¹Haddaba xigmaddu sow ma dhawaaqin? Waxgarashaduna codkeedii sow kor uma qaadin?

¹Kuulkaa! Viisaus kutsuu, ymmärrys korottaa äänensä.

²Waxay taagan tahay meelaha sarreeya Oo jidka agtiisa ah, meesha waddooyinku ku kulmaan.

²Kukkulan laella, tien vierellä se seisoo, siellä missä polut haarautuvat eri suuntiin.

³Oo waxay ka qaylisaa irdaha agtooda, Meesha magaalada laga soo galo, Iyo meesha albaabbada laga soo galoba.

³Markkinapaikoilla, tungoksen keskellä, kaupunkiin vievillä porteilla se huutaa:

⁴Nimanyahow, idinkaan idiin dhawaaqayaa, Oo codkayguna wuxuu u yeedhayaa binu-aadmiga.

⁴"Teitä minä kutsun, ihmiset, teille kaikille osoitan sanani.

⁵Garaadlaawayaashow, miyir lahaada, Nacasyadoy, waxgarasho qalbiga ku haysta.

⁵Hankkikaa viisautta, te ymmärtämättömät, hankkikaa tietoa, te houkat!

⁶I maqla, waayo, waxaan ku hadlayaa waxyaalo wanaagsan, Oo waxaan bushimaha u kala qaadayaa waxyaalo qumman.

⁶Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja, puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan.

⁷Maxaa yeelay, afkaygu run buu ku hadlayaa; Oo bushimahayguna shar bay karhaan.

⁷Minkä kieleni tuo julki, se on kaikki totta, huuleni kauhistuvat jumalattomuutta.

⁸Erayada afkayga oo dhammi waa xaq, Oo innaba wax qalloocan ama maroorsan lagama helo.

⁸Minkä puhun, se pitää paikkansa, puheeni ei ole kieroa eikä väärää.

⁹Iyagu dhammaantood waa u cad yihiin kii wax garanaya, Oo waana u qumman yihiin kuwa aqoonta hela.

⁹Se on selkeää sille, joka ymmärtää, helppoa sille, joka on tavoittanut tiedon.

¹⁰Edbintayda qaata, lacagse ha qaadanina, Oo aqoontana ka hor doorta dahabka saafiga ah.

¹⁰Arvostakaa ohjeitani enemmän kuin hopeaa, tietoa enemmän kuin kalleinta kultaa,

¹¹Waayo, xigmaddu waa ka sii wanaagsan tahay luulka, Oo wax alla waxa la damci karo oo dhanna iyada lalama simi karo.

¹¹sillä viisaus on koralleja arvokkaampaa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa.

¹²Anigoo xigmad ahu, waxaan la fadhiyaa miyir, Oo waxaan helaa aqoon iyo digtoonaan.

¹²"Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa, harkinta ja tieto ovat kumppanini.

¹³Rabbiga ka cabsashadiisu waa in sharka la naco. Kibirka, iyo madaxweynaanta, iyo jidka sharka, Iyo afka qalloocan ayaan anigu necbahay.

¹³Joka Herraa pelkää, vihaa kaikkea pahaa. Ylpeyttä minä vihaan, kopeaa mieltä, pahoja tekoja ja vilpillistä puhetta.

¹⁴Talo iyo xigmad anigaa iska leh, Oo waxaan ahay waxgarasho, xoogna waan leeyahay.

¹⁴Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus, minä olen ymmärrys, minun on voima.

¹⁵Boqorradu gacantayday wax ku xukumaan, Oo amiirraduna amarkaygay garta ku gooyaan.

¹⁵Minun avullani kuninkaat hallitsevat, maan mahtavat säätävät oikeat lait.

¹⁶Taliyayaasha iyo saraakiisha iyo weliba xaakinnada dunida oo dhammuna Anigay wax iigu taliyaan.

¹⁶Minun avullani valtiaat pitävät valtaa, kansan johtajat antavat oikeat tuomiot.

¹⁷Anigu kuwa i jecel waan jeclahay, Oo kuwa aad iyo aad ii doonaana way i heli doonaan.

¹⁷Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ne, jotka etsivät, löytävät minut.

¹⁸Anigaa iska leh taajirnimo iyo sharaf. Iyo weliba maal raagaya iyo xaqnimoba.

¹⁸Minun kanssani tulevat rikkaus ja kunnia, ehtymätön vauraus ja suuri siunaus.

