¹Now Korah, the son of Izhar, the son of Kohath, the son of Levi, with Dathan and Abiram, the sons of Eliab, and On, the son of Peleth, sons of Reuben, took men:

¹Leeviläinen Korah, Kehatin pojan Jisharin poika, sekä Ruubenin heimoon kuuluvat Datan ja Abiram, Eliabin pojat, ja On, Peletin poika,

²and they rose up before Moses, with certain of the children of Israel, two hundred fifty princes of the congregation, called to the assembly, men of renown;

²asettuivat avoimesti uhmaamaan Moosesta ja saivat puolelleen kaksisataaviisikymmentä arvossa pidettyä miestä Israelin päämiesten, kansankokouksen jäsenten joukosta.

³and they assembled themselves together against Moses and against Aaron, and said to them, “You take too much on yourself, since all the congregation are holy, everyone of them, and Yahweh is among them: why then lift yourselves up above the assembly of Yahweh?”

³He kokoontuivat Mooseksen ja Aaronin eteen ja sanoivat: "Jo riittää! Kaikki tähän kansaan kuuluvat ovat pyhiä, ja Herra on meidän keskellämme. Miksi te siis yritätte korottaa itsenne Herran seurakunnan yläpuolelle?"

⁴When Moses heard it, he fell on his face:

⁴Kun Mooses kuuli tämän, hän painoi kasvonsa maahan

⁵and he spoke to Korah and to all his company, saying, “In the morning Yahweh will show who are his, and who is holy, and will cause him to come near to him: even him whom he shall choose he will cause to come near to him.

⁵ja sanoi sitten Korahille ja hänen väelleen: "Huomisaamuna Herra ilmoittaa, kuka on hänen omansa, kuka on pyhä ja kuka saa astua hänen eteensä uhraamaan. Vain se, jonka Herra valitsee, saa astua hänen eteensä.

⁶Do this: take censers, Korah, and all his company;

⁶Sinun, Korah, ja jokaisen sinun joukkoosi kuuluvan on huomenna otettava tuliastia,

⁷and put fire in them, and put incense on them before Yahweh tomorrow: and it shall be that the man whom Yahweh chooses, he shall be holy. You have gone too far, you sons of Levi!”

⁷sytytettävä siihen tuli ja pantava siihen Herran edessä suitsuketta. Se, jonka Herra valitsee, on pyhä. Totta tosiaan, jo riittää, leeviläiset!"

⁸Moses said to Korah, “Hear now, you sons of Levi!

⁸Sitten Mooses sanoi Korahille: "Kuunnelkaa, leeviläiset!

⁹Is it a small thing to you, that the God of Israel has separated you from the congregation of Israel, to bring you near to himself, to do the service of the tabernacle of Yahweh, and to stand before the congregation to minister to them;

⁹Eikö muka riitä, että Israelin Jumala on ottanut teidät erilleen muusta kansasta ja päästänyt teidät lähelleen, niin että te voitte huolehtia Herran telttamajassa toimitettavista askareista ja suorittaa palvelusta kansan puolesta?

¹⁰and that he has brought you near, and all your brothers the sons of Levi with you? and do you seek the priesthood also?

¹⁰Hän sallii sinun ja leeviläisten heimolaistesi astua eteensä, ja nyt te jo havittelette pappeuttakin.

¹¹Therefore you and all your company are gathered together against Yahweh: and Aaron, what is he that you murmur against him?”

¹¹Sinä ja sinun joukkosi olette liittoutuneet Herraa ettekä vain Aaronia vastaan, vaikka häntä vastaan nurisettekin."

¹²Moses sent to call Dathan and Abiram, the sons of Eliab; and they said, “We won’t come up:

¹²Mooses kutsutti luokseen Eliabin pojat Datanin ja Abiramin, mutta he vastasivat: "Me emme tule.

¹³is it a small thing that you have brought us up out of a land flowing with milk and honey, to kill us in the wilderness, but you must also make yourself a prince over us?

