¹(Af David.) Skaf mig ret, o HERRE, thi jeg vandrer i Uskyld, stoler på HERREN uden at vakle.

¹Daavidin psalmi. Herra, hanki minulle oikeutta! Minä olen elänyt nuhteettomasti ja luottanut horjumatta sinuun.

²Ransag mig, HERRE, og prøv mig, gransk mine Nyrer og mit Hjerte;

²Tutki minut, Herra, koettele minua, tutki sydämeni ja ajatukseni.

³thi din Miskundhed står mig for Øje, jeg vandrer i din Sandhed.

³Olen aina pitänyt mielessäni armosi, olen elänyt sinun totuutesi mukaan.

⁴Jeg tager ej Sæde blandt Løgnere, blandt falske kommer jeg ikke.

⁴En ole istunut valehtelijoiden parissa enkä lyöttäytynyt pettureiden joukkoon.

⁵Jeg hader de ondes Forsamling, hos gudløse sidder jeg ej.

⁵Olen karttanut pahantekijöiden seuraa ja pysynyt kaukana jumalattomista.

⁶Jeg tvætter mine Hænder i Renhed, at jeg kan vandre omkring dit Alter, HERRE,

⁶Herra, minä pesen käteni, olen puhdas. Minä kierrän sinun alttariasi

⁷for at istemme Takkesang, fortælle om alle dine Undere.

⁷ja laulan sinulle kiitoslaulua, kerron kaikille ihmeellisistä teoistasi.

⁸HERRE, jeg elsker dit Hus, det Sted, hvor din Herlighed bor.

⁸Herra, minä rakastan temppeliäsi, sinun kirkkautesi asuinsijaa.

⁹Bortriv ikke min Sjæl med Syndere, mit Liv med blodstænkte Mænd,

⁹Älä tempaa minua pois syntisten mukana, älä anna minun kuolla murhamiesten kanssa.

¹⁰i hvis Hænder er Skændselsdåd, hvis højre er fuld af Bestikkelse.

¹⁰Heidän kätensä ovat rikosten tahraamat, heidän kouransa lahjuksia täynnä.

¹¹Jeg har jo vandret i Uskyld, forløs mig og vær mig nådig!

¹¹Mutta minä olen elänyt nuhteettomasti. Herra, ole minulle armollinen ja pelasta minut!

¹²Min Fod står på den jævne Grund, i Forsamlinger vil jeg love HERREN.

¹²Minä seison vahvalla perustalla. Juhlivan kansan keskellä minä kiitän sinua, Herra.