¹Dad shar leh ha ka masayrin, Hana jeclaysan inaad iyaga la joogtid.

¹Älä kadehdi pahoja ihmisiä, älä tavoittele heidän seuraansa,

²Waayo, qalbigoodu wuxuu ka fikiraa kharribaad, Oo bushimahooduna waxay ku hadlaan belaayo.

²sillä heillä on mielessään tuhoisat aikeet, heidän puheensa saa aikaan pelkkää pahaa.

³Guri wuxuu ku dhismaa xigmad, Wuxuuna ku taagnaadaa waxgarasho,

³Viisaudella talo rakennetaan, ymmärrys on sen perustus,

⁴Qawladuhuna aqoontay kaga buuxsamaan Maal kasta oo qaali ah oo qurux badan.

⁴tieto ja taito täyttävät sen huoneet kalleuksilla ja kaikella kauniilla.

⁵Ninkii caqli lahu xoog buu leeyahay, Oo ninkii aqoon lahuna itaal buu sii korodhsadaa.

⁵Viisaus on väkevyyttä, kokemus tuo voimaa.

⁶Waayo, waa inaad talo wanaagsan ku dagaallantaa, Oo waxaa taliyayaal badan la jirta nabadgelyo.

⁶Viisas suunnitelma auttaa sodassa, hyvät neuvonantajat tuovat menestyksen.

⁷Xigmaddu nacaska way ka dheer tahay, Isagu xagga iridda afkiisa kuma kala qaado.

⁷Koskapa tyhmä olisi tilanteen tasalla! Pysyköön siis neuvonpidossa vaiti.

⁸Kii ku fikira inuu xumaan sameeyo, Waxaa loogu yeedhi doonaa belaayo-sameeye.

⁸Joka aina punoo juonia, saa vehkeilijän nimen.

⁹Fikirka nacasnimadu waa dembi, Kii wax quudhsadaana waa u karaahiyo dadka.

⁹Mielettömän ajatukset täyttää synti, herjaajaa jokainen kammoksuu.

¹⁰Maalinta dhibaatada haddaad liicdid, Itaalkaagu waa yar yahay.

¹⁰Annatko periksi ahdingon tullen? Vähätpä ovat voimasi.

¹¹Samatabbixi kuwa dhimashada loo wadayo, Kuwa ku dhow in la gowracona dib uga qabo.

¹¹Mene väliin, kun syytöntä viedään surmattavaksi, riennä apuun, kun hän hoippuu teloituspaikalle.

¹²Haddaad tidhaahdid, Bal eeg, waxan ma aannu garanayn, Kan qalbiyada miisaamaa miyaanu ka fiirsanayn? Oo kan naftaada dhawraa miyaanu ogayn? Oo miyaanu isagu nin walba ugu abaal gudayn sida shuqulkiisu yahay?

¹²Älä selitä: "Enhän tunne koko asiaa", sillä sydänten tutkijaa sinä et petä. Hän valvoo sinua ja tuntee sinut, hän maksaa jokaiselle tekojen mukaan.

¹³Wiilkaygiiyow, malab cun, waayo, wuu wanaagsan yahay, Oo waxaad cuntaa awlallada malabka, taas oo kuu dhadhan macaan.

¹³Syö, poikani, hunajaa, se on hyvää, ja mesi on makeaa kielelläsi.

¹⁴Oo xigmadda aqoonteeduna sidaasoo kalay naftaada u ahaan doontaa, Oo haddaad iyada heshid waxaa jiri doona abaalgud, Oo rajadaaduna ma go'i doonto.

¹⁴Yhtä lailla on viisaus sinulle hyväksi: kun löydät sen, sinulla on tulevaisuus, toivosi ei raukea tyhjiin.

¹⁵Sida nin shar leh, ha u gabban kan xaqa ah gurigiisa, Oo rugtiisa nasashadana ha kharribin.

¹⁵Älä väijy, jumalaton, hurskaan majaa, älä tuhoa hänen kotiaan.

¹⁶Waayo, nin xaq ahu toddoba goor buu dhacaa, wuuna soo sara kacaa haddana, Laakiinse kuwa sharka leh waxaa lagu afgembiyaa belaayo.

¹⁶Vaikka hurskas seitsemästi kaatuisi, hän nousee jälleen, mutta jumalaton sortuu onnettomuuteensa.

¹⁷Ha rayrayn markuu cadowgaagu dhaco, Oo qalbigaaguna yaanu farxin markuu turunturoodo,

¹⁷Kun vihamiehesi kaatuu, älä iloitse, kun hän kompastuu, älä riemuitse,

¹⁸Waayo, waaba intaas oo Rabbigu taas arkaa, oo ay shar la ahaato indhihiisa, Oo uu dabadeedna cadhadiisa ka soo celiyaa isaga.

