¹Og HERREN svarede Job og sagde:

¹Vielä Herra puhui Jobille. Hän sanoi:

²Vil den trættekære tvistes med den Almægtige? Han, som revser Gud, han svare herpå!

²-- Voiko tämä, joka näin arvostelee Kaikkivaltiasta, käydä oikeutta häntä vastaan? Sen, joka tahtoo ojentaa Jumalaa, on oltava valmis vastaamaan sanoistaan.

³Da svarede Job HERREN og sagde:

³Silloin Job sanoi Herralle:

⁴Se, jeg er ringe, hvad skal jeg svare? Jeg lægger min Hånd på min Mund!

⁴-- Olen liian vähäinen. Miten voisin vastata sinulle? Minä panen käden suulleni ja vaikenen.

⁵Een Gang har jeg talt, gentager det ikke, to Gange, men gør det ej mer!

⁵Kerran minä olen puhunut, enää en sitä tee. Tein sen vielä toisenkin kerran, mutta nyt pysyn vaiti.

⁶Da svarede HERREN Job ud fra Stormvejret og sagde:

⁶Nyt Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:

⁷"Omgjord som en Mand dine Lænder, jeg vil spørge, og du skal lære mig!

⁷-- Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

⁸Mon du vil gøre min Ret til intet, dømme mig, for af du selv kan få Ret?

⁸Väitätkö sinä, että minä en tuomitse oikein? Syytätkö minua vääryydestä, jotta itse saisit olla oikeassa?

⁹Har du en Arm som Gud, kan du tordne med Brag som han?

⁹Onko sinun käsivartesi kuin Jumalan käsivarsi? Jyliseekö sinun äänesi niin kuin hänen äänensä jylisee?

¹⁰Smyk dig med Højhed og Storhed, klæd dig i Glans og Herlighed!

¹⁰Hyvä on! Varustaudu kuin kuningas, pue yllesi valtiaan komeus ja loisto!

¹¹Udgyd din Vredes Strømme, slå de stolte ned med et Blik,

¹¹Päästä vihasi valloilleen, etsi ylvästelijät, paina heidät maahan!

¹²bøj med et Blik de stolte og knus på Stedet de gudløse,

¹²Lannista ylpeät, tallaa jumalattomat maahan!

¹³skjul dem i Støvet til Hobe og lænk deres Åsyn i Skjulet!

¹³Peitä heidät kaikki maan multaan, kätke heidän kasvonsa pois näkyvistä.

¹⁴Så vil jeg også love dig for Sejren, din højre har vundet.

¹⁴Silloin minäkin ylistän sinua, olethan saanut voiton oman kätesi voimalla!

¹⁵Se Nilhesten! Den har jeg skabt såvel som dig. Som Oksen æder den Græs.

¹⁵Näetkö virtahevon? Minä olen sen tehnyt, niin kuin olen tehnyt sinut. Se syö ruohoa niin kuin lehmä,

¹⁶Se, hvilken Kraft i Lænderne og hvilken Styrke i Bugens Muskler!

¹⁶mutta näetkö, miten vahvat ovat sen lanteet, näetkö, miten voimakkaat ovat sen vatsan lihakset?

¹⁷Halen holder den stiv som en Ceder, Bovens Sener er flettet sammen;

¹⁷Sen häntä on kuin setrin runko, reisien jänteet ovat kuin punottua köyttä.

¹⁸dens Knogler er Rør af, Kobber, Benene i den som Stænger af Jern.

¹⁸Luut ovat kuin pronssiputket, selkäranka on kuin rautaa.

¹⁹Den er Guds ypperste Skabning, skabt til at herske over de andre;

¹⁹Se on Jumalan luomisteoista uljain, vain sen luoja voi sitä käskeä.

²⁰thi Foder til den bærer Bjergene, hvor Markens Vildt har Legeplads.

²⁰Vuoret antavat sille ruokaa, metsän eläimet leikkivät sen lähellä.

²¹Den lægger sig hen under Lotusbuske, i Skjul af Siv og Rør;

²¹Lootuspensaan alla se makaa kaislojen keskellä, liejun kätköissä.

²²Lotusbuskene giver den Tag og Skygge, Bækkens Pile yder den Hegn.

²²Lootuspensaat suojaavat sitä, antavat sille varjonsa, rannan pajut sen ympäröivät.

²³Den taber ej Modet, når Jordan stiger, er rolig, om Strømmen end svulmer mod dens Gab.

²³Se ei säiky, vaikka virta on väkevä, se lepää kaikessa rauhassa, vaikka vesi tunkeutuu suuhun.

²⁴Hvem kan gribe den i dens Tænder og trække Reb igennem dens Snude?

²⁴Kuka astuu sen silmien eteen? Kuka kiinnittää sen turpaan talutusrenkaan?