1Better is the poor that walketh in his integrity, than he that is perverse in his lips, and is a fool.
1Parempi köyhyys ja rehellinen elämä kuin tyhmyys ja totuuden vääristely.
2Also, that the soul be without knowledge, it is not good; and he that hasteth with his feet sinneth.
2Ei into auta, jos tietoa puuttuu, hätikkö eksyy ja kompastuu.
3The foolishness of man perverteth his way: and his heart fretteth against the LORD.
3Oma tyhmyys vie ihmisen harhaan, mutta silti hän on katkera Herralle.
4Wealth maketh many friends; but the poor is separated from his neighbour.
4Kyllä rikkaan luo ystäviä kertyy, köyhän luota he kaikkoavat.
5A false witness shall not be unpunished, and he that speaketh lies shall not escape.
5Väärä todistaja ei jää rankaisematta, joka valheita puhuu, ei pelastu.
6Many will intreat the favour of the prince: and every man is a friend to him that giveth gifts.
6Monet pyrkivät ylhäisten suosioon, anteliaan ystäviä ovat kaikki.
7All the brethren of the poor do hate him: how much more do his friends go far from him? he pursueth them with words, yet they are wanting to him.
7Köyhää vihaavat hänen veljensäkin, karttavat vielä enemmän hänen ystävänsä. Turhaan hän koettaa puhua heille.
8He that getteth wisdom loveth his own soul: he that keepeth understanding shall find good.
8Itseään auttaa, joka ymmärrystään lisää, onnen saa, joka harkiten toimii.
9A false witness shall not be unpunished, and he that speaketh lies shall perish.
9Väärä todistaja ei jää rankaisematta. Joka valheita puhuu, se hukkuu.
10Delight is not seemly for a fool; much less for a servant to have rule over princes.
10Ei sovi tyhmälle helppo elämä eikä orjalle olo ylhäisten herrana.
11The discretion of a man deferreth his anger; and it is his glory to pass over a transgression.
11Viisaus tekee ihmisen pitkämieliseksi, kunnia sille, joka loukkauksen unohtaa!
12The king's wrath is as the roaring of a lion; but his favour is as dew upon the grass.
12Kuninkaan viha on kuin leijonan ärjyntä, hänen suosionsa kuin nurmikon kaste.
13A foolish son is the calamity of his father: and the contentions of a wife are a continual dropping.
13Tyhmä poika on isänsä riesa, nalkuttava vaimo kuin vuotava katto.
14House and riches are the inheritance of fathers: and a prudent wife is from the LORD.
14Talo ja tavara peritään isiltä, mutta viisas vaimo on Herran lahja.
15Slothfulness casteth into a deep sleep; and an idle soul shall suffer hunger.
15Laiskuus vaivuttaa syvään uneen, vetelys joutuu näkemään nälkää.
16He that keepeth the commandment keepeth his own soul; but he that despiseth his ways shall die.
16Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää, mutta kuolemaan kulkee, joka ei tietään tarkkaa.
17He that hath pity upon the poor lendeth unto the LORD; and that which he hath given will he pay him again.
17Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon.
18Chasten thy son while there is hope, and let not thy soul spare for his crying.
18Kurita poikaasi, kun vielä on toivoa, varo sentään hengiltä hakkaamasta.
19A man of great wrath shall suffer punishment: for if thou deliver him, yet thou must do it again.
19Kiivas mies hankkii äkkiä rangaistuksen. Jos yrität apuun, vain pahennat asiaa.
20Hear counsel, and receive instruction, that thou mayest be wise in thy latter end.
20Kuule neuvoja, ota kuritus varteen, että olisit vastedes viisaampi.
21There are many devices in a man's heart; nevertheless the counsel of the LORD, that shall stand.
21Ihminen kaavailee monenlaista, mutta kaikki käy Herran tahdon mukaan.
22The desire of a man is his kindness: and a poor man is better than a liar.
22Uskollisuus on ihmisessä arvokkainta, parempi on köyhä kuin petollinen.
23The fear of the LORD tendeth to life: and he that hath it shall abide satisfied; he shall not be visited with evil.
23Herran pelko turvaa elämäsi: nukut tyynesti, säikkymättä pahaa.
24A slothful man hideth his hand in his bosom, and will not so much as bring it to his mouth again.
24Laiska pistää kätensä ruokavatiin, mutta suuhun saakka käsi ei nouse.
25Smite a scorner, and the simple will beware: and reprove one that hath understanding, and he will understand knowledge.
25Lyö rehentelijää, se on tyhmille opiksi, ojenna viisasta, ja hänen viisautensa kasvaa.
26He that wasteth his father, and chaseth away his mother, is a son that causeth shame, and bringeth reproach.
26Huono ja häpeämätön se poika, joka isäänsä lyö ja äitinsä häätää.
27Cease, my son, to hear the instruction that causeth to err from the words of knowledge.
27Poikani, ellet taivu kuriin, silloin eksyt tiedon tieltä.
28An ungodly witness scorneth judgment: and the mouth of the wicked devoureth iniquity.
28Vilpillinen todistaja häpäisee oikeutta, jumalaton herkuttelee vääryydellä.
29Judgments are prepared for scorners, and stripes for the back of fools.
29Röyhkeää odottaa rangaistus, tyhmyrin selkää raippa.