1It happened, at the return of the year, at the time when kings go out, that David sent Joab, and his servants with him, and all Israel; and they destroyed the children of Ammon, and besieged Rabbah. But David stayed at Jerusalem.
1Kun seuraavana keväänä oli taas kuninkaiden sotaanlähdön aika, Daavid lähetti Joabin johdolla vakinaiset joukkonsa ja Israelin miehet sotaretkelle, ja he kukistivat ammonilaiset ja ryhtyivät piirittämään Rabbaa. Daavid itse jäi Jerusalemiin.
2It happened at evening, that David arose from off his bed, and walked on the roof of the king’s house: and from the roof he saw a woman bathing; and the woman was very beautiful to look on.
2Eräänä iltana, kun Daavid oli noussut vuoteeltaan käyskentelemään kuninkaanpalatsin katolla, hän näki sieltä naisen, joka oli peseytymässä. Nainen oli hyvin kaunis.
3David sent and inquired after the woman. One said, “Isn’t this Bathsheba, the daughter of Eliam, the wife of Uriah the Hittite?”
3Daavid lähetti tiedustelemaan, kuka nainen oli, ja hänelle kerrottiin: "Hän on Batseba, Eliamin tytär, heettiläisen Urian vaimo."
4David sent messengers, and took her; and she came in to him, and he lay with her (for she was purified from her uncleanness); and she returned to her house.
4Daavid lähetti sananviejiä noutamaan naista, ja tämä saapui hänen luokseen. Nainen oli juuri puhdistautunut, ja Daavid makasi hänen kanssaan. Sitten nainen palasi kotiinsa.
5The woman conceived; and she sent and told David, and said, “I am with child.”
5Nainen tuli raskaaksi, ja hän toimitti Daavidille sanan: "Minä olen raskaana."
6David sent to Joab, “Send me Uriah the Hittite.” Joab sent Uriah to David.
6Silloin Daavid lähetti Joabille käskyn: "Lähetä luokseni heettiläinen Uria." Joab teki niin.
7When Uriah had come to him, David asked of him how Joab did, and how the people fared, and how the war prospered.
7Kun Uria tuli, Daavid kysyi häneltä, mitä Joabille ja sotilaille kuului ja kuinka sodankäynti sujui.
8David said to Uriah, “Go down to your house, and wash your feet.” Uriah departed out of the king’s house, and a gift from the king was sent after him.
8Sitten hän sanoi: "Mene kotiisi ja pese matkan pölyt jaloistasi." Uria lähti palatsista, ja kuningas lähetti hänen jälkeensä lahjan.
9But Uriah slept at the door of the king’s house with all the servants of his lord, and didn’t go down to his house.
9Mutta Uria ei mennytkään kotiinsa, vaan jäi nukkumaan palatsin pihalle herransa miesten joukkoon.
10When they had told David, saying, “Uriah didn’t go down to his house,” David said to Uriah, “Haven’t you come from a journey? Why didn’t you go down to your house?”
10Kun Daavidille ilmoitettiin, ettei Uria ollut mennyt kotiinsa, Daavid sanoi hänelle: "Sinähän tulet pitkän matkan takaa. Miksi et mennyt kotiisi?"
11Uriah said to David, “The ark, Israel, and Judah, are staying in tents; and my lord Joab, and the servants of my lord, are encamped in the open field. Shall I then go into my house to eat and to drink, and to lie with my wife? As you live, and as your soul lives, I will not do this thing!”
11Uria vastasi: "Liitonarkku ja Israelin ja Juudan miehet asuvat teltoissa, ja herrani Joab ja hänen miehensä ovat ulkona leirissä. Menisinkö minä kotiin syömään, juomaan ja makaamaan vaimoni kanssa? Niin totta kuin sinä elät, sitä en voi tehdä."
12David said to Uriah, “Stay here today also, and tomorrow I will let you depart.” So Uriah stayed in Jerusalem that day, and the next day.
12Daavid sanoi Urialle: "Jää tänne vielä täksi päiväksi, huomenna annan sinun lähteä takaisin." Niin Uria jäi Jerusalemiin siksi päiväksi, seuraavaan aamuun saakka.
13When David had called him, he ate and drink before him; and he made him drunk. At evening, he went out to lie on his bed with the servants of his lord, but didn’t go down to his house.
13Daavid kutsui hänet luokseen syömään ja juomaan ja juotti hänet humalaan. Mutta illalla Uria meni taas makuupaikalleen kuninkaan miesten joukkoon eikä lähtenyt kotiinsa.