¹³Eikö riitä, että veit meidät pois maasta, joka tulvii maitoa ja hunajaa, ja toit meidät kuolemaan tänne autiomaahan? Onko sinun saatava myös hallita meitä?

¹⁴Moreover you haven’t brought us into a land flowing with milk and honey, nor given us inheritance of fields and vineyards: will you put out the eyes of these men? We won’t come up.”

¹⁴Sinä et ole vienyt meitä siihen maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa, etkä ole antanut meille omia peltoja ja viinitarhoja. Luuletko voivasi pettää näitä ihmisiä? Me emme tule!"

¹⁵Moses was very angry, and said to Yahweh, “Don’t respect their offering: I have not taken one donkey from them, neither have I hurt one of them.”

¹⁵Mooses suuttui tästä kovin ja sanoi Herralle: "Älä ota vastaan heidän uhrilahjojaan! Yhtä ainoaa aasiakaan minä en ole heiltä riistänyt enkä ole tehnyt vääryyttä kenellekään heistä."

¹⁶Moses said to Korah, “You and all your company go before Yahweh, you, and they, and Aaron, tomorrow:

¹⁶Sitten Mooses sanoi Korahille: "Huomenna sinun on asetuttava väkesi kanssa Herran eteen. Myös Aaronin on oltava läsnä.

¹⁷and each man take his censer, and put incense on them, and each man bring before Yahweh his censer, two hundred fifty censers; you also, and Aaron, each his censer.”

¹⁷Kukin teistä ottakoon tuliastian, pankoon siihen suitsuketta ja tuokoon tuliastiansa Herran eteen. Tuliastioita kertyy yhteensä kaksisataaviisikymmentä. Myös sinun ja Aaronin tulee tuoda omat tuliastianne."

¹⁸They each took his censer, and put fire in them, and laid incense thereon, and stood at the door of the Tent of Meeting with Moses and Aaron.

¹⁸Jokainen otti tuliastiansa, sytytti siihen tulen ja pani siihen suitsuketta. Kaikki asettuivat Mooseksen ja Aaronin kanssa pyhäkköteltan oven luo.

¹⁹Korah assembled all the congregation against them to the door of the Tent of Meeting: and the glory of Yahweh appeared to all the congregation.

¹⁹Korah kokosi myös muun kansan pyhäkköteltan oven edustalle. Silloin ilmestyi Herran kirkkaus, niin että kaikki sen näkivät,

²⁰Yahweh spoke to Moses and to Aaron, saying,

²⁰ja Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:

²¹“Separate yourselves from among this congregation, that I may consume them in a moment!”

²¹"Siirtykää pois tämän joukon keskeltä. Minä aion tuhota heidät kaikki yhdellä kertaa."

²²They fell on their faces, and said, “God, the God of the spirits of all flesh, shall one man sin, and will you be angry with all the congregation?”

²²Mutta Mooses ja Aaron painoivat kasvonsa maahan ja sanoivat: "Oi Jumala, Jumala, sinä, jonka käsissä on kaikkien elollisten henki, annatko vihasi kohdata koko kansaa, kun yksi ainoa ihminen on tehnyt syntiä!"

²³Yahweh spoke to Moses, saying,

²³Silloin Herra sanoi Moosekselle:

²⁴“Speak to the congregation, saying, ‘Get away from around the tent of Korah, Dathan, and Abiram!’”

²⁴"Sano kansalle näin: Menkää pois Korahin, Datanin ja Abiramin majojen lähettyviltä."

²⁵Moses rose up and went to Dathan and Abiram; and the elders of Israel followed him.

²⁵Mooses meni sitten Datanin ja Abiramin luo, ja Israelin vanhimmat seurasivat häntä.

²⁶He spoke to the congregation, saying, “Depart, please, from the tents of these wicked men, and touch nothing of theirs, lest you be consumed in all their sins!”