¹⁹Midhahaygu way ka sii wanaagsan yihiin dahab, haah, oo xataa dahab aad u wanaagsan way ka sii wanaagsan yihiin, Oo waxa ii kordhaana way ka sii wanaagsan yihiin lacag la doortay.

¹⁹Minun antini on parempaa kuin puhtain kulta, minun lahjani paremmat kuin paras hopea.

²⁰Anigu waxaan ku socdaa jidka xaqnimada, Iyo waddooyinka garta dhexdooda,

²⁰Minä vaellan totuuden tietä, horjumatta minä kuljen oikeuden polkua.

²¹Si aan kuwa i jecel uga dhigo inay maal dhaxlaan, Oo aan khasnadahooda ugu buuxiyo.

²¹Jotka minua rakastavat, ne minä palkitsen, minä täytän heidän aittansa ja varastonsa.

²²Rabbigu wuxuu i lahaan jiray bilowgii jidkiisa Iyo shuqulladiisii hore ka hor.

²²"Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata.

²³Aniga aakhirada hore waa lay taagay, waxaan jiray bilowgii ugu horreeyey, Ama intaan dunidu jirin ka hor.

²³Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli.

²⁴Anigu waxaan dhashay intaan moolal jirin ka hor, Iyo intaanay jirin ilo biyo ka buuxaan.

²⁴Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut, ei lähteitä tuomaan niiden vettä.

²⁵Intaan la qotomin buuraha Iyo kuraha ka hor ayaan anigu dhashay,

²⁵Ennen kuin vuoret pantiin sijalleen, ennen kuin oli kukkuloita, minä synnyin,

²⁶Intaanuu isagu samayn dhulka iyo berrimmada, Amase ciiddii dunida ugu horraysay.

²⁶ennen kuin hän teki maat ja mannut, ennen kuin oli hiekan jyvääkään.

²⁷Markuu samooyinka hagaajiyey anigu waan joogay, Markuu xariijinta ku wareejiyey moolka dushiisa,

²⁷Olin läsnä, kun hän pani taivaat paikoilleen ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle,

²⁸Markuu cirka sare taagay, Markii ilaha moolku xoog yeesheen,

²⁸kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan,

²⁹Markuu badda xad u yeelay Si aan biyuhu amarkiisa ugu xadgudbin, Markuu aasaaskii dhulka dhigay,

²⁹kun hän pani merelle rajat, loi rannat patoamaan sen vedet, ja kun hän lujitti maan perustukset.

³⁰Markaas anigu isagaan dhinac joogay, anigoo ah sidii hawlhoggaamiye, Oo anigu maalin kasta faraxiisaan ahaa, Oo mar kasta hortiisaan ku rayrayn jiray;

³⁰Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään.

³¹Waxaan ku rayrayn jiray inta dhulkiisa la degay, Oo waxaan ku farxi jiray binu-aadmiga.

³¹Maan kiekko oli leikkikalunani, ilonani olivat ihmislapset.

³²Haddaba sidaas daraaddeed, wiilashoy, bal i maqla; Waayo, waxaa barakaysan kuwa jidadkayga xajiya.

³²"Nyt, lapset, kuulkaa minua! Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee.

³³Edbinta dhegaysta, oo caqli yeesha, Oo ha diidina.

³³Kuulkaa neuvojani, niin viisastutte, älkää lyökö niitä laimin.

³⁴Waxaa barakaysan ninka i maqla, Oo maalin kasta irdahayga igu dhawra, Oo albaabbadayda igu suga.

³⁴Hyvin käy sen, joka minua kuulee, päivästä päivään valvoo ovellani, valppaana odottaa sen kynnyksellä.

³⁵Waayo, ku alla kii i helaa wuxuu helaa nolol, Oo Rabbiguna raalli buu ka ahaan doonaa.Laakiinse kii igu dembaabaa naftiisuu wax yeelaa, Kuwa aniga i neceb oo dhammu waxay jecel yihiin dhimasho.

³⁵Joka minut löytää, löytää elämän, hänet Herra ottaa suosioonsa.

³⁶Laakiinse kii igu dembaabaa naftiisuu wax yeelaa, Kuwa aniga i neceb oo dhammu waxay jecel yihiin dhimasho.

³⁶Pahoin käy sen, joka minua uhmaa, joka minua vihaa, rakastaa kuolemaa."