¹Min Søn: har du borget for din næste og givet en anden Håndslag,

¹Poikani, jos olet toisen puolesta mennyt takuuseen, lyönyt kättä vieraan kanssa,

²er du fanget ved dine Læber og bundet ved Mundens Ord,

²jos omat puheesi ovat kietoneet sinut verkkoonsa, lupauksesi vanginneet sinut ansaan,

³gør så dette, min Søn, og red dig, nu du er kommet i Næstens Hånd: Gå hen uden Tøven, træng ind på din Næste;

³vieneet sinut vieraan ihmisen käsiin, tee silloin näin, poikani, jotta pelastuisit: Mene ja vetoa häneen, ahdista häntä pyynnöilläsi,

⁴und ikke dine Øjne Søvn, ej heller dine Øjenlåg Hvile,

⁴älä suo silmillesi unta äläkä luomillesi lepoa.

⁵red dig som en Gazel af Snaren, som en Fugl af Fuglefængerens Hånd.

⁵Pelasta itsesi niin kuin pakeneva gaselli, kuin lintu, joka väistää pyyntimiehen paulan.

⁶Gå hen til Myren, du lade, se dens Færd og bliv viis.

⁶Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi.

⁷Skønt uden Fyrste, Foged og Styrer,

⁷Ei sillä ole ketään käskijää, ei herraa eikä hallitsijaa,

⁸sørger den dog om Somren for Æde og sanker sin Føde i Høst.

⁸ja silti se kerää kesällä ruokansa ja täyttää varastonsa korjuun aikaan.

⁹Hvor længe vil du ligge, du lade, når står du op af din Søvn?

⁹Kuinka kauan sinä, laiskuri, makaat, milloin havahdut unestasi?

¹⁰Lidt Søvn endnu, lidt Blund, lidt Hvile med samlagte Hænder:

¹⁰Nuku vielä hiukan, torku hiukan, makaa kädet ristissä vielä hetki,

¹¹som en Stimand kommer da Fattigdom over dig, Trang som en skjoldvæbnet Mand.

¹¹niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.

¹²En Nidding, en ussel Mand er den, som vandrer med Falskhed i Munden,

¹²Kelvoton se ihminen, läpeensä paha, joka kaikkialla kieroilee,

¹³som blinker med Øjet, skraber med Foden og giver Tegn med Fingrene,

¹³joka iskee silmää, tönäisee jalkaa, antaa sormillaan salaisen merkin.

¹⁴som smeder Rænker i Hjertet og altid kun ypper Kiv;

¹⁴Kavalasti hän punoo juoniaan, ehtimiseen hän on riitoja rakentamassa.

¹⁵derfor kommer hans Undergang brat, han knuses på Stedet, kan ikke læges.

¹⁵Siksi hän saa äkillisen lopun: hetkessä hän musertuu, eikä apua tule.

¹⁶Seks Ting hader HERREN, syv er hans Sjæl en Gru:

¹⁶Kuutta asiaa Herra vihaa, seitsemää hän ei edessään siedä:

¹⁷Stolte Øjne, Løgnetunge, Hænder, der udgyder uskyldigt Blod,

¹⁷ylpeitä silmiä, petollista kieltä, viattoman veren tahraamia käsiä,

¹⁸et Hjerte, der udtænker onde Råd, Fødder, der haster og iler til ondt,

¹⁸sydäntä, joka punoo ilkeitä juonia, jalkoja, jotka rientävät rikoksen teille,

¹⁹falsk Vidne, der farer med Løgn, og den, som sætter Splid mellem Brødre.

¹⁹väärää todistajaa ja vilpin puhujaa ja ihmistä, joka yllyttää veljen veljeä vastaan.

²⁰Min Søn, tag Vare på din Faders Bud, opgiv ikke din Moders Belæring,

²⁰Poikani, pidä mielessäsi isäsi käskyt, älä väheksy äitisi opetusta.

²¹bind dem altid på dit Hjerte, knyt dem fast om din Hals;

²¹Ripusta ne kaulaasi, pidä aina niitä sydäntäsi vasten.

²²på din Vandring lede den dig, på dit Leje vogte den dig, den tale dig til, når du vågner;

²²Kun kuljet, ne ovat oppaanasi, kun nukut, ne pitävät vartiota, ja kun heräät, ne puhuvat sinulle.

²³thi Budet er en Lygte, Læren Lys, og Tugtens Revselse Livets Vej

²³Käsky on lamppu, opetus on valo, kuri ja kasvatus on elämän tie.

²⁴for at vogte dig for Andenmands Hustru, for fremmed Kvindes sleske Tunge!

²⁴Ne varjelevat sinut pahalta naiselta, vieraan naisen liukkaalta kieleltä.

²⁵Attrå ej i dit Hjerte hendes Skønhed, hendes Blik besnære dig ej!

²⁵Älä eksy hänen kauneutensa lumoihin, älä mene ansaan, kun hän katsoo.

²⁶Thi en Skøge får man blot for et Brød, men Andenmands Hustru fanger dyrebar Sjæl.

²⁶Portto pyytää vain leivän hinnan, mutta toisen miehen vaimo vie sinulta hengen.

²⁷Kan nogen bære Ild i sin Brystfold, uden at Klæderne brænder?

²⁷Voiko kukaan pitää sylissään hehkuvia kekäleitä ilman että vaatteet syttyvät tuleen?

²⁸Kan man vandre på glødende Kul, uden at Fødderne svides?

²⁸Voiko kukaan kävellä tulisilla hiilillä ilman että jalat kärventyvät?

²⁹Så er det at gå ind til sin Næstes Hustru; ingen, der rører hende, slipper for Straf.

²⁹Samoin käy sen, joka lähestyy toisen vaimoa: joka toisen vaimoon kajoaa, on saava rangaistuksensa.

³⁰Ringeagter man ikke Tyven, når han stjæler fot at stille sin Sult?

³⁰Halveksitaanhan sitäkin, joka nälissään varastaa vain saadakseen syödä vatsansa täyteen --

³¹Om han gribes, må han syvfold bøde og afgive alt sit Huses Gods.

³¹kiinni jäätyään hän joutuu maksamaan seitsenkertaisesti, antamaan kaiken mitä omistaa.

³²Afsindig er den, der boler med hende, kun en Selvmorder handler så;

³²Mieletön siis se mies, joka viettelee toisen vaimon -- niin tekee vain se, joka ei hengestään piittaa.

³³han opnår Hug og Skændsel, og aldrig udslettes hans Skam.

³³Häntä odottaa raippa ja pilkka, lähtemätön on hänen häpeänsä.

³⁴Thi Skinsyge vækker Mandens Vrede, han skåner ikke på Hævnens Dag;

³⁴Sillä mustasukkaisen miehen raivo ei laannu, ei hän tunne sääliä, kun koston aika tulee,

³⁵ingen Bøde tager han god; store Tilbud rører ham ikke.

³⁵ei lepy, vaikka häntä kuinka lepyttäisi, ei lauhdu, vaikka häntä kuinka lahjoisi.