¹Then Job answered,

¹Nyt Job sanoi:

²“Even today my complaint is rebellious. His hand is heavy in spite of my groaning.

²-- Tänäkin päivänä ajatukseni nousevat kapinaan. Murehtiminen vie minulta voimat.

³Oh that I knew where I might find him! That I might come even to his seat!

³Kunpa tietäisin, mistä hänet voin löytää ja miten pääsen sinne, missä hän asuu!

⁴I would set my cause in order before him, and fill my mouth with arguments.

⁴Minä esittäisin hänelle asiani ja toisin julki kaikki todisteeni.

⁵I would know the words which he would answer me, and understand what he would tell me.

⁵Niin saisin kuulla, mitä hän minulle vastaa, ja saisin tietää, mitä hän tahtoo minulle sanoa.

⁶Would he contend with me in the greatness of his power? No, but he would listen to me.

⁶Käräjöisikö hän kanssani valtiaan voimalla? Ei, hän kuuntelisi minua.

⁷There the upright might reason with him, so I should be delivered forever from my judge.

⁷Hänen vastapuolenaan seisoisi nuhteeton mies, ja tuomarini vapauttaisi minut syytteestä lopullisesti.

⁸“If I go east, he is not there; if west, I can’t find him;

⁸Jos minä menen itään, ei hän ole siellä, jos länteen -- ei merkkiäkään hänestä!

⁹He works to the north, but I can’t see him. He turns south, but I can’t catch a glimpse of him.

⁹Jos menen pohjoiseen, en saa häntä silmiini, jos etelään -- en näe häntä!

¹⁰But he knows the way that I take. When he has tried me, I shall come forth like gold.

¹⁰Hän tietää kyllä, millainen on ollut minun vaellukseni. Koetelkoon minua niin kuin tulessa kultaa -- minä kestän.

¹¹My foot has held fast to his steps. I have kept his way, and not turned aside.

¹¹Hänen jalanjälkiinsä olen sovittanut askeleni, hänen tietään olen seurannut. En ole siltä poikennut.

¹²I haven’t gone back from the commandment of his lips. I have treasured up the words of his mouth more than my necessary food.

¹²Hänen sanansa käskyjä minä tottelen, minä pidän ne aina silmieni edessä.

¹³But he stands alone, and who can oppose him? What his soul desires, even that he does.

¹³Kun Jumala jotakin päättää, kuka voisi sen muuttaa? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.

¹⁴For he performs that which is appointed for me. Many such things are with him.

¹⁴Hän panee toimeen sen minkä on minulle määrännyt, eikä sitä ole vähän.

¹⁵Therefore I am terrified at his presence. When I consider, I am afraid of him.

¹⁵Siksi minä pelästyn, kun hänet näen, kun ajattelenkin häntä, minä vapisen kauhusta.

¹⁶For God has made my heart faint. The Almighty has terrified me.

¹⁶Jumala on lannistanut rohkeuteni, minä kauhistun Kaikkivaltiasta.

¹⁷Because I was not cut off before the darkness, neither did he cover the thick darkness from my face.

¹⁷Mutta pimeyskään ei saa minua vaikenemaan, ei, vaikka se peittää edestäni kaiken.