²⁶Mooses sanoi kansalle: "Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten telttojen lähistöltä älkääkä koskeko mihinkään heille kuuluvaan. Muuten tuhoudutte heidän syntiensä tähden."

²⁷So they went away from the tent of Korah, Dathan, and Abiram, on every side: and Dathan and Abiram came out, and stood at the door of their tents, and their wives, and their sons, and their little ones.

²⁷Niin israelilaiset siirtyivät pois Korahin, Datanin ja Abiramin telttojen lähettyviltä. Datan ja Abiram olivat astuneet ulos ja jääneet perhekuntineen telttojensa eteen.

²⁸Moses said, “Hereby you shall know that Yahweh has sent me to do all these works; for they are not from my own mind.

²⁸Mooses sanoi: "Siitä, mitä nyt tapahtuu, te näette, että Herra on minut lähettänyt ja että kaiken, minkä teen, teen Herran käskystä enkä omasta tahdostani.

²⁹If these men die the common death of all men, or if they be visited after the visitation of all men; then Yahweh hasn’t sent me.

²⁹Jos nuo kuolevat tavalliseen tapaan ja saavat saman kohtalon kuin muutkin ihmiset, niin Herra ei ole minua lähettänyt.

³⁰But if Yahweh make a new thing, and the ground open its mouth, and swallow them up, with all that appertain to them, and they go down alive into Sheol Sheol is the place of the dead. ; then you shall understand that these men have despised Yahweh.”

³⁰Mutta jos Herra tekee jotakin tavatonta, niin että maa aukaisee kitansa ja nielee heidät ja kaiken heille kuuluvan ja he vajoavat elävältä tuonelaan, silloin tiedätte, että nämä miehet ovat halveksineet Herraa."

³¹It happened, as he made an end of speaking all these words, that the ground split apart that was under them;

³¹Tuskin hän oli saanut tämän sanotuksi, kun maa repesi heidän allaan,

³²and the earth opened its mouth, and swallowed them up, and their households, and all the men who appertained to Korah, and all their goods.

³²avasi kitansa ja nieli heidät kaikki telttoineen päivineen, samoin Korahin, hänen väkensä ja omaisuutensa.

³³So they, and all that appertained to them, went down alive into Sheol Sheol is the place of the dead. : and the earth closed on them, and they perished from among the assembly.

³³Näin he vaipuivat kaikkineen elävältä tuonelaan; maa sulkeutui heidän jälkeensä, ja he katosivat Israelin kansan keskeltä.

³⁴All Israel that were around them fled at their cry; for they said, “Lest the earth swallow us up!”

³⁴Heidän ympärillään seisseet israelilaiset pakenivat kuullessaan heidän hätähuutonsa, koska pelkäsivät maan nielevän heidätkin.

³⁵Fire came forth from Yahweh, and devoured the two hundred fifty men who offered the incense.

³⁵Herran luota lähti tuli, ja se poltti kaikki ne kaksisataaviisikymmentä miestä, jotka olivat tulleet uhraamaan suitsuketta.

³⁶Yahweh spoke to Moses, saying,

³⁶(H17:1)Herra sanoi Moosekselle:

³⁷“Speak to Eleazar the son of Aaron the priest, that he take up the censers out of the burning, and scatter the fire yonder; for they are holy,

³⁷(H17:2)"Käske pappi Eleasarin, Aaronin pojan, korjata tuliastiat pois palopaikalta ja hajottaa niiden palavat hiilet kauas joka suuntaan, sillä ne ovat kaikki tulleet pyhiksi.

³⁸even the censers of these sinners against their own lives; and let them be made beaten plates for a covering of the altar: for they offered them before Yahweh; therefore they are holy; and they shall be a sign to the children of Israel.”

³⁸(H17:3)Myös tuliastiat ovat tulleet pyhiksi, koska ne on tuotu Herran eteen. Takokaa ne ohuiksi levyiksi ja päällystäkää levyillä alttari. Nuo miehet joutuivat hengellään maksamaan tekemänsä synnin. Levyt ovat varoituksena israelilaisille."