14It happened in the morning, that David wrote a letter to Joab, and sent it by the hand of Uriah.
14Seuraavana aamuna Daavid kirjoitti Joabille kirjeen ja lähetti sen Urian mukana.
15He wrote in the letter, saying, “Send Uriah to the forefront of the hottest battle, and retreat from him, that he may be struck, and die.”
15Kirjeeseen hän kirjoitti: "Sijoittakaa Uria eturintamaan keskelle kiivainta taistelua ja vetäytykää sitten itse kauemmas, niin että hänet lyödään hengiltä."
16It happened, when Joab kept watch on the city, that he assigned Uriah to the place where he knew that valiant men were.
16Piirittäessään kaupunkia Joab sijoitti Urian sille kohdalle, jossa hän tiesi vihollisen urheimpien sotilaiden olevan.
17The men of the city went out, and fought with Joab. Some of the people fell, even of the servants of David; and Uriah the Hittite died also.
17Kun ammonilaiset tulivat ulos kaupungista taistelemaan Joabia vastaan, Daavidin joukoista kaatui useita miehiä, ja myös heettiläinen Uria sai surmansa.
18Then Joab sent and told David all the things concerning the war;
18Joab lähetti Daavidin luo sananviejän tekemään selkoa kaikesta, mitä taistelussa oli tapahtunut.
19and he commanded the messenger, saying, “When you have finished telling all the things concerning the war to the king,
19Sananviejälle hän antoi tällaisen määräyksen: "Sitten kun olet kertonut kuninkaalle kaiken, mitä taistelussa tapahtui,
20it shall be that, if the king’s wrath arise, and he asks you, ‘Why did you go so near to the city to fight? Didn’t you know that they would shoot from the wall?
20kuningas ehkä suuttuu ja sanoo: 'Mitä varten teidän piti mennä niin lähelle kaupunkia taistelemaan? Ettekö muka tienneet, että he ampuvat muurilta?
21who struck Abimelech the son of Jerubbesheth? Didn’t a woman cast an upper millstone on him from the wall, so that he died at Thebez? Why did you go so near the wall?’ then you shall say, ‘Your servant Uriah the Hittite is dead also.’”
21Kuka tappoi Abimelekin, Jerubbesetin pojan Tebesissä? Joku nainen pudotti muurilta hänen päähänsä jauhinkiven, niin että hän kuoli. Miksi menitte niin lähelle muuria?' Sano silloin: 'Myös palvelijasi, heettiläinen Uria, on saanut surmansa.'"
22So the messenger went, and came and showed David all that Joab had sent him for.
22Sananviejä lähti matkaan, ja tultuaan Daavidin luo hän kertoi kaiken niin kuin Joab oli käskenyt.
23The messenger said to David, “The men prevailed against us, and came out to us into the field, and we were on them even to the entrance of the gate.
23Sananviejä sanoi: "Emme voineet mitään sille, että nuo miehet hyökkäsivät ulos kaupungista kimppuumme, mutta meidän onnistui tunkea heidät takaisin kaupungin portille asti.
24The shooters shot at your servants from off the wall; and some of the king’s servants are dead, and your servant Uriah the Hittite is dead also.”
24Jousimiehet ampuivat muurilta palvelijoitasi, kuningas, ja useita miehiäsi kaatui. Myös heettiläinen Uria sai surmansa."
25Then David said to the messenger, “Thus you shall tell Joab, ‘Don’t let this thing displease you, for the sword devours one as well as another. Make your battle stronger against the city, and overthrow it.’ Encourage him.”
25Silloin Daavid sanoi sananviejälle: "Sano Joabille näin: 'Älä anna tämän masentaa mieltäsi. Miekka syö milloin täältä, milloin tuolta. Ahdista kaupunkia entistä kiivaammin ja tuhoa se.' Rohkaise häntä näin."
26When the wife of Uriah heard that Uriah her husband was dead, she made lamentation for her husband.
26Kun Urian vaimo kuuli miehensä kaatuneen, hän piti puolisolleen valittajaiset.
27When the mourning was past, David sent and took her home to his house, and she became his wife, and bore him a son. But the thing that David had done displeased Yahweh.
27Suruajan mentyä Daavid antoi noutaa hänet palatsiinsa. Hänestä tuli Daavidin vaimo, ja hän synnytti tälle pojan. Mutta Herran silmissä Daavidin teko oli paha.