo kale ayay u gabbataa, Oo waxay dadka ku dhex badisaa khaayinnada.

²⁸Rosvon lailla hän on väijyksissä ja viettelee yhä uusia uskottomuuteen.

²⁹Bal yaa hoog leh? Oo yaa caloolxumo leh? Oo yaa murammo leh? Oo yaa calaacal badan leh? Oo yaa u dhaawacan sababla'aan? Oo yaa indho casaan ah leh?

²⁹Kuka voivottaa, kuka vaikertaa? Kuka rettelöi, kuka haastaa riitaa? Kuka hankkii kolhuja syyttä suotta? Kuka katsoo harottavin silmin?

³⁰Waa kuwa wakhti dheer ku raaga khamriga, Waana kuwa u taga inay doondoontaan khamri laysku daray.

³⁰Se, joka viipyy viinin ääressä, se, joka etsii maustejuomaa.

³¹Ha fiirin khamrigu markuu casaado, Markuu koobka ka dhex dhalaalo, Iyo markuu si wanaagsan u shubmayoba.

³¹Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, älä katso sen välkettä maljassa. Helposti se valahtaa kurkusta alas,

³²Ugu dambaysta wuxuu wax u qaniinaa sida abeesada, Oo sida jilbiskana wax buu u qaniinaa.

³²mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaillaan kuin kyy.

³³Indhahaagu waxay arki doonaan naago qalaad, Oo qalbigaaguna wuxuu ku hadli doonaa waxyaalo qalloocan.

³³Silmäsi näkevät outoja, puheesi ovat hullun houreita.

³⁴Oo waxaad ahaan doontaa sida kan badda dhexdeeda jiifsada, Ama sida ka dakhalka dhaladiisa sare seexda.Waxaad odhan doontaa, Wax bay igu dhufteen, laakiin waxba ima yeelin. Way i garaaceen, iskamana aanan garan; Bal goormaan toosi doonaa? Weli mar kalaan doonan doonaa.

³⁴Olet kuin aalloilla keskellä merta, kuin maston nenässä mainingeilla.

³⁵Waxaad odhan doontaa, Wax bay igu dhufteen, laakiin waxba ima yeelin. Way i garaaceen, iskamana aanan garan; Bal goormaan toosi doonaa? Weli mar kalaan doonan doonaa.

³⁵"Minut piestiin, mutta en tuntenut mitään, minut hakattiin, mutta en tiennyt mitään. Milloin pääni selviää? Pitäisi päästä hakemaan lisää."