³⁹Eleazar the priest took the bronze censers, which those who were burnt had offered; and they beat them out for a covering of the altar,

³⁹(H17:4)Pappi Eleasar otti tulen polttamien miesten pronssiset tuliastiat, ja ne taottiin alttarin päällysteeksi

⁴⁰to be a memorial to the children of Israel, to the end that no stranger, who isn’t of the seed of Aaron, comes near to burn incense before Yahweh; that he not be as Korah, and as his company: as Yahweh spoke to him by Moses.

⁴⁰(H17:5)muistuttamaan israelilaisia siitä, ettei kukaan ulkopuolinen, Aaronin sukuun kuulumaton, saa astua Herran eteen polttamaan suitsuketta. Muuten hänen käy kuten Korahin ja hänen väkensä, joita kohtasi Herran Moosekselle ilmoittama tuomio.

⁴¹But on the next day all the congregation of the children of Israel murmured against Moses and against Aaron, saying, “You have killed Yahweh’s people!”

⁴¹(H17:6)Seuraavana päivänä israelilaiset nousivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat: "Te olette surmanneet Herran kansaa."

⁴²It happened, when the congregation was assembled against Moses and against Aaron, that they looked toward the Tent of Meeting: and behold, the cloud covered it, and the glory of Yahweh appeared.

⁴²(H17:7)Mutta kun israelilaiset kokoontuivat Mooseksen ja Aaronin eteen, nämä kääntyivät pyhäkkötelttaan päin. Yhtäkkiä teltan peitti pilvi, ja Herran kirkkaus ilmestyi heille.

⁴³Moses and Aaron came to the front of the Tent of Meeting.

⁴³(H17:8)Mooses ja Aaron menivät pyhäkköteltan eteen,

⁴⁴Yahweh spoke to Moses, saying,

⁴⁴(H17:9)ja Herra sanoi Moosekselle:

⁴⁵“Get away from among this congregation, that I may consume them in a moment!” They fell on their faces.

⁴⁵(H17:10)"Väistykää syrjään tämän kansan keskeltä, niin minä tuhoan sen yhdellä kertaa." Mutta he painoivat kasvonsa maahan,

⁴⁶Moses said to Aaron, “Take your censer, and put fire from off the altar in it, and lay incense on it, and carry it quickly to the congregation, and make atonement for them; for wrath has gone out from Yahweh! The plague has begun.”

⁴⁶(H17:11)ja Mooses sanoi Aaronille: "Ota tuliastia, sytytä se alttarilta otetulla tulella, pane siihen suitsuketta ja mene kiireesti kansan luo toimittamaan sen syntien sovitus, sillä Herra on päästänyt vihansa valloilleen ja rangaistus on alkanut."

⁴⁷Aaron did as Moses said, and ran into the midst of the assembly; and behold, the plague has begun among the people: and he put on the incense, and made atonement for the people.

⁴⁷(H17:12)Aaron teki Mooseksen käskyn mukaisesti ja juoksi kansan luo, mutta vitsaus oli jo kohdannut kansaa. Hän poltti suitsuketta, toimitti sovitusmenot kansan puolesta

⁴⁸He stood between the dead and the living; and the plague was stayed.

⁴⁸(H17:13)ja seisoi kuolleiden ja elävien välissä, kunnes vitsaus lakkasi.

⁴⁹Now those who died by the plague were fourteen thousand and seven hundred, besides those who died about the matter of Korah.

⁴⁹(H17:14)Kuolleita oli 14 700, eivätkä lukuun sisälly ne, jotka kuolivat Korahin takia.

⁵⁰Aaron returned to Moses to the door of the Tent of Meeting: and the plague was stayed.

⁵⁰(H17:15)Kun vitsaus oli ohi, Aaron palasi pyhäkköteltan ovelle Mooseksen luo.