¹Kong Lemuel af Massas Ord; som hans Moder tugtede ham med.

¹Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat. Nämä sanat hän oppi äidiltään, joka kasvatti häntä.

²Hvad, Lemuel, min Søn, min førstefødte, hvad skal jeg sige dig, hvad, mit Moderlivs Søn, hvad, mine Løfters Søn?

²Poikani, sinä, jonka synnytin, jota rukoilin, kuule tämä:

³Giv ikke din Kraft til Kvinder, din Kærlighed til dem, der ødelægger Konger.

³Älä tuhlaa voimaasi naisiin, älä jaa sitä kuninkaiden tuhoajille.

⁴Det klæder ej Konger, Lemuel, det klæder ej Konger at drikke Vin eller Fyrster at kræve stærke Drikke,

⁴Ei sovi kuninkaille, Lemuel, ei sovi kuninkaille viinin juonti eikä ruhtinaille olutmaljan kallistelu.

⁵at de ikke skal drikke og glemme Vedtægt og bøje Retten for alle arme.

⁵Juopuessaan he unohtavat lait ja jättävät köyhät oikeutta vaille.

⁶Giv den segnende stærke Drikke, og giv den mismodige Vin;

⁶Olut sopii onnettomalle, viini sille, jonka mieli on katkera.

⁷lad ham drikke og glemme sin Fattigdom, ej mer ihukomme sin Møje.

⁷Juodessaan hän unohtaa kurjuutensa eikä mieti murheitaan.

⁸Luk Munden op for den stumme, for alle lidendes Sag;

⁸Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille.

⁹luk Munden op og døm retfærdigt, skaf den arme og fattige Ret!

⁹Avaa suusi ja anna oikea tuomio, aja kurjan ja köyhän asiaa.

¹⁰Hvo finder en duelig Hustru? Hendes Værd står langt over Perlers.

¹⁰Jos hyvän vaimon löydät, löydät aarteen, kalliimman kuin meren helmet.

¹¹Hendes Husbonds Hjerte stoler på hende, på Vinding skorter det ikke.

¹¹Häneen voit aina luottaa, hän pitää puutteen loitolla sinusta.

¹²Hun gør ham godt og intet ondt alle sine Levedage.

¹²Hän toimii miehensä parhaaksi, ei vahingoksi, kaikkina elämänsä päivinä.

¹³Hun sørger for Uld og Hør, hun bruger sine Hænder med Lyst.

¹³Hän huolehtii villasta ja pellavasta, hänen kätensä ahkeroivat iloisesti.

¹⁴Hun er som en Købmands Skibe, sin Føde henter hun langvejs fra.

¹⁴Hän on kuin laiva, hän hankkii ravintoa etäältäkin.

¹⁵Endnu før Dag står hun op og giver Huset Mad, sine Piger deres tilmålte Del.

¹⁵Kun vielä on yö, hän nousee, valmistaa ruoan talonsa väelle ja jakaa ravinnon palvelustytöilleen.

¹⁶Hun tænker på en Mark og får den, hun planter en Vingård, for hvad hun har tjent.

¹⁶Hän löytää hyvän pellon ja ostaa sen, omin varoin hän perustaa viinitarhan.

¹⁷Hun bælter sin Hofte med Kraft, lægger Styrke i sine Arme.

¹⁷Hän vyöttää itsensä tarmolla ja tarttuu työhönsä riuskoin ottein.

¹⁸Hun skønner, hendes Husholdning lykkes, hendes Lampe går ikke ud om Natten.

¹⁸Hän näkee työnsä tulokset, hän ei sammuta lamppua yölläkään.

¹⁹Hun rækker sine Hænder mod Rokken, Fingrene tager om Tenen.

¹⁹Hänen sormensa kulkevat kehräpuulla, hän ei päästä kädestään värttinää.

²⁰Hun rækker sin Hånd til den arme, rækker Armene ud til den fattige.

²⁰Hän avaa kätensä onnettomalle ja antaa apuaan köyhälle.

²¹Af Sne har hun intet at frygte for sit Hus, thi hele hendes Hus er klædt i Skarlagen.

²¹Pakkanen ja lumi eivät häntä säikytä, sillä hän on varannut perheelleen talvivaatteet.

²²Tæpper laver hun sig, hun er klædt i Byssus og Purpur.

²²Omin käsin hän valmistaa peitteet, hänen pukunsa ovat pellavaa ja purppuraa.

²³Hendes Husbond er kendt i Portene, når han sidder blandt Landets Ældste.

²³Hänen miehensä saa osakseen kunnioitusta istuessaan vanhinten kokouksessa.

²⁴Hun væver Linned til Salg og sælger Bælter til Kræmmeren.

²⁴Hän tekee pellavapaitoja myytäväksi ja toimittaa vöitä kauppiaille.

²⁵Klædt i Styrke og Hæder går hun Morgendagen i Møde med Smil.

²⁵Häntä seuraa menestys ja kunnia, hän katsoo hymyillen tuleviin päiviin.

²⁶Hun åbner Munden med Visdom, med mild Vejledning på Tungen.

²⁶Kun hän puhuu, hän puhuu viisaasti, antaa neuvoja ystävällisin sanoin.

²⁷Hun våger over Husets Gænge og spiser ej Ladheds Brød.

²⁷Hän valvoo kaikkea, mitä talossa tehdään, eikä laiskana leipäänsä syö.

²⁸Hendes Sønner står frem og giver hende Pris, hendes Husbond synger hendes Lov:

²⁸Hänen poikansa kiittävät häntä, hänen miehensä puhkeaa ylistämään:

²⁹"Mange duelige Kvinder findes, men du står over dem alle!"

²⁹"Monet naiset ovat uutteria ja taitavia, mutta sinä olet ylitse kaikkien muiden."

³⁰Ynde er Svig og Skønhed Skin; en Kvinde, som frygter HERREN, skal roses.

³⁰Kauneus katoaa, viehätys haihtuu, ylivertainen se vaimo, joka pelkää Herraa!

³¹Lad hende få sine Hænders Frugt, hendes Gerninger synger hendes Lov i Portene.

³¹Kiittäkää häntä hänen hyvistä töistään, ylistäkää häntä kaikkien kuullen!