¹⁸ettei Herra sen nähdessään suuttuisi sinuun ja kääntäisi vihaansa hänestä pois.

¹⁹Xumaanfalayaasha aawadood ha isku dhibin, Kuwa sharka lehna ha ka masayrin,

¹⁹Älä kiivastu pahantekijöille, älä kadehdi jumalattomia,

²⁰Waayo, kii shar leh abaalgud ma heli doono, Oo laambadda xumaanfalayaashana waa la bakhtiin doonaa.

²⁰sillä pahoilla ei ole tulevaisuutta ja jumalattoman lamppu sammuu.

²¹Wiilkaygiiyow, Rabbiga iyo boqorkaba ka cabso, Oo ha ku darsamin kuwa isrogrog badan,

²¹Pelkää Herraa, poikani, ja kuningasta. Vältä niitä, jotka hankkivat kapinaa,

²²Waayo, belaayadoodu si degdeg ah ayay u soo kici doontaa, Oo bal yaa yaqaan baabbi'inta labadoodaba?

²²sillä yhdessä hetkessä he kukistuvat. Millainen onkaan heidän rangaistuksensa!

²³Oo weliba waxyaalahanuna waa wixii ay kuwa caqliga lahaa yidhaahdeen. In dadka garsooridda loogu kala eexdaa ma wanaagsana.

²³Nämäkin ovat viisaiden sanoja. Ei sovi tuomarille puolueellisuus.

²⁴Kii kan shar leh ku yidhaahda, Xaq baad tahay, Dadyowga ayaa habaari doona, oo quruumuhuna way karhi doonaan isaga,

²⁴Joka syylliselle sanoo: "Olet syytön", saa kaikkien kirot, koko kansan vihat.

²⁵Laakiinse kuwii isaga canaantaa farxad bay yeelan doonaan, Oo dushoodana waxaa ku soo degi doonta barako wanaagsan.

²⁵Toisin käy sen, joka tuomitsee oikein: hänen osanaan on siunaus ja menestys.

²⁶Kii jawaab qumman ku jawaabaa Bushimuhuu dhunkadaa.

²⁶Kuin suudelma suulle on suora vastaus.

²⁷Shuqulkaaga dibadda ku hagaajiso, Oo beerta ku diyaarso, Oo dabadeedna gurigaaga dhiso.

²⁷Tee ensin tilustesi työt, pane ensiksi peltosi kuntoon, vasta sitten on talon ja perheen vuoro.

²⁸Deriskaaga sababla'aan markhaati ha ku furin, Oo bushimahaagana ha ku khiyaanayn.

²⁸Älä todista toisesta väärin -- ethän tahdo pettää ketään puheellasi?

²⁹Hana odhan, Wixii uu igu sameeyey oo kale ayaan ku samayn doonaa, Oo ninkii sidii shuqulkiisu ahaa ayaan u abaalmarin doonaa.

²⁹Älä ajattele: "Niin kuin hän minulle, niin minä hänelle. Nyt maksan hänelle samalla mitalla."

³⁰Waxaan ag maray ninka caajiska ah beertiisa, Iyo ninka garaadka daran beercanabkiisa,

³⁰Minä kuljin laiskurin pellon laitaa, katselin typeryksen viinitarhaa,

³¹Oo bal eeg, kulligood waxaa ka baxay qodxan, Oo dhammaantoodna waxaa qariyey maraboob, Oo derbigoodii dhagaxa ahaana waa dumay.

³¹ja mitä näinkään: pelkkiä nokkosia, tarhan, jossa rehottivat ohdakkeet ja jonka kiviaita oli luhistunut.

³²Markaasaan eegay oo aad uga fiirsaday, Waan fiiriyey oo wax ka bartay.

³²Minä katsoin ja painoin mieleeni, otin opikseni siitä minkä näin.

³³Weliba in yar baad seexanaysaa, oo in yar baad gam'aysaa, Oo in yar baad gacmaha hurdo u laabaysaa,Haddaba caydhnimo waa kuu iman doontaa sida tuug oo kale, Oo baahina sida nin hub sita oo kale.

³³Nuku vielä hiukan, torku hiukan, makaa kädet ristissä vielä hetki,

³⁴Haddaba caydhnimo waa kuu iman doontaa sida tuug oo kale, Oo baahina sida nin hub sita oo kale.

³⁴niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.